Kapitalismi ei ole väärin siksi mitä Marx sanoi siitä, että se luo rakenteellista epätasa-arvoa ja epäoikeudenmukaisuutta. Se on kuitenkin vapauttava järjestelmä, joka poistaa taloudellista voittoa ja yksilöllistä menestymistä rajoittavia sääty- ja uskonnollisia rakenteita. Työväenluokka ei ole orjaluokka vaan se voi halutessaan tehdä vallankumouksen tai turruttaa itsensä viihteellä, tai pyrkiä itse kapitalistiksi.
Kapitalismi on perustavasti väärin siksi, koska se perustuu tietynlaisten ihmisten heikkoon luonteeseen, persoonallisiin heikkouksiin, kyvyn puutteeseen ja pelkoon, ja sisäiseen turvattomuuteen elmässä. Porvarit toimivat survivalistisesti itseilmaisun sijaan, ja protektionistisesti uudistusten sijaan, ja näin paitsi vahingoittavat omaa kasvuaan ihmisenä, myös muiden sisäisesti vahvojen ihmisten elämää. Kukaan ei kapitalismissa voi toimia avoimesti, turvatusti ja osoittaen persoonallista lahjakkuutta ja filosofista totuutta, koska kaikki joutuvat kilpailemaan toimeentulosta toisiaan vastaan.
Kapitalismi on perustavasti väärin siksi, koska se perustuu tietynlaisten ihmisten heikkoon luonteeseen, persoonallisiin heikkouksiin, kyvyn puutteeseen ja pelkoon, ja sisäiseen turvattomuuteen elmässä. Porvarit toimivat survivalistisesti itseilmaisun sijaan, ja protektionistisesti uudistusten sijaan, ja näin paitsi vahingoittavat omaa kasvuaan ihmisenä, myös muiden sisäisesti vahvojen ihmisten elämää. Kukaan ei kapitalismissa voi toimia avoimesti, turvatusti ja osoittaen persoonallista lahjakkuutta ja filosofista totuutta, koska kaikki joutuvat kilpailemaan toimeentulosta toisiaan vastaan.
Vastaukset 13
Vanhimmat
"..kaikki joutuvat kilpailemaan toimeentulosta toisiaan vastaan"
Miten tästä seuraa että:
"Kukaan ei kapitalismissa voi toimia avoimesti, turvatusti ja osoittaen persoonallista lahjakkuutta ja filosofista totuutta."
Miksi kapitalismi jotenkin estäisi perustavaalaatuisesti turvatun, avoimen toiminnan?
Miksi kapitalistinen järjestelmä ei voisi olla avoin ja taata kaikille turvattu olemisen perusta, siten että vain "ylellisyyksistä" kilpaillaan?
Siitä seuraa se, koska
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000556&posting=22000000023836933
ja
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000556&posting=22000000023800702
Itse lisään näihin Saaristo et Jokisen yliopiston pääsykoekirjaan oman tulkintani, että koska porvareiden valta ja toiminta on kylmää rationaalisuutta, jossa pyritään voiton maksimointiin. He ovat sellaisia selittämästäni syystä. Ja kaikki tämä valta tuotantovälineistä ei suinkaan ole sallinut porvareiden toiminnan läpivalaisua ja yhteiskunnallista arviointia. Nämä pienet sielut ovat turvanneet omat pikku seikkailunsa marginalisoimalla ja hallitsemalla yhteiskunnallista keskustelua. Siinä ei ole tilaa avoimelle toiminnalle, koska kilpailun säännöt edellyttävät kylmää rationaalisuutta, itseilmaisun, hitaan ja rauhallisen luomistyön, taiteen, filosofian ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella.
Kapitalistinen talousjärjestelmä ei voi kilpailla vain ylellisyyksistä, koska kilpailu sinänsä on tarpeellista vain tunteet ja sosiaalisen vastuun kätkevien epävarmojen porvareiden maailmassa. Taloudellisen vapauden käsitteen mukaan taas elintasosta ei kilpaile kukaan, vaan yhteiskunta tuottaa sen kaikille, jotta avoin ja turvattu pohdinta voisi alkaa.
Vaikka talouselämässä ja kapitalistien joukossa on psykopaattisiakin voiton maksimoijia, niin porvarilliseen kulttuuriin on jo kauan kuulunut arvojen käsittely. Arvojen ja markkina-arvojen välillä on jatkuva ristiriita, joka tiedostetaan, ja jota jatkuvasti käsitellään porvarillisessa kulttuurimaailmassa. Se ei voi olla vaikuttamasta jatkuvasti myös toimintaan, esimerkikkinä vaikka perinteelliset "patruunat", joille huolen pitäminen työläisistään oli kunnia-asia.
Samoin avoimuus on nimenomaan porvarillinen arvo. Minusta on tehtävä selvä ero markkinatalouden sisäisten toimintatapojen, kilpailun, harhaanjohtavan mainonnan, kartellien, monopoliasemien väärinkäytön, yrityssalaisuuksien, patenttien ym negatiivisia arvoja edustavien funktionaalisuuksien ja toisaalta porvarillisen sivistyksen ja kulttuurin edustavien yleisinhimillisten arvojen välillä, jolta pohjalta moderni valtio toimii.
Esimerkkinä porvarillisesta avoimesta arvomaailmasta, alkuaan yliopistomaailman toimintatavoista, on aivointen ohjelmistojen aate. Vaikka jotkut täysin väärin perustein, ymmärtämättömyyttään yhdistävät sen sosialismiin, edustaa se nimenomaan porvarillista avoimuutta. Se on vain näennäisesti ristiriidassa kapitalismin ja kilpailuun perustuvan matkkinatalouden kanssa, mutta todellisuudessa se on näiden rationaalinen laajentuma.
Porvarillisiin arvoihin sopii oikein hyvin se, että kaikille taataan turvallisuus ja perustoimeentulo ja kilpailulla hankitaan tähän ekstraa ylellisyyttä, vapauden ja avoimuuden hengessä.
Vaikka tietysti kaikki kapitalistitkaan eivät tätä ymmärrä. Joukossamme, eteenkin yritysjohtajissa ja poliitikoissa on huomattava joukko psykopaatteja.
Ei ole mitään periaatteellista eroa tiedon ja tiedon välillä. Markkinatalous olisi mahdotonta täysin läpinäkyvässä maailmassa, samoin sivistyksen arvo kauppatavarana. Tiedon sulkeminen pois yleisestä jakelusta on kaiken kaupankäynnin ehto, ja tähän tarvittavat rakenteet ovat periaatteessa samat, olivatpa kyseessä tavaramarkkinat, tai olipa tuoteena tieto tai taito.
Kauppatavaraa, tietoa ja taitoa on ollut läsnä hamasta muinaisuudesta, eikä niihin liity mitään opillisia nimiä, sellaisia kuin porvarillinen tai akateeminen tai muuta hetkellistä. Jo primitiivisissä yhteisöissä kaikkein tärkein tieto on salatietoa, jota varjellaan kuiskimalla salasaneja valittujen keskuudessa, vihkimällä siihen vain valitut. Tätä tukevat yhteisön rituaalit ja arvohierarkiat. "Porvarillisuus" on vain ajanmukainen toisto tästä. Akateemisella sivistyksellämme on yhä sama, yläluokkainen, vain valituille tarkoitettu luonteensa.
Ei ehkä ole periaatteellista eroa, mutta ei ole myöskään mitään yhtä ja pysyvää tyrannimaista järjestelmää tai luokkavihollista. Marxia ei saa ottaa kirjaimellisesti, koska hän ei itsekään tarkoittanut teorioitaan konkreettisesti. Ne olivat metodologinen havainnollistamistapa, jolla todellisuutta voidaan analysoida, ei muuttaa.
Samalla tavalla kuvaamasi analogia porvarillisen yhteiskunnan ja primitiivisen valittujen vallan ei ole mikään jatkumo, vaan nämä asiat luodaan kulloinkin elävien yksilöiden toimesta. Sosiaalinen todellisuus on sopimuksenvarainen ja opittu asia.
Sosiologinen tieto, allekirjoittaneen tai Marxin tutkimana, valaisee nämä sopimukset ja oppimisprosessit, jotta kunkin olisi mahdollista tehdä itselleen edullisempia ratkaisuja. Markkinatalous syntyi kuvaamallani tavalla tietynlaisten maailmankatsomusten omaavien ihmisten toimesta ja perustuu heidän ei-niin-hyviin ratkaisuihinsa maailman järjestämisestä. Lisäksi me voisimme nähdä paremmin sen, että oma roolimme tai heidän ratkaisunsa eivät ole itsestäänselviä eivätkä ainoita oikeita. Ne ovat vain tekijöidensä näköisiä ja ne luodaan aina uudestaan joko heidän tai meidän vaikutuksesta.
Filosofinen ajattelu voi saada meidät näkemään, että läpinäkyvyyden lisääminen on tarpeen inhimillisen heikkouden kanssa toimimiseksi.
>> Sosiaalinen todellisuus on sopimuksenvarainen ja opittu asia.
No ei ole. Ei vähäisimmässäkään määrin. Sille ei ole vaihtoehtoa. Sen muodot voivat vaihdella, mutta ne ovat vain pintaa. Ihmisen sosiaalisuus on aivan perustavanlaatuinen lajiominaisuus.
>> läpinäkyvyyden lisääminen on tarpeen inhimillisen heikkouden kanssa toimimiseksi
Tieto on valtaa vain kun se salataan. Ihminen on sosiaalinen yhteisöeläin, joten valta on välttämättä läsnä sosiaalisessa organisaatiossa. On vähän hölmöä kysyä, onko valta hyvä vai huono asia.
>> Sosiaalinen todellisuus on sopimuksenvarainen ja opittu asia.
Ei ole, se on subjektiivinen tapa kokea sosiaalinen elämä.
>> läpinäkyvyyden lisääminen on tarpeen inhimillisen heikkouden kanssa toimimiseksi
> Tieto on valtaa vain kun se salataan.
Läpinäkyvyyden lisääminen on tarpeen, mutta myös sivistys, ymmärrys.
Tieto ei ole valtaa salaamattomanakaan, jos sitä ei ole ymmärretty, sisäistetty, suhteutettu. Kirjahyllystä tai netistä löytyvä tieto ei auta, jos sitä ei löydetä, ymmärretä osata testata, tarkistaa. Oikea tieto, salaamatontkin, voidaan ihan harkitusti peittää disinformaation alle.
Ei kannata puhua tiedosta ikään kuin vain se mitä jää korrespondenttisen totuusteorian haaviin olisi olennaista. Itse asiassa tällä totuudellisuuden kriteerillä ei ole juuri mitään merkitystä. Historiallisesti tieto on valtaosin ollut kokonaan muuta kuin korrespondenttisesti totta, ja eniten valtaa on ollut magialla, mystisellä, vain harvojen omaamalla salatiedolla. Ja yhä vieläkin vain koherenssi ratkaisee: se määrää kokonaan sen miten korrespondenttista tositietoa arvotetaan.
Näin sosiologiassa opetetaan. Todellisuus on sosiaalisesti konstruktoitunutta. Sen osaan sanoa siitä, että asiat näyttävät itsestäänselvyyksiltä, koska ne ovat toistuvia ja koska me emme ilman tutkimusta tiedä miksi asiat tehdään niin kuin tehdään, ja miten ne voi tehdä toisella tavalla -etenkin kun perinne on vastoin omia etujamme. Älä anonyymi kävele tieteen yli niin kevein mielin.
Perinteisesti tutkin äidin rintaa ja osasin imeä ennen kuin kukaan ehti sitä opettaa.
Nälän kouristukset helpottivat, hyvä oli olla kevein mielin ruuan jälkeen.
Enpä tiedä mitä sä polttelet, mutta mitä se onkin, kannattaisi lopettaa se!
Sä voit houria jostain sun luokistasi niin paljon kuin haluat. Tuo on kuitenkin puhdasta propagandaa, ei sen enempää. Ne joita sä kutsut porvareiksi ovat vain ihmisiä, jotka rakentavat ja luovat asioita meille kaikille muille. Ilman heitä sulla ei olisi mitään mitä kadehtia. Sä voit nytkin olla ilman heidän saavutuksiaan, mutta mä luulen ettei se taida juuri kiehtoa sua? Sähän haluat vaan kaiken kivan itsellesi ilman vastiketta, vai mitä?
Mitäpä jos sä vaikka käyttäisit tähänkin kuluneen ajan pääsykoekirjojen lukemiseen, niin saisit jonain päivänä hieman asiaakin noihin juttuihis!
..kilpailusta on se hyöty, että ei ehdi koko ajan miettimään sitä, että pian kuolee ja kaikki on silloin kuitenkin täysin merkityksetöntä.