Uuden tutkimuksen mukaan geneettisistä sukulaisista koostuvan ryhmän jäsenet toimivat epäitsekkäämmin ja täten ryhmä toimii tehokkaammin.
"In the new work, the researchers studied the changing behavior of 100 "colonies" of ten virtual robots over 500 generations, during which their virtual genomes were subjected to mutation and recombination,"
"Among the findings was the observation that communication evolves rapidly when colonies contain genetically similar (related) individuals, or when evolutionary selection pressure works primarily on the "group" level. The only scenario in which communication did not result in higher foraging efficiency was when colonies were composed of robots of low relatedness, and in which selection was strongest at the level of the individual--in some cases, these conditions gave rise to the use of deceptive communication signals and a concomitant decrease in colony performance. "
"In the new work, the researchers studied the changing behavior of 100 "colonies" of ten virtual robots over 500 generations, during which their virtual genomes were subjected to mutation and recombination,"
"Among the findings was the observation that communication evolves rapidly when colonies contain genetically similar (related) individuals, or when evolutionary selection pressure works primarily on the "group" level. The only scenario in which communication did not result in higher foraging efficiency was when colonies were composed of robots of low relatedness, and in which selection was strongest at the level of the individual--in some cases, these conditions gave rise to the use of deceptive communication signals and a concomitant decrease in colony performance. "
Vastaukset 7
Vanhimmat
No joo, odotettavaa. Tuossa kyllä puhuttiin kommunikaatiosta, mitä sitten liekään. Mutta on odotettavaa että jos valintapaine suosii ryhmää silloin on kai pyrkimys ryhmän tiivistymiseen, sillä tavallahan se ryhmän yksittäinenkin jäsen menestyy, itsekkäästi :-) Toisaalta kun simulaatiossa paine oli yksilöitä suosiva kävi taas niin että yksilöt pyrkivät huolehtimaan vain itsestään.
että nimenomaan ne ryhmät, joissa toimittiin itsekkäästi, kehittyivät huonommin. Mitä suurempi epäitsekkyys ryhmän sisällä vallitsi, sitä parempi. Nimittäin roboteilla oli mahdollisuus luovuttaa tietoja epäitsekkäästi, saamatta siitä itse mitään hyötyä. Ne ryhmät, joissa tätä tapahtui, menestyivät muita paremmin.
EVOROBOT oppivat kommunikaation, yhteistyön, tulkitsemaan silmäninformaation (aha ruokaa, aha myrkkyä)..
Sveitsiläiset tutkijat tekivät evoluutiosimulaation roboteilla. Nillä
oli satunnaiset (todella, satunnaisesti vedetyt "johdot") hermoverkot
"aivoina" (2^240 erilaista kytkentämahdollisuutta eli likimain yhtä
paljon kuin näkyvässä universumissa on atomeja). Mutta niin ne vain
aikaa myöten sukupolvien perästä oppivat itse löytämään "ruokaa",
välttämään myrkkylähdettä, kommunikoimaan keskenään, tekemään
yhteistyötä perheenjäsenien kesken ym. jännää:
Tässä Zimmerin pitkähkö juttu ja valokuva sekä elokuvapätkä
itsesuunnistavista evoroboteista:
http://scienceblogs.com/loom/2007/02/24/evolving_robotspeak.php
t. MrKAT
(Jos jotkut IDistit järkyttyy, en ota vastuuta ;)
Ja kaiken takanan on IHMISÄLY. :)
Valen
Et ymmärtänyt sitä, että ihminen ei puuttunut robottien kehitykseen vaan ne oppi ja kehittyi itsenäisesti. Oppivat itsenäisesti kommunikoimaan, tekemään yhteistyötä jne. Ihminen vain rakenti kokeessa tarvittavan ympäristö, koska sellanen tarvittiin kokeen suorittamiseksi.
Tämä on vaikuttava kohta tutkija Kellerin itsensä PDF:ssä
". In all experiments,
we started with completely naive robots (i.e., with
randomly generated genomes that corresponded to
randomly wired neural controllers) with no information
about how to move and identify the food and poison
sources."
Ei mitään informaatiota alussa, ne oppivat itse "ohjelmoimaan" aivonsa, jotka olivat täysin satunnaista mössöä alussa. Vaikuttavaa. :)
Ihminen muutti ympäristöä, oli jalostamassa niitä kuin koirarotuja, koska mm. tarvitsi erilailla kehittyviä "sukulinjoja" eri kokeisiinsa.