myös sähkömagneettisen säteilyn aallonpituus.
Gravitaatiovuorovaikutus muuttaa (kaareuttaa) valon aallonpituutta. Mutta valonnopeus on tietenkin vakio avaruuden joka kolkassa.
Esim. tietyssä gravitaatiokentässä pitkäaaltoisen säteilyn aallonpituus kaareutuu lyhyemmäksi.
Tai vaikka UV-säteily muuttuu valoksi ym.
Maanpinnalla taskulampun lähettämän valon aallonpituus on eri kuin vaikka 1000 000 km:n päässä maasta lähetettävän lampun.
Lähes kaikki tieto avaruudesta saadaan tutkimalla avaruudesta tulevaa säteilyä.
Tosiasiassa tähdet ovat paljon lähempänä maata kuin luullaan! Tiedemiehet eivät vain ole olleet tietoisia gravitaation vaikutuksesta sähkömagneettiseen säteilyn aallonpituuteen. Valonnopeus ei muutu gravitaation seurauksena, vain aallonpituus.
Nyt asia pitäisi todistaa matemaattisesti.
Onko Nobelin paikka?
Gravitaatiovuorovaikutus muuttaa (kaareuttaa) valon aallonpituutta. Mutta valonnopeus on tietenkin vakio avaruuden joka kolkassa.
Esim. tietyssä gravitaatiokentässä pitkäaaltoisen säteilyn aallonpituus kaareutuu lyhyemmäksi.
Tai vaikka UV-säteily muuttuu valoksi ym.
Maanpinnalla taskulampun lähettämän valon aallonpituus on eri kuin vaikka 1000 000 km:n päässä maasta lähetettävän lampun.
Lähes kaikki tieto avaruudesta saadaan tutkimalla avaruudesta tulevaa säteilyä.
Tosiasiassa tähdet ovat paljon lähempänä maata kuin luullaan! Tiedemiehet eivät vain ole olleet tietoisia gravitaation vaikutuksesta sähkömagneettiseen säteilyn aallonpituuteen. Valonnopeus ei muutu gravitaation seurauksena, vain aallonpituus.
Nyt asia pitäisi todistaa matemaattisesti.
Onko Nobelin paikka?
Vastaukset 8
Vanhimmat
olen tällaisenkin teorian joskus nähnyt??
Voiko joku sanoa ,mistä muuten valon nopeus "johtuu" ...olen kuullut,että avaruuden permittiivisyys sitä määrittäisi mutta mistä se nopeus perimmältään johtuu ??? Miksei se kulje esim. 500 miljoonaa kilometriä sekunnissa?????
Miten niin löydetty? Eikö tällaista ole selitetty jo avaruuden vääntelyllä ainakin 100 vuotta? Aina sen jälkeen kun Einstein kielsi kajoamasta valon nopeuteen (heh). Signaalin nopeus muuttuu ja materia pitää pintansa, siinä paljon selkeämpi lähtökohta. Puhutaan kuitenkin aivan eriluokan voimista (ydinvoimat ja painovoima).
Miten sitten selität punasiirtymän ja avaruuden laajeneminen. Väität siis, että gravitaatio lisääntyy, kun etäisyys lisääntyy? Ei olisi sellaisessa päätä eikä häntää.
Kyllähän mää tiesin että sitä on jo kelattu vuosikymmeniä. Yritin lähinnä saada selvyyttä, miten on asian laita.
Jokatapauksessa uskon vahvasti (tällä hetkellä), että valonnopeus on todellakin vakio tässä maailmankaikkeudessa.
Ehkä se gravitaatio, jonka luullaan olevan gravitaatio, onkin antigravitaatio. Ehkä maa ei vedäkään ihmistä puoleensa, vaan avaruus työntää ihmistä maatapäin, koska planeetoissa ja tähdissä on pienempi gravitaatio kuin maassa.
Uskon ainakin että tähdet ovat paljon lähempänä maata. Koska niitten pitäisi näkyä paljon mitättöminpinä, jos ne todella olisi valovuosien päässä. Vaikka valo liikkuu energiaa menettämättä, silti niin älyttömän pitkällä matkalla, säteet harvenisivat mitäänsanomattoman pieneksi ja silmämme eivät ehkä niin pientä säteilymäärää edes
havaitsisi.
Aurinkoon on matkaa valonnopeudella vain 8 minuuttia, mutta sitten tulee mahdoton ero:
4,3 valovuotta valonnopeudella lähempään noin aurinkon kokoiseen tähteen.
Aurinkon kokoinen tähti pienenee nopeasti valon nopeudella eli terveellä järjellä ajateltuna sen pitäisi 4,3 valovuoden jälkeen olla mitäänsanomattoman kokoinen.
Täytyy olla toinenkin keino mitata etäisyyksiä toisiin tähtiin. Verrataan tähden "oikeaa" kokoa siihen, kuinka suurena pisteenä näemme sen taivaalla.
ihan pien ongelma:
"Täytyy olla toinenkin keino mitata etäisyyksiä toisiin tähtiin. Verrataan tähden "oikeaa" kokoa siihen, kuinka suurena pisteenä näemme sen taivaalla."
Kukas sen käy urkkimassa selville sen tähden
"oikean" koon?
aika hyvin, vaikka matka vääristyisi?
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=15184
"Verrataan tähden "oikeaa" kokoa siihen, kuinka suurena pisteenä näemme sen taivaalla."
muutaman kymmenen valovuoden päässä tulee raja kun
maailman kaikkein suurimmallakin teleskoopilla katsoen tähti näkyy pelkkänä pisteenä jonka ulottuvuuksia ei voi mitata. Jäljelle jää vain valo.
Ja tähtien kirkkaus vaihtelee vielä enemmän kuin sen
fyysinen koko.
Ehkä 1:1000 000 saattaa olla ero ja se tekee keinon käyttämisen edes karkeaan arvioon ihan mahdottomaksi.
Eihän tuossa mitään uutta ole. Einstein huomasi tuon jo 1900-luvun alussa. "Auringon pinnalta tulevan valon aallonpituus, joka on sellaisesta tuottajasta peräisin, on kaksi miljoonasosaa pienempi kuin saman aineen maassa tuottaman valon." Kyseistä ilmiötä kutsutaankin painovoimakentän punasiirtymäksi.