Muistelen lukeneeni Estonian uppoamiseen liittyvistä teorioista myös vesilinssiteoriasta. Siinähän aaltoliike muutti suuntaansa tullessaan Utön saariston matalikkoon kuten aaltoliikkeen teoria sanoo vesiaalloille. Vai oliko syynä vaan aallonkorkeuden nouseminen kuten tsunamissakin?
Estonia ja
vesilinssi
7398
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaan olla liikaa vauhtia siihen keliin.
Estonia oli rakennettu saaristomeren liikenteeseen. Jostain kumman syystä se oli eksynyt pohjoiselle itämerelle.
yleensä nimenomaa se ensimmäinen korkein aalto (taikka kuormitushuippu) lopulta sen valmiiksi väsyneen metalliosan rikkoo. Tässä tapauksessa visiirin kiinnityksen.
Toinen vaihtoehto tietenkin on, että mikä tahansa tavallinenkin kuormitus sen tekee, kun osan väsyminen on mennyt tarpeeksi pitkälle.
Mutta eikö Estonian laivan miehistö juuri kertonut, että kyseessä oli "hirmuaalto", joka visiirin vei?
Ensimmäistä aaltoa en nyt muista lukeneeni. Luin kyllä Hesarin sivuilta hyvin laajan vesilinssejä koskevan artikkelin ja se liittyi juuri Estoniaan. Saattaa olla vielä tallessa tuo juttu, koska se oli mulla kansiossa joku vuosi sitten. Siinä kerrottiin myös muista Utön laivaturmista.
Vesilinssiajatus on kiinnostava, ihan Estonian tapauksesta riippumatta.
Aallokko on useimmiten oleellisilta osin useiden "komponenttiaallokoiden summa". Täten syntyvät "joka seitsemäs aalto" ja muut poikkeamat. Selvin yhdistelmäaallokko on sellainen, jossa jyrkästä rannasta heijastuvat aallot kohtaavat tulevat aallot. Toinen tavallinen tapaus on, jossa aallokko kiertää pienen saaren kahta puolta ja suunnaltaan kiertyvät aallokot kohtaavat saaren takana "polttopisteessä". Tämän pisteen olen meloessani usein löytänyt. Luonnollisesti myös pelkkä matalikko, ilman saarta, voi muodostaa linssin, mutta tällaista en ole itse koskaan havainnut. Täytyypä ensi melontakaudella pitää silmät auki.
ps. Kajakkimelonta tuo luovaa hommaa, tulee mietittyä kaikenlaista.
Tallessa oli tio hesarin lehtileike (26.11.1996), tosin siitä puuttui viittaus Estoniaan. Siteeraan hieman tuota. Tässä kerrotaan Portugalin lounaiskärjen muodosuvasta vesilinssistä. Ne ovat laajuudeltaan n. sata kilometriä ja kilometrin paksuisia kiekkoja. Tämä havaittiin ensimmäisen kerran Karibian merellä v. 1976. Linssi kykeni myös keskittämään ääniaaltoja, mikä huolestutti USAn laivastoa. Aluksi rahoituksesta vastasikin Yhdysvaltain puolustusministeriö. Googlella yritin tavoittaa suomenkielisiä artikkeleita, mutta yhtään tärppiä ei tullut...
Alkuperäinen lähde on Woods Hole Oceanographig Intitution/Amy Bower. Vielä lainaus ko.artikkelista:..." Ilmiön havaitsivat professori Ton Rossby ja opiskelija Scott Mc Dowell yhdysvaltalaisesta Rhode Islandin yliopistosta ja vuosi oli 1976". He totesivat linssin olevan aidosti linssimäisen, keskeltä paksumpi kuin reunoilta. "Linssin lämmin, suolainen ydin muodostaa ikäänkuin korkeapaineen keskuksen, jota ympäröivä vesi kiertää vastapäivään. Kierteisyys estää sekoittumisen ja takaa linsille pitkän eliniän. Ne voivat sahata Atlanttia jopa viiden vuoden ajan, kunnes ne törmäävät saareen tai matalikkoon".
Tuossa vaan tuli mieleen, että aalto-opista tuttu aaltojen nopeuden muuttuminen matalikkoon tultaessa muuttaa aaltoliikkeen suunta. Näinhän se on opetettu aaltollaskokeissa jopa koulufysiikassa. Eräs tällainen linssi sai kaksi muuta linssiä seuraansa ja lähestyi lounaista Portugalia kohti Gibraltaria S. Vicenten niemen kärjessä. Mutta, toisaalta myrskyssä syntyneet aallot vahvistuvat (tai interferoituvat)tullessaan kapeikkoon. Tällöin myös syntyy vastaavan tyyppinen ilmiö. Mutta ilmeisesti se ei ole sama ilmiö. Tätä olen pohdiskellut ja tullut jöhtopäätökseen. että vesilinssi on vedessä oleva pyörremyrsky. Liekö oikea termi?