Olen kääntänyt teille tämän jutun erästä nettisivusta, oli se minusta niin sopiva tämänhetkisiin keskusteluihin:
Ympäristöpsykologia: Miksei ihminen tee jotain
YMPÄRISTÖPSYKOLGIA: MIKSEI IHMINEN TEE JOTAIN
Kassel (dpa) – Ihminen kyllä tunnistaa maailmanlaajuisen lämpiämisen vaarat, mutta ei toimi sen mukaisesti. Ilmastomuutoksen seurauksien torjuminen on ympäristöpsykologi prof. Andreas Ernstin mukaan osa ihmisen luonnollisen käyttäytymisen osaa.
"Olemme- ja siinä olemme rottien kaltaisia – luonnollisen kehityksen ohjelmoimina hakemassa etujamme ja hyödyntämässä näitä" sanoi Ernst. Olemme hyödyn optimoijia. Lähellä olevat menestykset ovat meille sen takia mieluisempia kuin pitkäjänteiset.
Koska ihmisen aiheuttama ilmasto-ongelma tulee näkyväksi vasta monen vuoden päässä, ei voida odottaa, että teollisuusmaissa tapahtuisi lyhytjänteisen ajattelutavan muutos, korostaa Ernst. Ongelmien pelkä tuntemus ei valitettavasti riitää välttämään tätä "aikaloukkua" .
"Nuoret ihmiset tietävät nykyisin erittäin paljon ekoloogisesta yhteyksistä, mutteivät elä sen mukaan, eikä heillä ole säästökulttuuria. Luopuminen jostain ei myöskään ole seksikästä, se ei ole poliittinen ohjelma, jolla voi saavuttaa kannatusta" lisäsi psykologi. Myös tarkoittaisi vakavasti otettu luopuminen ensin investointeja kotona tai teollisuudessa. Lisäksi olisi yksityisliikenne supistettava ja julkinen liikenne lisättävä. Tämä kantaisi vasta myöhemmin hedelmiä. "Tästä on laajasti hyväksytty, mutta kuitenkin on olemassa suuri muutosvastaisuus. Tämä on ihmisen sisäinen piirre." Ilman politiikan lasinkirkkaita tahdonilmaisuja muutosprosessi tule yhä vain ongelmallisemmaksi.
Päästääkseen kuitenkin käyttäytymisen hitaaseen muutokseen olisi sitkeä poliittinen sitoutuminen välttämätön. Niin voisi EU "kiristää viipaleittain korkeampien hintojen ja alhaisempien päästöarvojen peukaloruuvit" saadakseen vähemmin ympäristövahingollisia tuotteita markkinoille. Ongelmat, kuten äskeinen myrsky Kyrill ja sen suuret taloudelliset seuraamukset voisivat tuoda ongelman edelleen ihmisten tietoisuuteen. "Vain kaikki tämä yhdessä voi käynnistää laajan yhteiskunnallisen muutosprosessin" lisäsi Ernst. "Toivon, että tämä tapahtuu ilman liian suuria katastrofeja" .
Erään tien parempaan ilmastosuojeluun ympäristöpsykologi näkee mm. kattavassa ympäristökasvatuksessa. "Myös huono omatunto on erittäin hyvä apu ja on motivaatio oman käyttäytymisen muutokseen". Sen lisäksi tarvitaan kyllä myös lainsäätöntä, joka langettaa kaikille ihmiselle samat kustannukset ympäristöä vahingoittavasta käyttäytymisestä. Tämä asettaisi kaikille samat velvoitteet".
Kommentti: minusta tässä on aineiksia syvämpään ajatteluun ympäristöasioissa.
Ympäristöpsykologia: Miksei ihminen tee jotain
YMPÄRISTÖPSYKOLGIA: MIKSEI IHMINEN TEE JOTAIN
Kassel (dpa) – Ihminen kyllä tunnistaa maailmanlaajuisen lämpiämisen vaarat, mutta ei toimi sen mukaisesti. Ilmastomuutoksen seurauksien torjuminen on ympäristöpsykologi prof. Andreas Ernstin mukaan osa ihmisen luonnollisen käyttäytymisen osaa.
"Olemme- ja siinä olemme rottien kaltaisia – luonnollisen kehityksen ohjelmoimina hakemassa etujamme ja hyödyntämässä näitä" sanoi Ernst. Olemme hyödyn optimoijia. Lähellä olevat menestykset ovat meille sen takia mieluisempia kuin pitkäjänteiset.
Koska ihmisen aiheuttama ilmasto-ongelma tulee näkyväksi vasta monen vuoden päässä, ei voida odottaa, että teollisuusmaissa tapahtuisi lyhytjänteisen ajattelutavan muutos, korostaa Ernst. Ongelmien pelkä tuntemus ei valitettavasti riitää välttämään tätä "aikaloukkua" .
"Nuoret ihmiset tietävät nykyisin erittäin paljon ekoloogisesta yhteyksistä, mutteivät elä sen mukaan, eikä heillä ole säästökulttuuria. Luopuminen jostain ei myöskään ole seksikästä, se ei ole poliittinen ohjelma, jolla voi saavuttaa kannatusta" lisäsi psykologi. Myös tarkoittaisi vakavasti otettu luopuminen ensin investointeja kotona tai teollisuudessa. Lisäksi olisi yksityisliikenne supistettava ja julkinen liikenne lisättävä. Tämä kantaisi vasta myöhemmin hedelmiä. "Tästä on laajasti hyväksytty, mutta kuitenkin on olemassa suuri muutosvastaisuus. Tämä on ihmisen sisäinen piirre." Ilman politiikan lasinkirkkaita tahdonilmaisuja muutosprosessi tule yhä vain ongelmallisemmaksi.
Päästääkseen kuitenkin käyttäytymisen hitaaseen muutokseen olisi sitkeä poliittinen sitoutuminen välttämätön. Niin voisi EU "kiristää viipaleittain korkeampien hintojen ja alhaisempien päästöarvojen peukaloruuvit" saadakseen vähemmin ympäristövahingollisia tuotteita markkinoille. Ongelmat, kuten äskeinen myrsky Kyrill ja sen suuret taloudelliset seuraamukset voisivat tuoda ongelman edelleen ihmisten tietoisuuteen. "Vain kaikki tämä yhdessä voi käynnistää laajan yhteiskunnallisen muutosprosessin" lisäsi Ernst. "Toivon, että tämä tapahtuu ilman liian suuria katastrofeja" .
Erään tien parempaan ilmastosuojeluun ympäristöpsykologi näkee mm. kattavassa ympäristökasvatuksessa. "Myös huono omatunto on erittäin hyvä apu ja on motivaatio oman käyttäytymisen muutokseen". Sen lisäksi tarvitaan kyllä myös lainsäätöntä, joka langettaa kaikille ihmiselle samat kustannukset ympäristöä vahingoittavasta käyttäytymisestä. Tämä asettaisi kaikille samat velvoitteet".
Kommentti: minusta tässä on aineiksia syvämpään ajatteluun ympäristöasioissa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mitä ihmette tällä naistenlehtitason kotipsykolointiartikkelilla on tekemistä ilmastonmuutoskeskustelun kanssa? Ei tämä ilmastokeskustelu ratkea suuntaan jos toiseen turhanpäiväisellä tunnehömpötyksellä, kyllä ne ovat ihan puhtaat luonnontieteelliset faktat joiden puitteissa asioista pitäisi keskustella.
En minä esimerkiksi ole ns. skeptikko siksi että tunne-elämässäni olisi jotain häiriöitä, vaan siksi että mielestäni kasvihuonekaasupohjaisen ilmastonmuutoskatastrofin tieteellinen perusta on kestämätön.
mikä on ikuisen talouskasvun tieteellinen pohja?
kyselisit sitä jollain toiselle foorumilla? Esimerkiksi joku talousaiheinen palsta vosi olla hyvä.
Useimmat maailman ihmiset tajuaa asiayhteyden teollisuuden ja teollisuuspäästöjen välillä.
Varsinkin kun tuotannon pitää kasvaa jatkuvasti.
Yksi tapa välttyä vastaamasta on leikkiä tyhmempää kuin onkaan, paitsi jos on niin tyhmä ettei tarvitse leikkiä.
Jotenkin tuntuu siltä, ettei Janne lukenut jutun edes, ennen kuin vastaasi.
Saman artikkelin olin laitanaut toisella otsikkolla vähän aikaisemmin, kun käännöstyö meenasi men hukkaan, kun kannanottoja ei tullut.
Nytkin voin vain ihmetellä, että kehoitus keskustella ilmastomuutoksen asenteellisesta puolesta, ei riittänyt kipinäksi.
Kaipa se on niin, että jostain videosta tai Susannasta vouhottaminen sopii paremmin ihmisten henkiselle tasolle.
Huvittavaa vakavassa asiassa on, että apukoulutasoiset skeptikot vetoavat tieteeseen, vaikka useimmat niistä eivät ymmärrä edes asiayhteyttä teollisuuspäästöjen ja ilmastonmuutoksen välillä.
Sitä paitsi ilmastonmuutos on vain yksi oire ja kasvihuonekaasut vain yksi ilmastonmuutokseen vaikuttava tekijä monien joukossa.
Vaikka ilmasto jäisi nykyiselleen ikuisiksi ajoiksi, niin päästöjen ja kulutuksen kasvu ei voi jatkua loputtomiin. Se on tieteellinen fakta ilman yhtään tieteellistä tutkimustakin.
Tehdäänpä analogia, jotta voin selventää omaa kantaani. Henkilö Q väittää, että kala on epäterveellistä, eikä sitä pidä syödä. Tämä pohjautuu johonkin 70-luvulla tehtyyn tutkimukseen, joka on sittemmin kumottu ja kalaa pidetään jopa hyvänä ravintona. Sitten Q väittää, että kalaa ei pidä syödä, koska edes kalaa syövön henkilön ikuinen pituuskasvu ei ole mahdollista.
Henkilö Å ei pidä perustetta järkevänä, koska kala on joka tapauksessa mainio ravintolisä, eikä sen korvaaminen ole kaikkialla helposti toteutettavissa. Henkilö Å:n mielestä myöskään ikuinen pituuskasvu ei ole mahdollista, mutta kalan syöminen edistää terveyttä. Å ei väitä, että kalan syömistä pitäisi lisätä eksponentiaalisesti, vaan antaa ohjeistuksen kuinka paljon sitä kannattaa syödä. Å:n mukaan Ruotsissa ihmisten terveys on kohentunut, vaikka kalan syömisen määrä pidetään vakiona.
Henkilö Q ei kuitenkaan ymmärrä, miksi jotkut tahtovat syödä kalaa, koska ikuinen pituuskasvu ei ole mahdollista. Henkilö Å toteaa, että hänkään ei pidä ikuista pituuskasvua mahdollisena. Q toteaa, että Å ei ymmärrä kalan syönnin ja pituuskasvun yhteyttä. Sivustaseuraajat ihmettelevät järjetöntä keskustelua, joka ei johda mihinkään.
Ei siinä ole mitään huvittava, vain apukoulutasoiset skeptikot ovat osa tätä kansa. Ei jokaisen tarvitse omaksua syvällistä tietoa, vain yleinen asennen kun on oikeansuuntaien, se riittä viemään kehitystä myös oikeaan sunntaan.
Äskettäin sanoi ympäristömuutoksen professori tv:ssä suunnileen näin, ettei ole ratkaiseva, onko keskilämpötilan muutos 1, 2 tai 6 astetta, kun ei tunnetaa seurammukset minkän näistä, kuin korkeintaan osata arviodaa.
Pitäisikö siten sillä perusteella mene skeptikoiden kelkaan ja oletaa, ettei mitään haittallista tapahtuu?
Olen verrannut skeptikot mieheen, joka ajaa vasenta kaistaa, kun ei tullut pitkään aikaan autoa vastaa ja hän oletaa, ettei jatkossakaan tule.
Henkilö Q väittää ettei ikuinen talouskasvu ole mahdollista. Tämä ei perustu mihinkään tutkimukseen vaan terveeseen järkeen, eikä sitä ole kumottu. Ikuisen talouskasvun ajatus pohjautuu mm. Adam Smith:in taloutta koskevien ajatusten vääristelyyn. Vääristelystä huolimatta ikuinen talouskasvu ei ole mahdollista. Q väittää edelleen että rajaton kasvu rajallisessa tilassa on mahdottomuus.
Henkilö Å ei pidä perustetta järkevänä koska maailmatalous on joka tapauksessa rakennettu ikuisen talouskasvun ajatukselle ja sen vastustajat ajetaan säälittä sivuraiteelle. Henkilö Å:n mielestä myöskään ikuinen talouskasvu ei ole mahdollista, mutta sitä hän ei uskalla tunnustaa edes itselleen sivuraiteelle joutumisen pelosta; hän haluaa istua kaikilla palleilla. Mikäli mahdollista, myös ruotsalaisilla palleilla.
Henkilö Q ei ymmärrä miten jotkut voivat pettää itseään vaikka taivaan merkit ovat kaikkien nähtävissä.
Henkilö Å ei uskalla edes unissaan todeta, että hänkään ei pidä ikuista talouskasvua mahdollisena.
Q toteaa, että Å ei ymmärrä kalan syönnin ja pituuskasvun yhteyttä. Sivustaseuraajat ihmettelevät järjetöntä keskustelua, joka ei johda mihinkään.
Tämä on sikäli hedelmätöntä keskustelua että ahneuden riivaamia ihmisiä ei pysäytä mikään muu kuin kuolema. Ja ellen ole aivan väärin ymmärtänyt, niin suurin piirtein kaikki ovat ahneita.
Minä jatkan tätä pelkästään siksi että ahneita on kiva kiusata. Ne tietävät itsekin olevansa väärässä, mutta eivät voi sitä myöntää.
Apukoulutasoiset on asia erikseen, niitä varten on suomimedia ja Vanhaset/Kuroset.
Oletko muuten pannut merkille että suomen lehdistö on nykyään yksivärinen: keltainen mainoslehdistö.
A) henkilö voi kannattaa öljyn käyttämistä energianlähteenä, vaikka ei toivoisikaan energiankulutuksen lisääntyvän. Tällä hetkellä fossiilisille polttoaineille ja ydinvoimalle vaihtoehtoina mainostetaan mm. kallista ja nopeasti ikääntyvää tuulivoimaa sekä ruokohelpeä, jota varten pitäisi raivata peltoa. Kukaan ei ehdota, että sähkönkulutusta voitaisiin laskea sen verran, mitä fossiiliset polttoaineet tällä hetkellä tuottavat, koska se ei ole realistista.
Jos fossiilisista polttoaineista luovuttaisiin hupsis tupsis pimpeli pom, niin sähköntuotanto laskisi romahdusmaisesti. Sitten sinä ihmettelisit kotona kuinka tietokone ei menekään päälle.
Fossiilisissa polttoaineissa pysyminen niin pitkään kunnes vaihtoehtoisia energiantuotantomenetelmiä kehitetään, ei tarkoita sitä, että energiantuotantoa tahdottaisiin kasvattaa eksponentiaalisesti äärettömiin, vaan että se tahdotaan pitää vähintään nykyisellä tasolla. Ihmiset kun katsos eivät ole vieläkään oppineet säästämään energiaa tarpeeksi.
B)henkilö voi kannattaa talouskasvua, vaikka ei toivoisikaan enegiankulutuksen lisääntyvän. Kuten olen jo todennut, esim. Ruotsissa energiankulutus on laskussa, mutta talous nousussa.
C) Sivilisaation energiantuotanto voi kasvaa niin pitkälle kuin universumissa riittää vapaata energiaa. Kardashev on laatinut sivilisaation kehittyneisyyttä kuvaavan asteikon, joka perustuu energian hyödyntämiseen. Huipussaan oleva sivilisaatio voisi valjastaa kokonaiset galaksit käyttöönsä, mutta ei sitä energiaa tietysti maapallolle suunnattaisi.
Myös meidän auringossamme on paljon potentiaalia. Ihminen hyödyntää tällä hetkellä häviävän pientä osaa auringon säteilystä, poikkeuksena tietysti avaruusasemat, jotka saavat kaiken energiansa aurinkopaneeleista.
Kasvit ovat luonnon omia aurinkopaneeleita. Ne käyttävät valoenergiaa "talouskasvuunsa" eli tekevät siitä sokeria, jota käytetään kasvamiseen ym. elintoimintoihin. Enpä ole vielä nähnyt sinun ehdottavan kaikkien kasvu-uskovaisten kasvien tuhoamista.