Vedessä pitäisi olla kai n.18 prossaa vetyä.
Eli kuutiossa vettä 180 l vetyä.
Joka pitäisi olla bensiinin veroista polttoainetta.
Jollakin sähkösysteemillä saadaan tislattua.
Miten paljon vienee sähköä?
Vedyn varastointi on kuulema ongelmallista.
Liekkö polttoaine vielä liian halpaa että kannattai pähkäillä tämmösten ongelmien kanssa?
Eli kuutiossa vettä 180 l vetyä.
Joka pitäisi olla bensiinin veroista polttoainetta.
Jollakin sähkösysteemillä saadaan tislattua.
Miten paljon vienee sähköä?
Vedyn varastointi on kuulema ongelmallista.
Liekkö polttoaine vielä liian halpaa että kannattai pähkäillä tämmösten ongelmien kanssa?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Vedestä saa kyllä tehtyä vetyä sähköllä, mutta siihen tarvitaan enemmän energiaa kuin mitä näin saadusta vedystä saadaan polttamalla. Eli käytännössä vedyn tuottamiseen tarvittava sähkö maksaa enemmän kuin näin tuotettu vety. Eli ei kannata.
Toisaalta sitten kun vety taas poltetaan, niin siitä tulee kuinka ollakkaan... vettä.
Minä vähän kritisoin tuota yksioikoista päättelyä, että ei kannata, koska energiaa kuluu enemmän, kuin mitä sitä saadaan. Näinhän käy kaikissa laitteissa paitsi ikiliikkujassa.
Vety olisi eräänlainen akku. Vetyä voidaan polttaa ajoneuvoissa ja sitä voidaan polttaa silloin, kun halutaan. Energiaa saadaan toki vähemmän, mutta se on käyttökohteessaan silloin arvokkaampaa.
Muuten kyllä uskon, että vetytalous laajemmassa mitassa ei ole kannattavaa... nykyään, mutta kesas kesas kesas kymmenen suven kuluttua???
Sitten kun kallis fuusiovaimala viimein jauhaa sähköä veikkaan, että sitä ei kannata pysäyttää kuin vuosihuolon ajaksi ja sähkön varastointi vetyyn tulee entistä houkuttavammaksi. Voisikohan silloin harkita vedylle maakaasuputkiston kaltaista systeemiä?
Kaikista makeinta olisi, kun vety voitaisiin ympätä hiileen niin, että saatisissn dieseliä tästä. Parasta olisi jos hiili vielä saataisiin lämpövoimalan CO2:sta. Tämä ei vissiin taida hevillä onnistua, jos sittenkään?
Vettähän voisi hajottaa vedeksi ja hapeksi aurinkovoimalla mm. monissa nykyisissä lämpimissä ja aurinkoisissa öljyntuottajamaissa. Sieltä sitten putkia pitkin suomeen.
polttoainehan on ihan liian halpaa myyjien mielestä.
Itse maksaisin mielelläni sen eron, mikä menee aineiden hintaeroihin, mutta, mutta, se kun ei ole kenenkään yksittäisen ihmisen päätettävissä, vaan sen päättävät nämä suuret monopolit.
Kaikki riippuu polttoaineiden hinnasta ja verotuksesta sekä investointikustannuksista. Myöskin vedyn (tms.) jakelujärjestelmä puuttuu.
Jos otamme esimerkiksi ammoniakin, joka on melkein nestemäistä ja melkein vetyä ja jossa on 95% vastaavan vedyn energiasta käytettävissä.
Bensa 95-oktaaninen maksaa nykyään pumpulla noin 1.2 €/litra. Ammoniakin maailmanmarkkinahinta on ehkä 150 $/tonni (Venäjällä tehdään halvalla maakaasusta). Jos oletetaan, että verottaja ei pääse iskemään ammoniakin hintaan kynsiään, niin sen litrahinnaksi tulisi suurissa erissä ehkä noin 0.2 €/litra.
Lisäksi ammoniakki ja bensa ovat kutakuinkin saman arvoisia per litra, kun huomioidaan vedyn parempi hyötysuhde.
Eli tällä laskelmalla säästyisi jopa 1 €/litra, mutta se edellyttää painetankkia (8 bar), elektrolyysilaitetta väliin vedyn erottamiseksi ammoniakista ja mahdollisesti moottorin virittelyä täyden hyödyn saamiseksi.
Ammoniakille löytyy myös suora polttokenno (kuten vedyllekkin) ja se voidaan hyödyntää ehkä tehokkaammin sähkönä kuin polttomoottorilla.
---
Toinen ajatus on tehdä sähköllä vetyä ja laittaa sitä johonkin painetankkiin takakonttiin. Ensimmäinen ongelma on, että vetykaasu vaatii valtavasti tilaa. Jos halutaan päästä edes lähelle samaa energiatiheyttä kuin bensassa, niin pitäisi vety puristaa jopa 700 bar paineeseen. Tämä edellyttää erikoisrakenteista hiilikuitutankkia ja korkeapainelaitteita.
Matalammalla paineella joutuu käyttämään koko takakontin vedyn säilyttämiseen ja auton käyttökelpoinen toimintasäde silti lyhenee jonkin verran. Lisäongelma on vedyn räjähdysherkkyys (vrt. Hindeburgin onnettomuus) ja siksi takakontin täyttäminen sillä on hieman arveluttavaa.
Eli viittaan taas ammoniakkiin ja sen mahdollisuuksiin vedyn kantajana.
Elektrolyysissä päästään normaalisti ehkä hyötysuhteeseen 0.8. Jos vetypolttomoottorin taikka polttokennon hyötysuhde on 0.5 kun taas tavallisen bensapolttomoottorin n. 0.28. Niin tästä voi laskea mitä saman arvoinen liikkuminen maksaa eri tavoilla.
Bensiini: 46.9 MJ/kg 34.6 MJ/litra 1.2 €/litra
Sähkö: 0.12 €/kWh
Bensiinille:
1.2€/34.6MJ = 0.03468€/MJ
Sähkölle:
0.12€/kWh = 0.12€/(1000*W*3600s) = 0.03333€/MJ
Eli molempien energioiden lähtöhinta on melkein sama MJ:tä kohden. Bensiini on 3.5 c/MJ pumpulla ja sähkö on 3.3 c/MJ töpselillä.
Eli se jolla on parempi kokonaishyötysuhde voittaa:
Bensasta -> akselille n=0.28
Sähköstä -> akselille n=0.8*0.5=0.4
Elikkä lopputulos olisi:
Bensa akselilla: 3.5/0.28 = 12.5c/MJ
Sähkö akselilla: 3.3/0.4 = 8.25c/MJ
Eli sähköllä saavuttaisi tämän laskelman mukaan 44% säästön. Mutta jos vedyn polttamisessa on huonompi hyötysuhde, niin säästö pienenisi vastaavasti.
------
Kaikki siis riippuu loppujen lopuksi paljon hyötysuhteista ja verotuksesta. Sekä siitä kuinka paljon on valmis investoimaan teknologiaan. Autostahan kannattaa tehdä alustavasti kaksoistoiminen, jolloin voi ajaa tavallisella bensalla niin halutessaan nappia paionamalla (kaksoistankki).
Vesi on vedyn palamistuote samoinkuin tuhka on halon palamistuote.
Veden palauttaminen vedyksi on vähän sama kuin tuhkan palauttaminen haloiksi.
tai mahdotonta, mutta metsäpalsta tekee sen ihan ilmaiseksi.
"Liekkö polttoaine vielä liian halpaa että kannattai pähkäillä tämmösten ongelmien kanssa?"
Kyllä vetytekniikka on koko ajan työn alla, esim. polttokenno.
Vetytalouteen siirtyminen ei vaan ole kovin yksinkertainen asia. Pitää kehittää muutakin kuin se toimiva ja tehokas polttokenno:
1. Turvallinen ja tehokas sekä mahdollisimman pitkän matkan tarjoava varastointijärjestelmä kuluneuvoihin.
2. Turvalliset ja tehokkaat varastointijärjestelmät tankkauspaikoille sekä polttoainevarastoille.
3. Turvallinen ja tehokas jakelujärjestelmä.
4. Turvallinen ja tehokas vedyntuotantojärjestelmä.
Lisäksi sitten pitäisi saada vedyn jakelu niin kattavaksi, että sitä saa matkansa varrelta meni minne tahansa.
Raakaöljyn hinnannousu sekä ympäristövaatimukset vauhdittavat tuota kehitystyötä jatkossa.