kelluminen

Selällään kellumista tarkoitan. Ajattelin vain tarkistaa, että voiko tässä takana olla jokin fysiologinen juttu, kun en kellu. Vaimokin meinasi, että en ole tarpeeksi rentona, mutta nyt hänkin jo ihmettelee, kun tunnun melko "rennolta", mutta pinnalla en pysy. Vaimo kelluu jopa jännittyneenäkin ?????
Ajattelin vain, että voisiko tämä uinnin raskauskin johtua siitä, että kaikki voima menee pinnalla pysymiseen???

ei onnistu. kirjoitti:

Selällään kellumista tarkoitan. Ajattelin vain tarkistaa, että voiko tässä takana olla jokin fysiologinen juttu, kun en kellu. Vaimokin meinasi, että en ole tarpeeksi rentona, mutta nyt hänkin jo ihmettelee, kun tunnun melko "rennolta", mutta pinnalla en pysy. Vaimo kelluu jopa jännittyneenäkin ?????
Ajattelin vain, että voisiko tämä uinnin raskauskin johtua siitä, että kaikki voima menee pinnalla pysymiseen???

Lue lisää

Kuulemma naiset kelluvat miehiä paremmin/helpommin, koska heillä on kehossaan suhteellisesti enemmän rasvaa. Ja kyllä uskon, että fysiikan lait pätevät tässäkin asiassa; eli tiheämpi uppoaa helpommin. Etkö pysy pinnalla ollenkaan, siis vaikka vetäisit keuhkot täyteen ilmaa, pääkin menee veden alle?

kuntouimari kirjoitti:

Kuulemma naiset kelluvat miehiä paremmin/helpommin, koska heillä on kehossaan suhteellisesti enemmän rasvaa. Ja kyllä uskon, että fysiikan lait pätevät tässäkin asiassa; eli tiheämpi uppoaa helpommin. Etkö pysy pinnalla ollenkaan, siis vaikka vetäisit keuhkot täyteen ilmaa, pääkin menee veden alle?

Lue lisää

Täysin huuhaata.

Keuhkoja ei ensinäkään tarvitse vetää täyteen.

kyse on miten hallitset kehoasi vedessä.

Samalla näkemyksellä minkä esität niin kun ihminen hyppää veteen uppoaa kuin kivi.

Ihminen tulee kuin korkiruuvi pintaan ja aivan luonnollinen ilmiö sen jälkeen jos ei osaa uida on asia eri.

kuntouimari kirjoitti:

Kuulemma naiset kelluvat miehiä paremmin/helpommin, koska heillä on kehossaan suhteellisesti enemmän rasvaa. Ja kyllä uskon, että fysiikan lait pätevät tässäkin asiassa; eli tiheämpi uppoaa helpommin. Etkö pysy pinnalla ollenkaan, siis vaikka vetäisit keuhkot täyteen ilmaa, pääkin menee veden alle?

Lue lisää

Joo olen järkeillyt tota ja kokeillut vetää keuhkot täyteen ilmaa, mutta lopputulos on sama. Ensin uppoa jalat (siis heti) ja muu kroppa uppoaa perässä. Täytyy myöntää toki, että vedessä en oikein ole parhaimmillaan, mitä tulee kuntoiluun, mutta kovasti yritän parantaa uimataitoani, mutta tosiaan tota kelluttomuuttani ollaan jo hymyissä suin ihmetelty?? Ja väitän kyllä, että melko rentona kellumista olen yrittänyt...

ei onnistu... kirjoitti:

Joo olen järkeillyt tota ja kokeillut vetää keuhkot täyteen ilmaa, mutta lopputulos on sama. Ensin uppoa jalat (siis heti) ja muu kroppa uppoaa perässä. Täytyy myöntää toki, että vedessä en oikein ole parhaimmillaan, mitä tulee kuntoiluun, mutta kovasti yritän parantaa uimataitoani, mutta tosiaan tota kelluttomuuttani ollaan jo hymyissä suin ihmetelty?? Ja väitän kyllä, että melko rentona kellumista olen yrittänyt...

Lue lisää

kuin jatkat treenaamista.

Loppupelissä pienestä kiinni.

ei onnistu. kirjoitti:

Selällään kellumista tarkoitan. Ajattelin vain tarkistaa, että voiko tässä takana olla jokin fysiologinen juttu, kun en kellu. Vaimokin meinasi, että en ole tarpeeksi rentona, mutta nyt hänkin jo ihmettelee, kun tunnun melko "rennolta", mutta pinnalla en pysy. Vaimo kelluu jopa jännittyneenäkin ?????
Ajattelin vain, että voisiko tämä uinnin raskauskin johtua siitä, että kaikki voima menee pinnalla pysymiseen???

Lue lisää

Et ole tutkinut asiaa tarpeeksi. Sinun pitäisi asettua pystyasentoon vedessä ja katoa sitten, miten syvälle uppoat. Luultavasti tukka jää vedenpinnan yläpuolelle. Jos ei jää, niin miten syvälle vedenpinnan alapuolelle uppoat?
Epäilen, että pelkäät veden alle uppoamista, koska et kerro miten syvälle uppoat.

Vedessä kelluva ihminen kelluu aivan fysiikan lakien mukaan. Kun ihmisen keho on hieman vettä kevyempää, siksi pieni osa kehosta jää veden pinnan yläpuolelle.
On otettava huomioo myös heiluriliike, joka saa aikaan sen, että ihminen pomppii vedessä ylös-alas liikkeessä. Paikoillaan pysyminen on lähes mahdotonta, koska se on luonnnon lakien vastaista. Hengitys on tehtävä tämän liikkeen tahdissa.

Rentouksella ei voi olla mitään tekemistä kellumisen kannalta, jos kellumisesta puhutaan fysiikan ilmiönä. Jos puhutaan uimataidosta, silloin rentoutumisella on merkitystä.

Jos kelluminen ei onnistu, syy on melko varmasti veden pelko. Se johtuu siitä, että ei osata hengittää oikein. Taitava uimari ei hätäänny veden alle joutuessaan, koska tietää saavansa ilmaa helposti. Silloin on täysin rentoutunut.

Tämä asia voitaisiin selittää perin juurin, jos kysyjä on kiinnostunut. Yleensä eivät ole kiinnostuneet. Siksi on turhaa selittää enempää.

os.. kirjoitti:

Rentouksella ei voi olla mitään tekemistä kellumisen kannalta, jos kellumisesta puhutaan fysiikan ilmiönä. Jos puhutaan uimataidosta, silloin rentoutumisella on merkitystä.

Jos kelluminen ei onnistu, syy on melko varmasti veden pelko. Se johtuu siitä, että ei osata hengittää oikein. Taitava uimari ei hätäänny veden alle joutuessaan, koska tietää saavansa ilmaa helposti. Silloin on täysin rentoutunut.

Tämä asia voitaisiin selittää perin juurin, jos kysyjä on kiinnostunut. Yleensä eivät ole kiinnostuneet. Siksi on turhaa selittää enempää.

Lue lisää

itselläni ei mitään ongelmaa uinnin/rentouden/hengittämisen kanssa mutta kelluminen EI onnistu! jalat vaan vajoaa.. enkä selitykseksi muuta keksi kuin sen että rasvaton keho ei kellu? rasva%:ni on n.4 ja koska jalat on se rasvattomin paikka vartalossa niin tuskinpa niissä rasvaa on käytännössä ollenkaan.

ehei kirjoitti:

itselläni ei mitään ongelmaa uinnin/rentouden/hengittämisen kanssa mutta kelluminen EI onnistu! jalat vaan vajoaa.. enkä selitykseksi muuta keksi kuin sen että rasvaton keho ei kellu? rasva%:ni on n.4 ja koska jalat on se rasvattomin paikka vartalossa niin tuskinpa niissä rasvaa on käytännössä ollenkaan.

Lue lisää

Hei,
Rentona täytyy olla, muuten ei onnistuu. Kun kykenee rentoutumaan kelluminen onnistuu varmasti. Pienestä kiinni :-)
Itse opitin lapsilleni kellunan niin, että sanoin että keskittykää siihen ettei pihahdustakaan ilmaa tule suusta ulos. Kun sain heidät keskittymään pelkästään siihen rentous tuli itsestään ja kaikki oppivat kellumaan. Kropan on pakko olla rentona että kelluminen onnistuu. Oli lihasta tai ei.

ehei kirjoitti:

itselläni ei mitään ongelmaa uinnin/rentouden/hengittämisen kanssa mutta kelluminen EI onnistu! jalat vaan vajoaa.. enkä selitykseksi muuta keksi kuin sen että rasvaton keho ei kellu? rasva%:ni on n.4 ja koska jalat on se rasvattomin paikka vartalossa niin tuskinpa niissä rasvaa on käytännössä ollenkaan.

Lue lisää

jos jalat vajoavat niin silloin ei kehonhallinta ole täysin rentoa.

Kun kerran kaikki muut osa-alueet kunnossa ja silti jalat vajoavat ei kehonhallinta, rentous täysin kohdallaan.

Voit pistää vaikka kädet niskan taakse ja kellua ilman, että jalat vajoavat jos kaikki osa-alueet hallinnassa.

lifeguard72 kirjoitti:

jos jalat vajoavat niin silloin ei kehonhallinta ole täysin rentoa.

Kun kerran kaikki muut osa-alueet kunnossa ja silti jalat vajoavat ei kehonhallinta, rentous täysin kohdallaan.

Voit pistää vaikka kädet niskan taakse ja kellua ilman, että jalat vajoavat jos kaikki osa-alueet hallinnassa.

Lue lisää

Höpöhöpö. Jos on vahvat lihaksikkaat reidet ja pakarat, niin ei sille jalkojen uppoamiselle kelluessa mitään mahda. Millään kehon jännittämisellä, rentoutumisella, tai asennonmuutoksella et pysty muuttamaan sit tosiasiaa, että jalat on raskaat ja uppoavat. Uimarispesialistit tietenkin muka asiantuntijoina väittävät toisin, koska ovat paljon treenanneet uintia ja heillä lihasmassaa on enemmän yläkropan puolella.

epätoivoton kirjoitti:

Höpöhöpö. Jos on vahvat lihaksikkaat reidet ja pakarat, niin ei sille jalkojen uppoamiselle kelluessa mitään mahda. Millään kehon jännittämisellä, rentoutumisella, tai asennonmuutoksella et pysty muuttamaan sit tosiasiaa, että jalat on raskaat ja uppoavat. Uimarispesialistit tietenkin muka asiantuntijoina väittävät toisin, koska ovat paljon treenanneet uintia ja heillä lihasmassaa on enemmän yläkropan puolella.

Lue lisää

Jalkojen kellumiselle ei ole mitään "spesialistin" taikatemppua. Hyvä alku on, jos lantion saa pintaan tai edes sen lähelle. Jotta lantion saa pintaan, pään pitää olla pinnassa tai jopa hieman sen alla (jos pää on pystyssä, niin vartalo on pystyssä). Sen jälkeen vedessä pitää saada tuki. Toisin kuin maalla, kiinteää tukea ei ole, joten tässä kohtaa hyödytään vartalon voimasta - otetaan ryhdikäs asento ja pidetään se. Käsien asento vaikuttaa painopisteeseen, eli seuraavaksi kädet eteen. Mikäli jalat eivät edelleenkään nouse pintaan, voidaan sen verran huijata, että nostetaan kädet veden pintaan tai vaikka juuri sen yläpuolelle (painavat yhtä paljon, mutta eivät kelluta).

Tähän liittyy nähdäkseni kolme ongelmaa:
1) Vartalonhallinta
2) Ihminen luontaisesti ja refleksinomaisesti pyrkii nostamaan päätä ylös/taakse, mikäli suun edessä on jotain
3) Tasapainoaisti ei pidä kiinteän tuen puuttumisesta, varsinkaan vaaka-asenossa (vartalo aistii kaatuvansa vedessä). Ratkaisuna selkä notkolle ja silmät hakevat horisonttia tasapainoaistin tueksi.

Kaikki kolme asiaa on korjattavissa opettelulla, mutta näistä nykyihmiselle luontaisia on vain ensimmäinen, kaksi seuraavaa on opeteltava vieraassa ympäristössä eli vedessä - ja jos kellumaan on opetellut "väärin", niin vanha tapa pitää poisoppia.

Ja tosiaan, useimmat miehet kelluvat rentona pystyasennossa. Naisilla ei välttämättä rasvaa ole kehossa enemmän, mutta se on jakautunut tasaisemmin, eli siinä missä miehille tulee herkästi "pelastusrengas" mahan ympärille, naisilla rasvaa on myös raajoissa. Tämä vaikuttaa siihen, että naisille kelluminen vaaka-asennossa voi olla helpompaa.

Vipuvarresta: Ihmisen painopiste ja kelluvuuspiste ovat suurin piirtein navan kohdalla. Normaalivartaloisella ihmisellä käsien ojentaminen eteen siirtää painopisteen kelluvuuspisteen etupuolelle, jolloin ylävartalo vajoaa ja jalat nousevat. Vipuvarttahan tulee ojennetusta kädestä tulee sinne pään puolelle.

Kuten mainitsit, pää ei taivu kovinkaan paljoa taakse. Tästä seuraa, että pään ollessa pystyssä vartalokin kääntyy pystyyn. Jos pää on vedestä ylhäällä ja vartalo veden alla, niin pysty asento vain korostuu. Ja silloin, kun lantion ja pinnan välissä on puoli metriä vettä ja selkäranka pystyssä, jalkoja on hyvin vaikea saada pinnalle. Tanssijat voisivat tuohon ehkä pystyä.

Normaalivartaloisen keino saada jalat pintaan on siis varmistaa, että lantio on lähellä pintaa - vartalo vaakasuorassa. Tämä onnistuu vain, jos pää on vaakasuorassa (koska niska ja yläselkä ei taivu). Jotta jalat eivät vajoa, ainakin toinen käsi, mielellään molemmat tulisi olla vastapainona. Ja jotta tuosta vastapainosta olisi jotain hyötyä, vartalo pitää pitää suorana - jos ryhti muistuttaa lähinnä velttoa räkää, ei vastapainosta voida puhua, vaan kaikki mikä ei erityisesti kelluta, upottaa. Tietysti vartaloa ei kannata jännittää tönköksi, mutta ryhti pitää vedessä pitää.

Paikallaan kelluminen vaatii taitoa tai harjoittelua, liikkeessä ja hyvässä uintiasennossa liike itsessään aiheuttaa myös jonkin verran nostetta. Huonossa uintiasennossa "puskutraktori"-tyylin liikkuminen veden läpi sen sijaan ei aiheuta nostetta, vaan pelkästään lisää vastuksia. Vastus kasvaa uintiasennon heiketessä nopeammin, kuin vartalon poikkileikkaus kasvaa, koska vastusta syntyy suhteessa uimarin aiheuttamaan turbulenssiin. Tämä on päällimmäinen syy, miksi uintiasennossa kehoa pyritään virtaviivaistamaan - hyvässä uintiasennossahan jalkojen ei tarvitse olla aivan pinnassa, vaan sen verran pinnan alla, että niille jää tilaa potkia vettä. Jos potkut ovat ilmassa, niin silloinhan uimari potkaisee tyhjää.

juho.ratava kirjoitti:

Vipuvarresta: Ihmisen painopiste ja kelluvuuspiste ovat suurin piirtein navan kohdalla. Normaalivartaloisella ihmisellä käsien ojentaminen eteen siirtää painopisteen kelluvuuspisteen etupuolelle, jolloin ylävartalo vajoaa ja jalat nousevat. Vipuvarttahan tulee ojennetusta kädestä tulee sinne pään puolelle.

Kuten mainitsit, pää ei taivu kovinkaan paljoa taakse. Tästä seuraa, että pään ollessa pystyssä vartalokin kääntyy pystyyn. Jos pää on vedestä ylhäällä ja vartalo veden alla, niin pysty asento vain korostuu. Ja silloin, kun lantion ja pinnan välissä on puoli metriä vettä ja selkäranka pystyssä, jalkoja on hyvin vaikea saada pinnalle. Tanssijat voisivat tuohon ehkä pystyä.

Normaalivartaloisen keino saada jalat pintaan on siis varmistaa, että lantio on lähellä pintaa - vartalo vaakasuorassa. Tämä onnistuu vain, jos pää on vaakasuorassa (koska niska ja yläselkä ei taivu). Jotta jalat eivät vajoa, ainakin toinen käsi, mielellään molemmat tulisi olla vastapainona. Ja jotta tuosta vastapainosta olisi jotain hyötyä, vartalo pitää pitää suorana - jos ryhti muistuttaa lähinnä velttoa räkää, ei vastapainosta voida puhua, vaan kaikki mikä ei erityisesti kelluta, upottaa. Tietysti vartaloa ei kannata jännittää tönköksi, mutta ryhti pitää vedessä pitää.

Paikallaan kelluminen vaatii taitoa tai harjoittelua, liikkeessä ja hyvässä uintiasennossa liike itsessään aiheuttaa myös jonkin verran nostetta. Huonossa uintiasennossa "puskutraktori"-tyylin liikkuminen veden läpi sen sijaan ei aiheuta nostetta, vaan pelkästään lisää vastuksia. Vastus kasvaa uintiasennon heiketessä nopeammin, kuin vartalon poikkileikkaus kasvaa, koska vastusta syntyy suhteessa uimarin aiheuttamaan turbulenssiin. Tämä on päällimmäinen syy, miksi uintiasennossa kehoa pyritään virtaviivaistamaan - hyvässä uintiasennossahan jalkojen ei tarvitse olla aivan pinnassa, vaan sen verran pinnan alla, että niille jää tilaa potkia vettä. Jos potkut ovat ilmassa, niin silloinhan uimari potkaisee tyhjää.

Lue lisää

Kuinka hyvin ihmiset normaalisti kelluvat? Itse kun vedän keuhkot täyteen ja menen pystyasennossa syvään veteen, vesiraja jää korvien yläpuolelle.

Tästä seuraa väistämättä ongelmia, jos yrittää uida perinteisellä sammakkotyylillä. Joutuu kurottelemaan pysyäkseen pinnalla, ja uintiasento romahtaa. Paremmin kelluvalle tilanne on edullisempi, koska jos pää on pinnalla, se aiheuttaa momentin joka auttaa nostamaan lantion ja jalatkin lähelle pintaa. Pitää vain olla taipuisa selkä. Mutta mulla se ei onnistu koska fysiikan laki panee perän uppoamaan, kun tekee töitä pitääkseen pään pinnalla.

epätoivoton kirjoitti:

Kuinka hyvin ihmiset normaalisti kelluvat? Itse kun vedän keuhkot täyteen ja menen pystyasennossa syvään veteen, vesiraja jää korvien yläpuolelle.

Tästä seuraa väistämättä ongelmia, jos yrittää uida perinteisellä sammakkotyylillä. Joutuu kurottelemaan pysyäkseen pinnalla, ja uintiasento romahtaa. Paremmin kelluvalle tilanne on edullisempi, koska jos pää on pinnalla, se aiheuttaa momentin joka auttaa nostamaan lantion ja jalatkin lähelle pintaa. Pitää vain olla taipuisa selkä. Mutta mulla se ei onnistu koska fysiikan laki panee perän uppoamaan, kun tekee töitä pitääkseen pään pinnalla.

Lue lisää

Kelluessa paikallaan, kasvot alaspäin, kädet ojennettuna eteen minulla pää, yläselkä, pakarat ja pohkeet koskettavat veden pintaa tai ovat osittain pinnan yläpuolella. Nykytekniikan mukaisessa rintauinnin* uintiasennossa ei katsota eteenpäin kuin korkeintaan hengittäessä (pää rikkoo vedenpinnan joka vedolla) ja uinnin perusasento on tuo sama, vaakasuora.

Jos päätä pitää pakonomaisesti pitää pinnan yläpuolella, niin uintiasennosta ei oikeastaan voi puhua. Välitön johtopäätös: Uidessa pää ei ole pinnalla. Nopeilla uimareilla kroppa voi olla tietysti jonkin verran plaanissa, jolloin pää nousee helposti korkeammalle. Rintauinnin sekä toisen "tasajalkahyppyuinnin" eli perhosuinnin** rytmitys meneekin hyvin pitkälle siten, että vedolla mennään eteenpäin, minkä jälkeen palautuksen alussa hengitetään ja sen jälkeen pyritään liukumaan mahdollisimman hyvin eteenpäin menettämättä vauhtia, kunnes kädet saadaan eteen ja taas uudella veto-potku-sarjalla lisää vauhtia. Kummassakaan lajissa pää ei ole koko aikaa veden pinnan yläpuolella, vaan polla pyritään pitämään vartalon kanssa vaakatasossa.

"Kävelylajeissa" (krooli- ja selkäuinti) hengityshän tapahtuu juuri veden pinnasta, ihanteellisesti uintiasennossa, jolloin pää on suurimmaksi osaksi vedessä. Kädet vuorottelevat ja yhdessä jalkojen kanssa tuottavat eteenpäin vievää voimaa lähes jatkuvasti.

Kannattaa harjoitella vaaka-asentoon pääsemistä. Ensimmäinen askel on opetella hengittämään ulos veteen, esimerkiksi puhaltelemalla kuplia. Toinen askel on opetella sama siten, että pää on kokonaan veden pinnan alla. Kolmas hyvä harjoitus on opetella hengittämään siten, että leuka - tai jopa alahuuli - on vedessä. (Etukenossa nielu on korkeammalla kuin huulet, ja tässä asennossa voi hengittää ilman, että nieluun joutuu vettä.) Tästä voi pikku hiljaa lähteä kellumaan. Jälleen totuttautuminen vedessä oloon, kun kellut syvässä vedessä - missä asennossa luontaisesti kellutkin - puhalla VOIMAKKAASTI keuhkot tyhjäksi ja anna vartalon vajota. (Todennäköisesti ei vajoa kovinkaan nopeasti!) Tämä harjoitus kannattaa tehdä reunan, portaiden tms. vieressä, jos hirvittää.

Pikku hiljaa (eli todella hitaasti) keho tottuu siihen, että vedessä ei tarvitse koko aikaa taistellan hengissä pysymmisen edestä, ja vedessä oleskelu muuttuu pinnalle taistelusta uimiseksi. Kasvot alaspäin ollessa voit muuten pitää suuta auki ilman, että sinne menee vettä - koska ilmatasku pitää veden poissa. Kun keskushermosto alkaa olla sinut sen kanssa, että kasvojen edessä oleva kylmä ja märkä tökötti ei tarkoita välitöntä hengenlähdön vaaraa eikä edellytä välitöntä refleksinomaista pyrkimystä kääntyä pystyasentoon ja yrittää ylös vedestä, paremman uintiasennon saavuttaminen ja sen harjoittelu on paljon helpompaa.

*) Rintauinti on virallisempi nimitys "sammakkouinnille". Joskus tehdään ero, jonka mukaan rintauinniksi nimitetään kilpasäännöt täyttävää uintia, ja alkeisrintauintia nimitetään sammakkouinniksi, t.s. sama tyyli, mutta säännöistä ei niin väliä. (Yksi koulukuntahan taas sanoo, että kilparintauinti ei ole uintilaji ollenkaan, vaan sääntökirjan oikku.)

**) Perhosuinnissa on olemassa myös toinen koulukunta, jossa hengitetään vedon aikana, jolloin käsien palautuksen yhteydessä ei tarvitse ponnistella "ylös" hengittämään. Nykyään monet hengittävät perhosuinnissa sivulta, tätä voinee kokeilla myös rintauinnissa, mutta muistaakseni se ei ole kilpasäännöissä sallittua rintauimareille.

epätoivoton kirjoitti:

Kuinka hyvin ihmiset normaalisti kelluvat? Itse kun vedän keuhkot täyteen ja menen pystyasennossa syvään veteen, vesiraja jää korvien yläpuolelle.

Tästä seuraa väistämättä ongelmia, jos yrittää uida perinteisellä sammakkotyylillä. Joutuu kurottelemaan pysyäkseen pinnalla, ja uintiasento romahtaa. Paremmin kelluvalle tilanne on edullisempi, koska jos pää on pinnalla, se aiheuttaa momentin joka auttaa nostamaan lantion ja jalatkin lähelle pintaa. Pitää vain olla taipuisa selkä. Mutta mulla se ei onnistu koska fysiikan laki panee perän uppoamaan, kun tekee töitä pitääkseen pään pinnalla.

Lue lisää

"Mutta mulla se ei onnistu koska fysiikan laki panee..."

Kyllä se on ihan sama fysiikan laki kaikille, ei kai se laki muuten olisikaan. Kellun itse mainiosti, ja piti oikein itsekin kokeilla, mikä saa uppoamaan kun kerran siitä tässä ketjussa puhutaan. Kyllä se johtuu tosiaan siitä, ettei kroppa ole vaakatasossa ja takamus on matalammalla kuin jalat. Heti lähtee uppoamaan. Lantio pitää nostaa pinnalle eikä kannata pelästyä sitä, missä naama on. Katse suoraan ylös kattoon tai taivaaseen. Itse käytän itsestäni mielikuvaa, että olen lumpeenlehti. Lumpeenlehti on rento ja mahdollisimman lähellä pintaa, eikä lähelle pintaa pääse, jos ei lantiota työnnetä ylös päin. Koko painopiste on lantion aluella ja se on ainoa alue missä lihaksia jännitetään, muu sitten killuu mukana itsestään.

Kellujatar kirjoitti:

"Mutta mulla se ei onnistu koska fysiikan laki panee..."

Kyllä se on ihan sama fysiikan laki kaikille, ei kai se laki muuten olisikaan. Kellun itse mainiosti, ja piti oikein itsekin kokeilla, mikä saa uppoamaan kun kerran siitä tässä ketjussa puhutaan. Kyllä se johtuu tosiaan siitä, ettei kroppa ole vaakatasossa ja takamus on matalammalla kuin jalat. Heti lähtee uppoamaan. Lantio pitää nostaa pinnalle eikä kannata pelästyä sitä, missä naama on. Katse suoraan ylös kattoon tai taivaaseen. Itse käytän itsestäni mielikuvaa, että olen lumpeenlehti. Lumpeenlehti on rento ja mahdollisimman lähellä pintaa, eikä lähelle pintaa pääse, jos ei lantiota työnnetä ylös päin. Koko painopiste on lantion aluella ja se on ainoa alue missä lihaksia jännitetään, muu sitten killuu mukana itsestään.

Lue lisää

"Kellun itse mainiosti, ja piti oikein itsekin kokeilla.."

Jos kellut mainiosti, olet ehkä väärä henkilö kommentoimaan jalkojen uppoamista. Naiset yleensäkin kelluvat paremmin, koska elimistön tiheys on alempi. Kyllähän takapuolen työntäminen pinnalle auttaa siihen verrattuna että työntäisi jalat pinnalle, mutta jos kelluessasi takapuolta on pinnan päällä niin se vain osoittaa että alavartalossasikin on sitä kelluttavaa keveyttä.

Veikkaisin että jos kellut vedessä pystyasennossa, vesiraja menee jossain lähempänä kaupaa kuin päälakea.

epätoivoton kirjoitti:

"Kellun itse mainiosti, ja piti oikein itsekin kokeilla.."

Jos kellut mainiosti, olet ehkä väärä henkilö kommentoimaan jalkojen uppoamista. Naiset yleensäkin kelluvat paremmin, koska elimistön tiheys on alempi. Kyllähän takapuolen työntäminen pinnalle auttaa siihen verrattuna että työntäisi jalat pinnalle, mutta jos kelluessasi takapuolta on pinnan päällä niin se vain osoittaa että alavartalossasikin on sitä kelluttavaa keveyttä.

Veikkaisin että jos kellut vedessä pystyasennossa, vesiraja menee jossain lähempänä kaupaa kuin päälakea.

Lue lisää

kaupaa=kaulaa

epätoivoton kirjoitti:

"Kellun itse mainiosti, ja piti oikein itsekin kokeilla.."

Jos kellut mainiosti, olet ehkä väärä henkilö kommentoimaan jalkojen uppoamista. Naiset yleensäkin kelluvat paremmin, koska elimistön tiheys on alempi. Kyllähän takapuolen työntäminen pinnalle auttaa siihen verrattuna että työntäisi jalat pinnalle, mutta jos kelluessasi takapuolta on pinnan päällä niin se vain osoittaa että alavartalossasikin on sitä kelluttavaa keveyttä.

Veikkaisin että jos kellut vedessä pystyasennossa, vesiraja menee jossain lähempänä kaupaa kuin päälakea.

Lue lisää

Kokeilin tuota kellumista pystyasennossa. Vesiraja on silmien kohdalla itselläni.
Ja kelluminen onnistuu mainiosti kun pitää jalat rentona ja suorana. Jos takamus on alempana kuin jalat niin minä ainakin uppoan heti.

Jos lihasta on tarpeeksi ja rasvaprosentti alhainen, niin kelluminen ei onnistu. Kyse on ihan puhtaasti fysiikasta. Jos kehon ominaispaino on keuhkot täyteen ilmaa vedettynä vaikka 0,95 niin kehosta on 5% vedenpinnan yläpuolella.
Kun itse käyn kellumaan täysillä keuhkoilla selällään kasvot vedenpinnalla, niin hetken kuluttua jalat painuu alas, ja ei jää kuin päälaki vedenpinnalle. Itselläni on pituutta 171 cm painoa 80 kg. Tiedän kavereita joilla on vielä enemmän lihasta ja he painuvat pohjaan kuin kivi. Turha selittää mistään rentoudesta. Se on läski mikä pitää ihmisiä pinnalla.

Vaikka noin muuten olenkin kanssasi pitkälti samaa mieltä, kysyn kuitenkin onko ihan tilastollisesti totta että hukkuneista suurin osa on laihoja miehiä, vanhuksia ja nuoria?. Mihin kategoriaan ylipäätään tilastoissa päätyvät useimmiten iäkkäät ihmiset, jotka esim. kalastusreissuillaan joutuvat ennakoimattomasti veden varaan ja hukkuvat?. Monessako tapauksessa ratkaiseva on kuningas alkoholi, harkinta pettää, kaikki muukin pettää ja päädytään veteen ja hukutaan. Paino ja lihan tai läskin tiheys ei siinä vaiheessa enää merkitse mitään!.


ps: kuka voisi olla hiljaa....

123465 kirjoitti:

Vaikka noin muuten olenkin kanssasi pitkälti samaa mieltä, kysyn kuitenkin onko ihan tilastollisesti totta että hukkuneista suurin osa on laihoja miehiä, vanhuksia ja nuoria?. Mihin kategoriaan ylipäätään tilastoissa päätyvät useimmiten iäkkäät ihmiset, jotka esim. kalastusreissuillaan joutuvat ennakoimattomasti veden varaan ja hukkuvat?. Monessako tapauksessa ratkaiseva on kuningas alkoholi, harkinta pettää, kaikki muukin pettää ja päädytään veteen ja hukutaan. Paino ja lihan tai läskin tiheys ei siinä vaiheessa enää merkitse mitään!.


ps: kuka voisi olla hiljaa....

Lue lisää

Toivottavasti et ollut mistään samaa mieltä, koska heitin kaiken omasta päästä. Suurin osa hukkuneista on tosiaan miehiä ja heidän rasvaprosenttinsa on keskimäärin alhaisempi kuin naisilla, mutta sillä ei ole merkitystä vaan he myös hukkuvat pääosin kännin takia. Vanhuksia on hukkuneista jonkin verran, heillä taas aika yleinen syy on uidessa saatu sairaskohtaus.

Pyynnöstänne vaikenen, sir.

Tästä syystä käynkin itse vain torstaisin hernaripäivinä kelluskelemassa uimahallissa.

Mahallaan kelluessa vastaavan työntövoiman saa kusemalla täysillä.

Aika vaikee kellua Jopon kanssa. Sama minkä tahansa fillarin kohdalla. Miksi edes pitäis silleen tehdä?? Josain pellehypyissä on joskus fillareita mukana, mutta en oo kyllä koskaan edes kuullut kenekään edes yrittävän tollasta.

Tappia voi ihan hyvin käyttää mastona.