Sain inspiraation tuosta ketjusta, jossa listattiin englanninkielisiä ammatteihin perustuvia sukunimiä.
Ruotsin vallan aikana suomalaisille sotilaille oli tapana antaa ruotsinkielisiä sukunimiä, jotka yleensä viittasivat miehen ulkonäköön tai luonteeseen. Itselleni tulivat mieleen ainakin nämä (kaikki tuttavapiiristäni tai julkisuudesta tunnettuja):
Lång
Glad
Rolig
Färm
Tunteeko joku muu ihmisiä, jotka olisivat perineet tällaisen vanhan sotilasnimen?
Ruotsin vallan aikana suomalaisille sotilaille oli tapana antaa ruotsinkielisiä sukunimiä, jotka yleensä viittasivat miehen ulkonäköön tai luonteeseen. Itselleni tulivat mieleen ainakin nämä (kaikki tuttavapiiristäni tai julkisuudesta tunnettuja):
Lång
Glad
Rolig
Färm
Tunteeko joku muu ihmisiä, jotka olisivat perineet tällaisen vanhan sotilasnimen?
Vastaukset 50
Vanhimmat
Flinck ja Hård kuuluisivat mielestäni samaan sarjaan.
Tulee mieleen ainakin Kling, ennen sotia toimineetkin armeijan palveluksessa, myöhemmissä sukupolvissa ampumaurheilussa kunnostautuneita.
>Tunteeko joku muu ihmisiä, jotka olisivat
>perineet tällaisen vanhan sotilasnimen?
Kun nyt kerta otit puheeksi... kyllä vain! Onhan sitä tullut vuosien varrella tutustuneeksi useampaankin vanhaa sotilasnimeä kantavaan ihmiseen. En tosin tunne yhtään sinun luettelossasi olevaa ihmistä (tai ehkä sentään näöltä K.J. Lång), muun sukuisia kyllä lukuisiakin.
Sukunimien tutkiminen voi olla antoisa harrastus, joka voi avata monenlaisia näköaloja maamme lähihistoriaan.
:o)
...tulee vaikkapa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Katja_Ståhl
Kirjahyllyssäni on sarja teoksia kirjailijalta, joka kantaa nimeä Pertti Duncker. Alun perin metallialan ammattilainen ja yrittäjä, josta tuli sittemmin elämäntapa-/maailmanympäripurjehtija, seikkailija, kirjailija, valokuvaaja ja lehtimies (avustaja). Sukunimi Duncker on vanha sotilassukunimi, joka esiintyy vaikkapa Runebergin runossa Sven Dufva.
http://runeberg.org/fstal83/0030.html
[”...och utan prut blef han rekryt vid Dunckers kompani”]
Dufva-nimen kantajia Suomesta löytyy toki myös edelleen, joskaan en tunne ketään henkilökohtaisesti.
Syksyllä 2000 pääsin unelmamatkalle Ranskan Polynesiaan. Siihen sisältyi viikko kipparoidussa purjeveneessä. Kun otimme vuokraamon venettä käyttöömme, muisti ranskalaissyntyinen kipparimme purjehtineensa sillä kerran aikaisemminkin; miehistönä oli silloinkin ollut suomalaispariskunta. Nimi Bask löytyikin lokikirjasta puoli vuotta taaksepäin selaamalla.
Pariskunta Båsk oli ollut samoilla vesillä häämatkallaan. Sain Suomeen palattuani hra Båskin langan päähän kertoakseni terveiset yhteiseltä kippariltamme Michel Chopardilta.
Nimi Båsk vaikuttaa hyvinkin kuuluvan tuohon lyhyenytimekkäiden sotilasnimien kategoriaan. Merkitystä en löydä edes Svenska Akademiens Ordbokista. Tietäisikö joku?
Edellä mainitsemani Michel Chopard hymyilee etusivun kuvassa sivustossa http://www.boraboraexcursion.com/equipage/equipage.htm
Mitä merkinnee chopard? Ranskan chope = haarikka, kolpakko, joten lieneekö kyseessä jonkinmoinen käymistuotteiden edeskäypä eli juomanlaskija?
Kuuluisi ehkä siis paremminkin tuohon engl. ammattinimikkeiden keskusteluketjuun alapuolella.
Chopard on tietenkin myös tunnettu tavaramerkki luxukellojen maailmasta. Replica-Chopardeja yritetään minullekin roskapostitse myydä tuon tuostakin.
Mieleen tulee ensin ihan tuttuja (ja tuttujen?) nimiä: Tapper, Frimodig, Kock, Snäll.
Nehän olivat yleensä ruotsinkielisiä, lyhyitä, ammattia tai ominaisuutta kuvaavia.
Tässä kuitenkin vielä liuta suomenkielisiä: Aita, Hako, Harju, Honka, Jalo, Juuri, Jää, Kando, Kaunis, Keihäs, Korko, Kova, Kukka, Kyhky, Lahna, Lakso, Lehti, Lengo, Lohi, Loppu, Luoto, Mekko, Metto, Oja, Onki, Onni, Paino, Pecca, Perho, Peto, Pohja, Putki, Rahvas, Reima, Ruuhi, Saukko, Sota, Syksy, Tapio, Teeri, Teräs, Tojmi, Torvi, Tukki, Tuohi, Tuomi, Tuuli, Wilpas, Wirta, Wisa ja Woito.
>Nehän olivat yleensä ruotsinkielisiä, lyhyitä,
>ammattia tai ominaisuutta kuvaavia.
Minulla on se käsitys, että kyseiset sotilasnimet ovat nimiä, jotka upseeristo on antanut miehistölle.
Rahvaan keskuudessa ei sukunimiä oltu pahemmin tunnettu. Kun Pekka Matinpojat menivät armeijan leipiin, piti heitä voida puhutella sukunimeltä – ja kun sellaisia ei ollut, niin äkkiäkös ne annettiin! Nimet sitten jäivät voimaan ja periytyivät jälkipolville.
Herraskaisemmalla upseeristolla sukunimet olivatkin jo entuudestaan olemassa. Eivät niinkään usein lyhyitä ja ytimekkäitä kuten nuo miehistölle jaetut, vaan mahtipontisuutta kuvastavia ja monesti kaksiosaisia: Adlercreutz, Gripenberg, Gyllenstjärna, Stålhandske...
Keskustelun avauksessani jo viittasin tähän, kun totesin että nimet on annettu suomalaisille sotilaille esim. luonteen tai ulkonäön perusteella.
Työpaikastani katsoen vastakkaisella puolella katua toimi joitakin aikoja sitten firma, jonka johtaja oli sukunimeltään Varakas. Nimen mukaista ominaisuutta evaluoimatta sanoisin, että parin juttutuokion perusteella mukava mies!
Sisarellani oli muinoin jossakin oppilaitoksessa opettaja nimeltä Epäilys.
Sotilasperua nuokin nimet?
...pakko myöntää.
Juohtuipa tuosta vielä mieleeni että Stålhandske joskus suomennettiin Rautakouraksi. Sen nimistä olutta pani Raninin oluttehdas Kuopiossa, 1970-luvulla - "kovvoo kämmentä" kuten savolaiset tapasivat sanoa.
Ruotsissa taitaa olla suku sellainenkin kuin Vapensköld-Stålhandske. Siinäpä sotilaallisuutta nimessä kyllin kerrakseen!
Hahaa! Melkein ensin meni täydestä tuo "Vapensköld-Stålhandske" -suku :D
On huonoa kieltä sanoa näin: "Sen nimistä olutta pani Raninin oluttehdas Kuopiossa,... "
Se pitäisi sanoa hienommin "Sen nimistä olutta LAITTOI Raninin oluttehdas Kuopiossa,..."
Panna-verbiä ei käytetä kuin alatyylissä.
Joku saattaa ottaa vaikka tosissaan (ja luulla sinua vielä äidinkielenopettajaksikin).
Panna-verbillä on yhä ikiaikaiset merkityksensä, alatyylisemmän ohella. Olutta on aina pantu ja pannaan panimoissa edelleen. Hyvä niin.
Panna-verbiä on ihan turha karttaa.
Enkä minä suinkaan LAITTAISI olutta. Laittaa-verbillä on myös merkitys ”moittia”. Tästä tulee mm. sanontatapa ”laittamattomasti sanottu”.
Ja tämä ei ollut provo eikä edes mielipide, vaan puhdasta faktaa.
Joihinkin sotilas- tms. ansioista myönnettäviin mitaleihin on kaksikielisessä maassamme lyöty sanat ”För tapperhet”.
Voisimmeko myöntää taannoiselle Maan Äidille Sylvi Salome Kekkoselle o.s. Uino (1900–1974) postuumisti urhollisuusmitalin?
-- koska sitä aletaan" käyttää ",
Oletkohan koskaan äidinkieltä opettanut? Mistä tulee sana PANIMO, oletko koskaan tullut ajatelleeksi? Kysy kuukkelilta, jos et minua usko!
Raninin tehtaan pulloissa luki "Valmist. Gust. Ranin". Savolaisten irvileukojen mielestä sisältö oli valmista kusta.
Eikös panimo on ole ruotsiksi knulleri?
Omasta esimieskaartista jäi reversiläiselle ainakin nimenä mieleen kers. Oförsagd.
Jos försagd on ujo tai arka, niin onko oförsagd sitten rempseä?
No, mies ainakin oli ihan mies paikallaan.
Olihan siellä alokasaikana sellainenkin (ei tosin suoranainen) esimies kuin alik. Fält. Kenttäkelpoisuus luultavasti A-luokkaa.
• • •
Mikkelin Kilpa-Veikkoja on viime vuosina edustanut urheilijaneitokainen nimeltä Miina Kenttä. Hänen isänsä on tiettävästi Tasavallan Sotaväen palveluksessa oleva militääriammattilainen. Olisikohan vähän sotilaallinen huumorintajukin?
No – tytön nimihän on komea, kun sen oikealla asenteella ja hyvällä itsetunnolla kantaa!
Voisi vielä mainita yhden nimen, joka kelpaa sotilaalle: Katona. Sana lienee unkaria ja tarkoittanee suomeksi sotilasta. Varsin harvinainen nimi Suomessa, mutta ei ihan täysin tuntematon sotilaan nimenäkään sentään:
http://www.elisanet.fi/pekka.hiitola/PekkaHiitola/PohPrKilta/PohPr/komentajat/Katona_RaimoAulisKalervo.htm
Onhan vielä tämäkin: Svejk a derék katona. Kelpo sotilas Svejk! Svejk the brave soldier...
Raimo Katonan isän sukunimi oli Kettunen ja Kettusena Katonakin palveli ruotuväessä pitkään. Hän oli kuitenkin tiettävästi sitä mieltä, että ”kenraali Kettunen” ei kuulosta korvaan hyvältä, ja ennakoi ylennystään muuttamalla sukunimensä.
Kallion lukion oppilaskunnan johtajana oli muutama vuosikymmen sitten Miina Harava.
Kuhmo on kymmenentuhannen sielun kaupunki itärajalla. Siellä puhutaan kuhmoa, joka on yksi kainuun kielen muunnos. En ole itse kotoisin Kuhmosta (lienenkö mistään kotoisin), mutta joitakin kytkentöjä minulla sinnekin on.
Herbert Modig toimi takavuosina Kuhmossa liikennöitsijänä. Hänen sanottiin olevan paikkakunnan ainoa ruotsinkielinen henkilö. Luulisin, että hänellä oli suomenkielinen vaimo ja perhe puhui kotikielenä suomea.
Modig kuulostaa kovin Suomen sodan aikaiselta sotilasnimeltä. Herbert Modig lienee kuitenkin tunnettu Kuhmossa parhaiten nimellä Härppi.
...taitaa olla yksi humoristikirjailijammekin. Hänen tuotannossaan esiintyvät nimet tällaisetkin:
Teräs, luutnantti
Volfram-Karbidi, adjutantti
Mänty, vänrikki
Kallio-Visapää, vääpeli
Peruskallio, vänrikki
Ahma, kersantti
Joona Utare, ylikersantti
Vieno Nänni, kersantti
Hjalmar Nisä, alikersantti
Osa nimistä piinkovia, kuten sotilaan imageen sopiikin - toiset taas, ainakin nimensä puolesta, melkoisia lutrakkeita.
--
Ruotsinkielinen sotilasnimi ei mitenkään ennakoi henkilön tai hänen sukunsa ruotsinkielisyyttä: kapiaiset jakoivat näitä nimiä aivan ummikkosuomalaisille, joilla oli siihen asti ollut vain patronyymi (Erkki Eeronpoika).
Ovathan esimerkiksi Tapperin taiteilijaveljekset Kain Tapper ja Marko (Tapio) aivan suomenkielisiä.
...sivuhuomautukseni tuossa ylempänä.
Samaa asiaa samalla minuutilla :o)
Modig (rohkea, urhea) ja Späd (hauras, hento).
Tapper saattoi olla joskus annettu sotilasnimi, kuitenkin suku on lähtöisin Karjalasta.
Hej,
Herbert Ferdinand Modig, s. 1918 k. 1998 oli syntyjään Tammisaaresta, Karjaalta tai Pohjasta.
Siirtyi sota-aikana Kuhmoon, jossa tapasi ja avioitui kuhmolaisen Toini Piiraisen kanssa.
Härppi ei osannut suomea Kuhmoon muutettuaan. Hänen omat sukulaisensa vaikuttavat nykyään Tammisaaren ja Hangon alueella ja ovat suomenruotsalaisia.
Tapper-sukua saattaa olla montakin kappaletta. Nimi on annettu sotilasnimenä ainakin taiteilijaveljesten esi-isälle 1700-luvulla, mutta on sitä nimeä tullit vastaan myös ihan vain "otettuna", jolloin eivt ole lainkaan verisukulaisia Tappereille. Joten jos joku Tapper-suku sanoo olevansa Karjalasta, niin yhtä mahdollista on, riippuen siitä, onko tosissa annettu sotilasnimenä vai muuten vain otettuna.
Ja tukikohdan nimi oli Siantissi :D) En muista kirjan nimeä, mutta kyllä se Huovinen osasi...
Laitoin googleen hakusanaksi "sotilasnimet" ja listaa pukkasi. Pitkiä listoja on näköjään muuallakin kuin Mooseksen kirjoissa:
http://yhdistykset.etela-karjala.fi/lssty/materiaalit/militaria/sotilasnimet.htm
minä olen perinyt sukunimen rolig.
myöhemmin muunnettu mukamas suomalaisille sopivammaksi.
Tunteeko joku Harjavallassa asuneita Johan Rolig, Otto Rolig Vuonna 1830 -1898 nimet ovat myös vaihtuneet seuraavassa sukupolvessa on Laine , Nurmi, Tanskanen ym samassa veljessarjassa.
Harjavallassa on asunut Otto rolig, joissakin tiedoissa Rostedt. Hänen poikansa tai pojanpoikansa muutti sukunimensä Tuomiseksi. Olen suoraan alenevaa polvea. Harjavallan kirkonkirjat ilmeisesti ovat valitettavasti tuhoutuneet tulipalossa 1800-luvun lopulla.Olen kiinnostunut lisätiedoista. Tämä Otto rolig osallistui kai aikanaan Turkin sotaan Venäjän merivoimien riveissä
Onkohan kyseessä tämä. Otto Erkinpoika Rolig s.07.04.1830 entinen merisotamies vaimo Lovisa Fredrikintytär Rostedt s.01.09.1828 Eura. Lapset poika Otto (Tuominen) s.21.07.1863 vuonna 1891 muuttanut Kokemäelle ja hakenut avioliitonesteettömyystodistusta. Tytär Ida Lovisa s.23.08.1875 nämä tiedot RK 1891-1900 sivu 8 Harjavalta Pirilä. En ole aivan varma, mutta oma sukuni tulee Johan Henrik Erkinpoika Rolig s.19.01.1833 ja hän oli myös entinen merisotamies, joten arvelen heidän olleen veljeksiä. Isä Erkkiä en ole löytänyt Harjavallan kirkonkirjojen palon vuoksi. Olisi kiva saada tietoa, jos nämä ovat tuttuja...
Kyllä, Otto Erkinpoika Eolig on isoisäni isoisä. Tai siis oli. Vai oli hänellä Johan-niminen veli? Mielenkiintoista.
Otto Erikinpoika Roligin poika - niin ikään Otto - muutti nimensä Tuomiseksi. Hänen poikansa oli Otto Verner (1892-1963 tai -64), siis isoisäni. Ja hänen poikansa oli Otto Esko Sakari Tuominen (1918-2003) oli isäni.
Olisi hienoa tietää näistä jermuista enemmänkin. Miten olet päätynyt Johan Erikinpoikaan - Harjavallan kirkonkirjathan ovat todellakin palaneet?
Kyllä, kirkonkirjat ovat palaneet, mutta jotain on sentään jäänyt. Porissa kirjaston mikrokorteilla on tietoja. Papit ovat merkinneet muistiin palon jälkeen tietoja ne ovat tietysti vähän epävarmoja mutta kuitenkin jotain tiedetään. Minulla on ollut helpompaa, kun sain alun äitini jäämistöstä. Siellä oli perunkirja Johan Henrik Erkinpoika Roligin jälkeen, hän oli äitini isän isä. Myös muita papereita uudempia oli tallella. Kirjastosta olen hakenut lisätietoja mikrokorteilta. Löysin myös mikrokorteilta Regina Eriksdotter Rolig s.05.09.1823 Harjavalta k.18.10.1885 Ulvila ja Erik Enok Erkinpoika Rolig s.06.01.1825 k.18.08.1896 Harjavalta Olisivatkohan nämä oton ja Johanin sisaruksia? Terv.Marketta
Jos ketään kiinnostaa, intissä 60-luvulla jossain vaiheessa parin-kolmen viikon ajan petasin punkkani alapetille, ja yläpetillä makasi minua 30 cm lyhempi Kraft.
Alokas Majuri.
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu tuntee ”upseerisukunimiä” seuraavat lukumäärät:
Vänrikki 0
Luutnantti 0
Kapteeni 0
Majuri 2180
Eversti 0
Översti 305
Kenraali 78
Majuri ei siis ole edes harvinainen sukunimi. Oman RUK:n kurssini matrikkelistakin löytyy yksi upseerioppilas Majuri. Lieneekö ylennyt reservissä peräti majuriksi saakka, kuten tiedän muutaman kurssitoverini edenneen? Itse opin sotimistaidot kertaheitolla, eikä kutsua kertaamaan kuulunut koskaan. Nyt on jo auttamattomasti liian myöhäistä.
Isäni äidin tyttönimi oli Rolig 💁🏼♀️
Onhan meillä myös olympiakultaa ja -hopeaa sekä MM-pronssia saavuttanut hiihtäjä Marjut Rolig (s. 1966). Taisi voittaa nuo mitalinsa tyttönimellään Lukkarinen.
Varusmiehille voisi nykyisinkin antaa jonkun kuvaavan sotilasnimen, jota he käyttäisivät varusmiesaikanaan.
- Alokas Mato, ryhdistäytykää!
- Sotamies Räppi, pulinat pois!
- Korpraali Paksuniska, voitte esitellä niitä tatuointejanne illalla kasarmillakin eikä kesken sotaharjoitusta!
- Tykkimies Tenkkapoo, jokohan teille on valjennut, mihin tykkiä käytetään?
- Alokas Murheenkryyni, mitä nyt taas?!
- Alokas Spede, yritättekö te olla leikkisä?
- Sotamies Mättö, huolehtikaa, että ruoka riittää kaikille!
- Alokas Myrsky, kaappinne on kuin taifuunin jäljiltä!
- Oppilas Harhalaukaus, toimitte ammunnan johtajana!
- Iltalomalle lähtevät tänään sotamiehet Rolig, Ananas ja Travolta. Perunateatteriin jäävät sotamiehet Puikula, Pottunenä ja Sohvaperuna. Toimikaa!
”Herra kapteeni, saisinko tänään Iltalomaa?”
Kapteeni Frimodig: ”No tottahan toki!”
Stålhanske
Vanhoista sotilasnimistä löytyy myös paljon eläinten nimiä (Mård, Ekorre, jne.). Näitä ei pidä sekoittaa karjalaisperäisinn suomenkielisiin eläinsukunimiin.
Siilinjärvellä on muuten Pöljän kylä. Paikalla on joskus ollut Bölja-nimisen sotamiehen torppa.