Helsingin Sanomissa oli eläinekologian professori Hanna Kokon kirjoitus ilmastonmuutoksesta, enkä malttanut olla kommentoimatta sitä.
Ensin huomion herättää otsikko "ilmaston muuttumista ei arvioida pelkin mallein" ja tekstin alla on kuva mallista, jossa arvioidaan pohjoisen napajään häviävän kesäajaksi vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kokko vertaa ilmastolaskelmia kuulentolaskelmiin, vaikka toteaa itsekin että ilmasto on paljon monimutkaisempi kuin ratalaskelmat. Ei näissä ilmastomalleissa mitään pahaa ole, mutta niiden taustoja ja merkityksiä pitäisi selventää paremmin.
Pohjoisnavan ennakoitu sulamisvauhti on laadittu käsittääkseni ekstrapoloimalla varsin lyhyen ajan muutoksia jääpeitteessä eri alueilta pohjoisnavalta. Muutoksen suunta ja vauhti kuitenkin vaihtelevat rajusti mannerjäätiköiden kohdalla (esim. uusimmat tutkimukset Grönlannin jäätiköstä) ja lyhytaikaisille muutoksille vielä alttiimpia ovat mereiset jäätiköt.
Se että pohjoisnavan jäätikkö on mereinen, tarkoittaa myös sitä, että sen hypoteettinen sulaminen ei nostaisi merenpinnan tasoa, koska jäätikkö kelluu jo valmiiksi vedessä. Kesäajan sulana oleva pohjoisnavan jääpeite vaikuttaisi monella tavalla, mutta kenties koviten huomiota herättävät pohjolan lämpeneminen kun valoa heijastavan lumen sulaessa, laivareittien avautuminen ja jääkarhun häviäminen alueelta. Nykyisin jääkarhuja onkin nähty yhä kauempana sisämaassa ja etelässä Alaskassa ja jopa harmaakarhun ja jääkarhun risteymä on havaittu. Maapallolla on ollut lukuisia lämpimämpiä jaksoja jääkarhun olemassaolon aikana. Tämä tarkoittaa joko sitä, että jääkarhuilla voi olla elinvoimaisia populaatioita myös sisämaassa tai sitä, että pohjoisnapa ei sula niin herkästi kuin oletetaan.
Pohjoisnavan jääpeitteen sulamisen lisäksi Kokko nosti esille perhosten elinalueiden supistumisen etelässä. Myös päinvastaista on havaittu*, mutta näitä tuloksia ei oteta IPCC:ssä tai muualla huomioon.
Kokon kenties tärkein pointti koskee sitä, että ilmastonmuutos on muutakin kuin matematiikkaa. Hän viittasi tällä siihen, että lämpimimmät vuodet kuluvan vuosisadan aikana on havaittu aivan lähiaikoina, mutta tähän sisältyy käsittääkseni väärinymmärrys koskien Boris Winterhalterin kirjoitusta, johon Kokko vastasi. Winterhalter totesi, että vuosisadan alkupuolella on ollut lämpimämpiä talvia kuin tämänvuotinen, eikä lämpimän joulu- tai tammikuun tapaisilla sääilmiöillä pitäisi todistella ilmastonmuutosta. Eihän vastaavanlaisia friikkisäitä ole ollut pitkään aikaan ennen vuoden 2006/07 vaihdetta.
Winterhalter kuten muutkin kriitikot käsittääkseni yrittävät sanoa, että lähiaikoina ja vuosisadan alkupuolella havaittu lämpeneminen ei eroa normaalista kohinasta, jota ilmastossa ilmenee. Vuoden tuhat paikkeilla viikingit viljelivät maata Grönlannissa ja Keski-Englannissa oli viinirypäleviljelmiä. Muutama sata vuotta sitten oli pieni jääkausi, jolloin eskimoita nähtiin Skotlannissa saakka, levittäytyvät jäätiköt tuhosivat viljelyksiä ja Pohjois-Amerikassa intiaaniheimot yhdistivät voimavaransa taistellakseen hurjia säitä vastaan**. Nämä ilmastonvaihtelut ovat olleet todistettavasti maailmanlaajuisia ja useiden tutkijoiden mukaan ovat johtuneet osaltaan auringon aktiivisuuden muutoksista. Viimeiset 60 vuotta auringon aktiivisuus on ollut korkeimmillaan 1000 vuoteen***.
Kokko toteaa ikäänkuin naulana arkkuun, kuinka ilmakehän muutokset ovat olleet todistettavissa sidoksissa ilmastonmuutokseen, mikä onkin aivan totta. Syy- seuraussuhteista hän ei sen sijaan mainitse. Hiilidioksiditasot ovat nousseet n. 800 vuoden viiveellä ilmaston lämpenemisen alkamisesta. Tämänsuuntainen korrelaatio on seurausta siitä, että lämmin meri ei pysty pidättämään yhtä hyvin hiilidioksidia kuin viileä. Hiilidioksidin vapautumista jarruttavat monelaiset tekijät.
AGW-piireissä tämä yritetään selittää pois siten, että vaikka hiilidioksidi ei aiheutakaan lämpenemistä ensimmäisen 800 vuoden aikana, se voi aiheuttaa sitä tämänjälkeisinä vuosisatoina. Hiilidioksidin lämpövaikutusta ei tiedetä fysikaalisten havaintojen perusteella, vaan se pyritään arvioimaan malleilla, joilla testataan miten hyvin havaittu ilmastokehitys pystytään toistamaan vaihtamalla eri parametrien arvoja.
* http://www.tsv.fi/TTAPAHT/023/hulden.htm
** http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
*** http://cc.oulu.fi/~usoskin/personal/Sola2-PRL_published.pdf
Ensin huomion herättää otsikko "ilmaston muuttumista ei arvioida pelkin mallein" ja tekstin alla on kuva mallista, jossa arvioidaan pohjoisen napajään häviävän kesäajaksi vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi Kokko vertaa ilmastolaskelmia kuulentolaskelmiin, vaikka toteaa itsekin että ilmasto on paljon monimutkaisempi kuin ratalaskelmat. Ei näissä ilmastomalleissa mitään pahaa ole, mutta niiden taustoja ja merkityksiä pitäisi selventää paremmin.
Pohjoisnavan ennakoitu sulamisvauhti on laadittu käsittääkseni ekstrapoloimalla varsin lyhyen ajan muutoksia jääpeitteessä eri alueilta pohjoisnavalta. Muutoksen suunta ja vauhti kuitenkin vaihtelevat rajusti mannerjäätiköiden kohdalla (esim. uusimmat tutkimukset Grönlannin jäätiköstä) ja lyhytaikaisille muutoksille vielä alttiimpia ovat mereiset jäätiköt.
Se että pohjoisnavan jäätikkö on mereinen, tarkoittaa myös sitä, että sen hypoteettinen sulaminen ei nostaisi merenpinnan tasoa, koska jäätikkö kelluu jo valmiiksi vedessä. Kesäajan sulana oleva pohjoisnavan jääpeite vaikuttaisi monella tavalla, mutta kenties koviten huomiota herättävät pohjolan lämpeneminen kun valoa heijastavan lumen sulaessa, laivareittien avautuminen ja jääkarhun häviäminen alueelta. Nykyisin jääkarhuja onkin nähty yhä kauempana sisämaassa ja etelässä Alaskassa ja jopa harmaakarhun ja jääkarhun risteymä on havaittu. Maapallolla on ollut lukuisia lämpimämpiä jaksoja jääkarhun olemassaolon aikana. Tämä tarkoittaa joko sitä, että jääkarhuilla voi olla elinvoimaisia populaatioita myös sisämaassa tai sitä, että pohjoisnapa ei sula niin herkästi kuin oletetaan.
Pohjoisnavan jääpeitteen sulamisen lisäksi Kokko nosti esille perhosten elinalueiden supistumisen etelässä. Myös päinvastaista on havaittu*, mutta näitä tuloksia ei oteta IPCC:ssä tai muualla huomioon.
Kokon kenties tärkein pointti koskee sitä, että ilmastonmuutos on muutakin kuin matematiikkaa. Hän viittasi tällä siihen, että lämpimimmät vuodet kuluvan vuosisadan aikana on havaittu aivan lähiaikoina, mutta tähän sisältyy käsittääkseni väärinymmärrys koskien Boris Winterhalterin kirjoitusta, johon Kokko vastasi. Winterhalter totesi, että vuosisadan alkupuolella on ollut lämpimämpiä talvia kuin tämänvuotinen, eikä lämpimän joulu- tai tammikuun tapaisilla sääilmiöillä pitäisi todistella ilmastonmuutosta. Eihän vastaavanlaisia friikkisäitä ole ollut pitkään aikaan ennen vuoden 2006/07 vaihdetta.
Winterhalter kuten muutkin kriitikot käsittääkseni yrittävät sanoa, että lähiaikoina ja vuosisadan alkupuolella havaittu lämpeneminen ei eroa normaalista kohinasta, jota ilmastossa ilmenee. Vuoden tuhat paikkeilla viikingit viljelivät maata Grönlannissa ja Keski-Englannissa oli viinirypäleviljelmiä. Muutama sata vuotta sitten oli pieni jääkausi, jolloin eskimoita nähtiin Skotlannissa saakka, levittäytyvät jäätiköt tuhosivat viljelyksiä ja Pohjois-Amerikassa intiaaniheimot yhdistivät voimavaransa taistellakseen hurjia säitä vastaan**. Nämä ilmastonvaihtelut ovat olleet todistettavasti maailmanlaajuisia ja useiden tutkijoiden mukaan ovat johtuneet osaltaan auringon aktiivisuuden muutoksista. Viimeiset 60 vuotta auringon aktiivisuus on ollut korkeimmillaan 1000 vuoteen***.
Kokko toteaa ikäänkuin naulana arkkuun, kuinka ilmakehän muutokset ovat olleet todistettavissa sidoksissa ilmastonmuutokseen, mikä onkin aivan totta. Syy- seuraussuhteista hän ei sen sijaan mainitse. Hiilidioksiditasot ovat nousseet n. 800 vuoden viiveellä ilmaston lämpenemisen alkamisesta. Tämänsuuntainen korrelaatio on seurausta siitä, että lämmin meri ei pysty pidättämään yhtä hyvin hiilidioksidia kuin viileä. Hiilidioksidin vapautumista jarruttavat monelaiset tekijät.
AGW-piireissä tämä yritetään selittää pois siten, että vaikka hiilidioksidi ei aiheutakaan lämpenemistä ensimmäisen 800 vuoden aikana, se voi aiheuttaa sitä tämänjälkeisinä vuosisatoina. Hiilidioksidin lämpövaikutusta ei tiedetä fysikaalisten havaintojen perusteella, vaan se pyritään arvioimaan malleilla, joilla testataan miten hyvin havaittu ilmastokehitys pystytään toistamaan vaihtamalla eri parametrien arvoja.
* http://www.tsv.fi/TTAPAHT/023/hulden.htm
** http://www.giss.nasa.gov/research/briefs/shindell_06/
*** http://cc.oulu.fi/~usoskin/personal/Sola2-PRL_published.pdf
Vastaukset 4
Vanhimmat
Luin jutun ja minulle jäi käsitys, että Hanna oli pahoittanut mielensä lähinnä siitä kun hänelle henkilökohtaisesti rakkaat ja yksinään todistusvoimaiset tietokonemallit oli asetettu kyseenalaisiksi. Vertaus kuulentoihin oli hupaisuudessaan aamun piriste mutta teki samalla kirjoituksesta naurettavan jota se kyllä muutenkin oli kauttaaltaan. Hanna parka, en paremmin sano. Jos ilmastonmuutoksen profeetat ovat tuota tasoa niin alan epäillä onko koko jutussa siteeksikään totta.
pienen itäeuroopan maan tutkijoilla ja lehtikirjoittelijoilla ole minkäänlaista merkitystä tuossa ilmastonmuutosmaallituksessa - jota ei edes meillä tehdä.
Huvittavaa lukea kuinka pienissä ympyröissä ilmeisesti elävät suomalaiset nettikirjoittelijat meuhkaavat asiasta. Tulee mieleen taannoinen lehtiuutinen: "Ylitornion demokraattiset naiset vaativat: USA pois Vietnamista!"
Eikö kannattaisi edes lukea ko artikkeli ensin?
Hanna nimenomaan sanoi olleensa itse tekemässä yhtä kyseisistä tietokonemalleista ja olevansa juuri siksi suivaantunut niiden aliarvostukseen. Hän myös kertoi niitä olevan tuhansia erilaisia ja kaikki antavat saman tuloksen, ilmasto muuttuu. Sen Hanna jätti kertomatta, että kaikkiin malleihin on asetettu samat lukemat ja olisikin erikoista jos joku malli antaisi eri vastauksen kuin 1 1=2.
Minusta nämä tietokonemallit ovat kehittyneitä versioita romaninaisten kädestä ennustamiselle. Malliin asennetaan sellaiset lukemat jotka antavat toivotun tuloksen eli tulos on tiedossa ennen kuin aletaan ennustamaan. Mikäs sen helpompaa.
... nyt voitaisi lähteä hommiin. Eli on turha pohtia sitä, onko haarukka ratkaiseviin muutoksiin sitä tai tätä.
Me emme voi tietää mutta arvasilla, mitkät muutokset vaikuttavat milloin ja kuinka paljon. Minusta on aivan turha spekuloidaa ja jossittella, että JOS ne muutokset eivät olisikaan isoja tai ei vakaavia.
Kuka meistä ottaa riskin, että muutokset ovatkin isoja ja haittavia ja aiheuttavat ihmismassojen vaelluksen?
Minä ainakin mielummin olen valmis tinkimään paljoastakin, jos sillä joku vaikutus olisi.
Työhin jätkät, eikä selittämään.