Olen 24-vuotias mies, painoa 80kg ja pituutta 182cm. Kysymykseni ja keskustelunaihe
kuuluu, et kuinka pystyn kuntoilemaan, kun syke aina nousee jossain vaiheessa pilviin,
jonka seurauksena jalkani väsyvät ja urheilu muuttuu raskaaksi?
Olen käynyt viisi vuotta sitten rasitustestissä tästä samasta asiasta, nuorempana
nimittäin pelästyin, kun sykkeeni nousi urheilusuorituksessa yhtäkkiä pilviin. Mutta
rasitustestissä ei ilmennyt mitään sen kummempaa. Ote lääkärin lausunnosta: "Syke
114 - 213 /min. Verenpainereaktio hieman korostunut 150/75 - 230/70 mmHg, palautuminen normaalia. EKG: Lepo-EKG norm. Häiriötön sinusrytmi koko tutkimuksen ajan, sykeraktio herkkä ja maksimisyke iänmukaista maksimisykettä tiheämpi. Lisälyöntejäkään ei tule esiin. Löydös: Normaalia parempi suorituskyky, jossa jalkojen väsyminen rajoittavana tekijänä. Verenpainereaktio systolisesti hieman korostunut, mutta ei selkeästi poikkeava."
Sitten kävin viime viikolla testaamassa sykemittariani 3-4 km lenkille. Aloitin normaalia
hölkkävauhtia, sykkeen ollessa 162 - 167 /min. Lenkkimatkan puolessa välissä, tunsin
rinnassa kuinka sydän "pomppasi" ja sen jälkeen lähti laukkaamaan. Yritin hiljentää
vauhtia, että saisin sykkeen tippumaan, mutta ei se muuttunut enää minnekkään. Syke
oli koko lenkin loppumatkan 202 - 216 /min. Tästä johtuen kuntoilu ei tunnu kovin
kivalta. Silti tämän kanssa on täytynyt tottua vain elämään. Harrastan tosi paljon liikuntaa, pelailen salibandya, käyn kuntosalilla ja lenkkeilen juosten sekä rullaluistimilla.
Onko muita kohtalotovereita? Pitääkö tämän kanssa vain elää koko loppuelämä vai saisiko tämän jollain leikkausella korjattua?
kuuluu, et kuinka pystyn kuntoilemaan, kun syke aina nousee jossain vaiheessa pilviin,
jonka seurauksena jalkani väsyvät ja urheilu muuttuu raskaaksi?
Olen käynyt viisi vuotta sitten rasitustestissä tästä samasta asiasta, nuorempana
nimittäin pelästyin, kun sykkeeni nousi urheilusuorituksessa yhtäkkiä pilviin. Mutta
rasitustestissä ei ilmennyt mitään sen kummempaa. Ote lääkärin lausunnosta: "Syke
114 - 213 /min. Verenpainereaktio hieman korostunut 150/75 - 230/70 mmHg, palautuminen normaalia. EKG: Lepo-EKG norm. Häiriötön sinusrytmi koko tutkimuksen ajan, sykeraktio herkkä ja maksimisyke iänmukaista maksimisykettä tiheämpi. Lisälyöntejäkään ei tule esiin. Löydös: Normaalia parempi suorituskyky, jossa jalkojen väsyminen rajoittavana tekijänä. Verenpainereaktio systolisesti hieman korostunut, mutta ei selkeästi poikkeava."
Sitten kävin viime viikolla testaamassa sykemittariani 3-4 km lenkille. Aloitin normaalia
hölkkävauhtia, sykkeen ollessa 162 - 167 /min. Lenkkimatkan puolessa välissä, tunsin
rinnassa kuinka sydän "pomppasi" ja sen jälkeen lähti laukkaamaan. Yritin hiljentää
vauhtia, että saisin sykkeen tippumaan, mutta ei se muuttunut enää minnekkään. Syke
oli koko lenkin loppumatkan 202 - 216 /min. Tästä johtuen kuntoilu ei tunnu kovin
kivalta. Silti tämän kanssa on täytynyt tottua vain elämään. Harrastan tosi paljon liikuntaa, pelailen salibandya, käyn kuntosalilla ja lenkkeilen juosten sekä rullaluistimilla.
Onko muita kohtalotovereita? Pitääkö tämän kanssa vain elää koko loppuelämä vai saisiko tämän jollain leikkausella korjattua?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kysymys ihan sovinnolla spesialisteille, eli puhu siitä lääkärille. Tällaisella palstalla voi saada paljonkin vastauksia, mutta miten niistä seuloo asiantuntijat ja asianluulijat...
peruskestävyys kateissa? ehkä harrastat liikuntaa liian kovalla teholla jolloin pk-alue ei ole päässyt kehittymään. kokeile korvata aluksi osa treenistä matalatehoisella ja pitkäkestoisella harjoituksella, esim. sauvakävely noin tunti kerrallaan 3x/viikko.
Olisin muuten samaa mieltä peruskunnon huonoudesta, MUTTA jos syke on jo yli 200, ja ei vauhtia hiljentämällä alas tule, niin kyllä kyse on tad.näk. jostain muusta.
En itsekään mitään varmaa voi sanoa, kun en lääkäri ole, mutta yhdellä tutulla on ollut samaa ongelmaa. Hän sai beetasalpaajia (alentaa sykettä), ja nyt kaikki ok. Mene siis ihmeessä läkärille, jotta saat asian hoitoon!
en ehkä lukenut kysymystä tarpeeksi huolellisesti. kannattaa tosiaan käydä lääkärillä mahdollisen sairauden poissulkemiseksi ja miettiä sitten mikä treenissä on vialla, jos on.
Peruskunnosta ei kyllä pitäisi olla kiinni, kun liikuttua tulee kumminkin 4-5 kertaa viikossa (salibandyn, lenkkeilyn ja tuon kuntosalin parissa).
Se mietityttää, että onko tämä syke ollut jo ala-asteella/yläasteella näin korkea. En ainakaan muista. Ammattikouluaikana asian huomasin ja ammattikoulun loputtua 2001 sitten kävin tosiaan tossa rasitustestissä.
Se rauhoittaa sykettä ja estää pulssin nousun pilviin. Itsellä on hieman saman tyyppinen ongelma. Pumppu reagoi liioitellusti. Eiku propralia kehiin.
Mulle on sanottu samaa että ei se vaarallista ole mutta ei tosiaankaan ole kiva kun pumppu hakkaa kun riivattu.
Minulla on myös nopea perus syke joka nousee pilviin juostessa ja muuten täysillä liikuttaessa. Tämän vuoksi sain aivan p"#"kat pisteet kuntotestissä vaikka olen mielestäni hyvässä kunnossa, Astma lisää vielä sen että tuntee kuristuvansa jos pitää täysillä juosta. Beettasalpaajaa olen kysellyt mutta eivät kyllä anna sitä kovin helposti, mullakin paineet usein 130/90 ja pulssi levossakin yli 70 mutta eivät anna. Laskee verenpainetta ja jos ei oo korkeella niin ei saa, itse olen jo siinä rajalla. Ovatko lääkärit mitanneet sydämesi kokoa? Minulle sanottiin että sydän on peini jos se pumppaa noin kovaa.
että rasituksessa sulle tulee flimmeri päälle,eli toisin sanoen rytmihäiriö.Itse en ole lääkäri mutta mulla oli sama vaiva ja söin beetasalpaajaa reilu parivuotta.Mulle taas kävi niin,että en saanut enään senjälkeen sykettä kunnolla ylös.Mulla todennäköisesti verenpaine laukaisi ko.reaktion koska mulla leposyke on n.36/min.nyt olen ilman lääkettä ja kuntoillut vähän rennommin,silloin tällöin pumppu hyppii omiaan mutta niin se on tehnyt koko elämäni ajan.Tutkituta kuitenkin sydämmesi esim. ultrauksessa niin saat ainakin mielenrauhan ja syykin löytyy jos sellainen on olemassa.
pyydellä ihan ensin tuohon vaivaan.
Ne on varmaan johonkin muuhun. Jos sinulla on pienikokoinen sydän, niin miksi sen pumpaustehoa pitää rajoittaa lääkkeellä entisestään? Sinun pitää hidastaa ja tehdä todella pitkäkestoisia kevyitä lenkkejä.
Minkälaista se sinun kuntoilu on ollut?
Olen lukenut, että esim. kuntosaliharjoittelu(puntti) ei vahvista sydän- ja verenkiertoelimistöä. Tällainen tutkimus oli 90-luvulla. Siihen osallistui mm. kehonrakentaja, postinkantaja ja juoksija. Postinkantajalla oli yllättäen parhaat arvot ja kehonrakentajalla suorastaan huonot. Jotkin lajit on suorastaan pilipalilajeja aerobisen kunnon kannalta. Niillä on muu tärkeä tehtävä. Itse kun nostelin puntteja, niin olotila oli vähintään kova ja kovakuntoinen. Mutta karu totuus selvisi myöhemmin. Mutta olotila tuntui tosiaan kovakuntoiselta.
Jos sinulla on astma, niin se saattaa nostaa mielestäni sykettä juuri noissa kovemmissa tehoissa. Mieti. Sydän tarvitsee kovavauhtisessa juoksussa kaiken hapen, mitä irti saa keuhkoista. Keuhkoissa on ikään kuin supistaja päällä, kun astma ahdistaa. Syke nousee automaattisesti, jos yrität pitää tehoja yllä, mutta happea et saa tarpeeksi.
Eli tarkistappa se astmalääkitys ensin.
Oletko sinä mitannut PEF-mittarilla ennen lenkkiä ja avaavaa lääkettä, avaavan lääkkeenoton jälkeen, lenkin jälkeen, lenkin aikana,..? Tarvitsetko avaavan lääkkeen ennen lenkkiä?
Ps. en ole lääkäri. Nämä on vaan minun mielipiteitä ja omista kokemuksistani tempaistu.
Eivät ole mitanneet sydämen kokoa. Mutta tuo rasitustestin valvonut lääkäri sanoi, että nuo EKG-kriteerit viittaisivat vas.kammion lihasmassan kasvuun ja että testissä ilmennyt varhainen repolarisaatio sopii urheilutaustaan.
Mutta pitää mennä tutkituttamaan tuo sydän uudestaan. Helsingistäkö nuo Suomen sydänspesialistit löytyy?
on siinä mies keksinyt aivan uuden sanonnan. Nopea / leposyke -> yleensä huono kunto ! Huonokuntoisella sydän lisää heti sykintää kun työteho lisääntyy vähänkin. Hyväkuntoisella sydän pystyy lisäämään pumppausvolyymia samalla sykinnällä, eikä näin ollen tarvitse heti olla syke tapissa. On toki olemassa ns. kierroskoneita maxyke esim. 210 tai diesel 180 samanikäisellä henkilöllä, mutta molemmat voivat olla silti hyväkuntoisia, mutta hyväkuntoisen tarvitsee todella ponnistella saadakseen sykkeen nousemaan edes anaerobiselle kynnykselle, puhumattakaan maxsykkeistä !
Tuossahan kaveri kertoo, että sydämmessä on jotain muutoksia. Kyllä ne vaikuttaa varmaan jotenkin.
Olen kullut, että kohonnut verenpaine ja kovakuntoilu voi isontaa sitä sydäntä jotenkin tuolleen. Näin kävi eräälle sukulaiselleni. Pelkällä verenpainelääkityksellä homma korjaantui.
Lisäksi astma/rasitusastma nostaa sykettä ja voi olla kovakin kunto.
Lisäksi voi olla kovakunto, mutta pienehkö sydänlihastulehdus päällä, niin silloin sykkeet on ylhäällä.
On niitä ns. tauteja tai vaivoja, jotka nostaa sykkeen kovakuntoisellakin. Se ei ole aina sitä huonoa kuntoa. No tottakai se tavallaan on huono kuntokin, jos sairaus on päällä, mutta pohjalla voi olla treenattu mies.
Lääkärin juttusille vaan. Ei sen sydämmen kanssa kannata asioita jättää suomi24-asiantuntijoiden varaan (kuten minun).
Kannattaa listata tarkkaan oireet ja missä yhteydessä ne esiintyy ja missä ei, niin lääkäreiden on helpompi arpoa se diagnoosi. Joskus saattaa tärpätä jo kolmannella lääkärikäynnillä oikea diagnoosi ja löytyy oikeat ohjeet ja lääkkeet. Jos on hyvä tuuri, niin sinua pompotellaan lääkäriltä toiselle niin kauan, että ehdit parantua. Voi käydä myös toisin, jos on huono tuuri.
Toivon menestystä.
Itselläni oli parikymppisenä erittäin kova kunto. Tavallisessa lääkärin tarkastuksessa eräs puoskari oli kuulevinaan sivulyöntejä. Siitä ympyrätalon erikoislääkärin tutkimuksiin. Hän myös oli ne kuulevinaan. Tein jo testamentit kondikseen. Joka kerta eri lääkäri. Kolmas oli joku professori ja hän kertoi minulle, että minä olen vaan niin kovassa kunnossa, että siellä näkyy joku ylimääräinen pykälä käyrässä. Siitä on parikymmentä vuotta ja olen vielä elossa.
Eli tuuria toivon sinulle lääkärireissuun.
Yritä valita joku kokeneempi vanhempi mieslääkäri.
puntti ei vahvista sydän ja verenkierto elimistön kuntoa? :D luitko tämän tiedon yhtä varmaa tietoa tarjoavalta keskustelu palstalta kuin tämä suomi24? :D kestävyys ei tällaisella bodarilla varmasti ole sama kuin esim pitkän matkan juoksijalla mutta hapenottokyky on aivan varmasti erinomainen. nimim. röökiä polttava bodari 100kg vo2max 51ml/kg/min. = parempi kuin monella sm-liiga hoki pelaajalla.
15-vuotisena siirryin satunnaisesta painiharrastuksesta punttiin.
Viimeiset kisani nostin syksyllä -67.
Uudelleenheräsin rapakuntoisena 2003 syksyllä.
5krt/viikko salilla. Ka. 1,5h/kerta.
Sisältö sekalaista.
Osa rauhallisia 8 - 12 toistoa/sarja.
Osa lyhyillä sarjoilla maksimin tuntumaan. Varsinkin mave, etukyykky ja pystysuuntaiset nostot seisten.
Runsaasti vaihtelevaa vatsaa.
Aerobista punttisarjojen jälkeen 2 krt/viikko 40 - 60min.
Verenpaineeni katosi. On ilman lääkitystä parempi kuin oli lääkittynä.
Leposyke 80:stä 60:n kahden puolen.
Kolestroli 8 -> alle 5:n.
Muutos tapahtui puolessa vuodessa ja arvot kestävät tuossa tasossa säännöllisellä treenillä.
Sietää myös takaiskuja.
Muuta liikuntaa tulee vain salimatkat, 340m / suunta.
En voi ylvästellä tuloksillani.
Mave hyvänä päivänä ilman vyötä 180kg.
Pystypunnerrus vyön kanssa 75 tai 80kg.
Voimapyörän lykkiminen ei ole mikään temppu.
Kehnoa tasoani lohdutan ikäkertomellani ja pitkällä tauolla epäterveellistä elämää.
Mutta pumppu ja sisäkalut kohenivat huimasti.
Eturauhaseen ei ole ollut vaikutusta. 2pilleriä / päivä tarvitaan.