Onkohan kukaan laskenut minkälaisen lisän sähkönkulutukseen aiheuttavat digiboksit ja uudet taulutelkkarit. Jokainen digiboksi kuluttaa ympäri vuoden muutaman wattia (n. 5 W) tehoa stand-by-tilassa ja päällä ollessa mallista riippuen jopa useita kymmeniä watteja. Samoin vaihto perinteisestä kuvaputkitöllöstä LCD- ja plasmatelkkariin lisää sähkönkulutusta useita kymmeniä ja pahimmillaan jopa satoja watteja per telkkari. Stand-by-tilassa kulutus on telkkareilla luokkaa pari wattia mutta se tapahtuu myös ympäri vuoden, jos virtanappulaan ei kosketa.
Kun otetaan huomioon, että suurin osa ihmisistä katselee telkkaria samoihin aikoihin eli illalla, on uudesta tekniikasta johtuva sähkönkulutuksen kasvu huomattava. Joku viisaampi voisi laskea montako kymmentä tai sataa MW (megawattia) tuo lisäteho oikein on.
Kun otetaan huomioon, että suurin osa ihmisistä katselee telkkaria samoihin aikoihin eli illalla, on uudesta tekniikasta johtuva sähkönkulutuksen kasvu huomattava. Joku viisaampi voisi laskea montako kymmentä tai sataa MW (megawattia) tuo lisäteho oikein on.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Taulutelkkari (LCD) kuluttavat tietääkseni perinteistä putkinäyttöä (CRT) vähemmän sähköä.
Telkkarini sammutan päävirtakytkimestä joka yöksi. Tämä on jo lähestulkoon jokaisen tiedossa jo ja se vaikuttaa paloturvallisuuteenkin.
Stand-by tilaan jätetään laitteita vain jos on tarkoitus jatkaa niiden toimintaa hetken kuluttua. Yöksi ne sammutetaan.
Jokainen voi miettiä kaikkia maailman tietokoneita jotka ovat päällä yötä päivää. Niissä tulisi vähintään ottaa käyttöön virransäästöohjelma tai jopa sulkea kokonaan yöksi.
http://www.motiva.fi/fi/yjay/toimistonenergiansaasto/tietokoneetjaoheislaitteet/tyoasemiensaastomahdollisuudet.html
Älkää saivarrelko noitten 8-20 wattisten digiboksien kanssa,ottakaa lapset mukaan ja menkää pihalle.
Ei sitä telkkaria mitään yöksi tarvi sammuttaa. Ei se niin paljon kuluta.
takia jo kannattaisi sammuttaa. sulla varmaan on myös tietokone ympäri vuorokauden päällä...
Mulla on 17" näyttö kannettavassa, eikä se lämpeä ollenkaan käytön aikana. Näin ollen sen hukkalämmön tuotanto on vähäisempää kuin vastaavan putken. Tuo tarina LCD-näyttöjen suuremmasta virrankulutuksesta on joka täysi urbaanilegenda tai sitten se koskee vaikkapa noita nukkumistiloja tms.
Sitten tuo energiantarve noissa valmiustiloissa on sellainen, että jos kyse on sähkölämmitetyistä asunnoista, vähäistä tuhlausta tapahtuu vain kesällä. Lämmityskaudellahan on energiankulutuksellisesti ihan sama, minkä laitteen kautta sähkö muuttuu lämmöksi, mieluiten tietenkin sellaisen, että se tekee siinä matkalla jotain hyödyllistä/työtäkin, kuten päällä oleva tv, lamppu tms.
Että ehkä maailma ei tuhoudukaan digibokseihin, vaikka en sellaista olekaan ostamassa. Seuraan kiinnostuksella digipropagandan paniikin kasvua.
Pienellä googlettelulla selvisi, että plasma-TV on virran syöppö sekä päällä että valmiustilassa verrattuna putkeen. LCD sen sijaan on vähemmän (kuin putki) virtaa kuluttava päällä, ja valmiusvireessäkin alle yhden watin (Philipsin malli)
Lukemat jotain 200W plasma (tosin isoin ruutu)
Putki (halk. 66cm) n. 75W
LCD (pienin) n. 35W
Kyllä 32 tuumaiset LCD-telkutkin vievät 100-150 W ja esim. 42 tuuman plasmat jo luokkaa 250-300W eli kyllä televisioiden sähkönkulutus on valitettavasti kasvussa. Vanha 28 tuuman laajakuva Sonyni vei alle 90W ja nykyiselle 32 tuuman LCD-telkkarilleni ilmoitetaan 125 W. Se, ettei kannettavan näyttö vie montaa kymmentä wattia, johtuu näytön pienestä koosta, matalasta kirkkaudesta ja siitä, ettei se sisällä läheskään yhtä paljon elektroniikkaa kuin taulu-TV
Suomen hetkellinen sähkönkulutus on keskimäärin luokkaa 10 GW eli 10.000 MW (kulutushuiput 14-15 GW).
Jos Suomessa on miljoona tv-vastaanotinta yhtaikaa päällä ja kukin niistä syö 100 W, saadaan niiden yhteiskulutukseksi 100 MW. Tahtoo sanoa 1 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
Jos jokaisen tv:n kulutus nousee 10 watilla, heiluttelee se kokonaiskulutusta promillen verran.
Kylmänä vuodenaikana jokainen tv:n kuluttama watti lämmittää huonetilaa, jolloin muuta lämmitystä tarvitaan vähemmän.
Kokonaistaseessa aivan merkityksetön juttu, sanon minä. Jos joku on toista mieltä, on se hänen ongelmansa.
mutta kyllähän kodin uusi viihde-elektroniikka, telkkarit, kotiteatterilaitteet ja tietokoneet bokseineen, laajakaistamodeemeineen, wlan-kytkimineen ym. lisälaitteineen, jotka ovat aina käytännössä vähintään valmiustilassa, ovat kasvattaneet kotien sähkönkulutusta salakavalasti useita prosentteja. Ei sitä hukkatehoakaan voi käyttää oikein hyödyksi kuin lämmityskautena ja omakotitaloissa.
>Ei sitä hukkatehoakaan voi käyttää oikein
>hyödyksi kuin lämmityskautena ja
>omakotitaloissa.
Asun kaukolämmön piirissä olevassa rivitaloyhteisössä. Taloyhtiön lämmönjakohuoneessa on lämmönvaihdin ja asunnot lämpiävät sen toisiokierrossa olevien vesipattereiden turvin.
Pattereissa on termostaattiventtiilit. Ne avautuvat ja sulkeutuvat huoneläpötilan mukaan. Kun asunnon valaisinten, kodinkoneiden, viihde-elektroniikan ym. lämmöntuotto lämmittää huoneilmaa, säännöstelevät termostaattiventtiilit keskuslämmityksen lämmitystehoa. Kaikki tämä näkyy ja tuntuu myös kaukolämmön kulutuksessa.
Kerrostaloissa sama juttu. Harvassa lienevät enää sellaiset asunnot, joiden lämmityksessä ei hyödynnettäisi termostaattisia venttiileitä tai kytkimiä ja ylimääräinen hukkalämpö jouduttaisiin tuulettamaan sellaisenaan harakoille.
Et varmaan tiennyt, että kaukolämpö on ainakin kerrostaloissa yleensä kokonaan pois kytkettynä monen kuukauden ajalta keväästä syksyyn, koska asuntoja ei tarvitse lämmittää lainkaan.
Minulla on ollut korkeintaan sensuuntaisia luuloja.
Joka tapauksessa: minun mielenrauhaani eivät asuntoni kaksi standby-tilassa olevaa telkkaria sekä aina päällä olevat ADSL-verkkopääte ja langattoman verkon tukiasema järkytä vähääkään. Niiden wattien mukana ei maailma kaadu eikä pelastu. En aio opetella sulkemaan laitteitani.
Tuli näppäilyvirhe nimimerkkiin. Olen yksi ja sama Pyh!
Kyllä kaukolämpö on päällä myös kesäkuukausina.
Vai millä luulet pesuvetesi lämpiävän kaukolämpötalossa?
Asuntojen LÄMMITYKSESTÄ kaukolämpö kytketään pois. Käyttöveden lämmitys tapahtuu kuitenkin kaukolämmöllä.
Ruotsissa (ja esim. Kiinassa, jossa sähköverkko ei ole häävi) ollaan nopeasti siirtymässä aurinkokeräimiin, koska niillä pystytään lämmittämään suurimman osan vuodesta käyttövesi ilman käyttökustannuksia tai sähköä.
että ilmaa pilaavien päästöjen kannalta kotien kasvava sähkön kulutus on huono juttu.
Nimittäin sähköä tuotetaan huonommalla hyötysuhteella, kuin kaukolämpöä, joten sähköä ei kannata käyttää kotien lämmittämiseen, ei siis edes tuota standbysähköenergiaa.
Meniköhän sen näin?
Suora sähkölämmitys ei ole kannattavaa, koska samalla sähkömäärällä pystytään tuottamaan monta kertaa enemmän lämpöä esim. lämpöpumpuilla (jotka oikeastaan siirtävät lämpöä kylmästä ulkoilmasta sisälle, eivät paljoakaan _tuota_ lämpöä).
Ja tosiaan, lämpö on paljon vähemmän "jalostettua" energiaa kuin sähkö. Lämmön tuotanto on helppoa kotonakin: klapeja vain takkaan. :)
Pitää muistaa että esim 26" LCD vastaa kooltaan 28" tuuman putkitoosaa,näkyvän kuvan osalta.Eli jos 28" laajakuva Sony vie 90W,niin sitä pitää verrata esim 26" Samsung LCD joka vie 64W-80W riipuen säädöistä.
Se kova ydin tässä sähkön käytössä lämmitykseen on se tosiasia, että suomessa pääosa sähköstä tehdään lämpövoimakoneiden ( höyryturbiini, kaasuturbiini ) pyörittämillä generaattoreilla. Tarvittava lämpönenergia muodostetaan kattilalaitoksessa tai ydinreaktorissa.
Pieni osa suomen sähköstä tuotetaan suoraan virtauskoneilla ( vesivoimalat, rippunen tuuliturbiineita ), näissä ei ole lämpövoimakoneita eikä samanlaisia häviöitä.
Termodynamiikan lakien mukaan lämpövoimakoneilla on sangen heikko hyötysuhde. Tämä johtuu käytettävien materiaalien lämpötilakeston rajallisuudesta ja virtauskoneen häviöistä, tietenkään tavallista kitkaa huomioimatta. Termodynaamisen höyryturbiinin prosessin teoreettinen hyötysuhde on isentrooppihyötysuhteet huomioiden noin 0.3-0.4. Käytännössä tämä tarkoittaa että 60-70% kattilassa tuotetusta lämmöstä ajetaan lauhteen mukana kaukolämpöön ja/tai vieressä olevan meren lämmittämiseen, talteen saaduksi sähköenergiaksi jää 30-40%. Kaukolämpö huomioiden päästään huomattavasti parempaan kokonaishyötysuhteeseen, tosin en ole varma tuottavatko suomen ydinvoimalat lainkaan kaukolämpöä. Ne kun sijaitsevat suomessa kaukana kaukolämmön kuluttajista. Ydinvoimalat on myös rakennettu tuottamaan mahdollisimman paljon sähköä, tämän vuoksi tarvitaan suuria määriä lauhdevettä, jonka lämpötilannousu lauhduttimessa ei ole riittävän korkeaa kaukolämmön tarpeisiin. Joissain päin suomeakin tätä "jätelämpöä" käytetään mm. katuosuuksien sulana pitämiseen talvisin.
Kuluttaja sitten muuttaa sähkölämmityksessä sähkön takaisin lämmöksi. Ei siinä mitään, mutta em. mukaisesti siitä alkuperäisestä lämpöenergiamäärästä, josta sähkö tehtiin, on talon sähkölämmityksessä jäljellä enää tuo mainittu 30-40%.
Sähkö on myös erittäin pitkälle jalostettua energiaa. Se on lähes 100% exergiaa, eli se voidaan muuttaa toiseksi energiamuodoksi teoreettisesti ilman häviöitä. Sähköllä saadaan myös nämä nykyajan high-tech -tuotteet toimimaan: telkkkaria ei saa päälle sylyksellisellä halkoja.
Kuluttajan on siis järkevintä tuottaa se lämpö polttoaineesta siellä missä se käytetäänkin, eikä tuottaa kotiinsa sähkölaitoksen kattilassa tuotettua lämpöä huonolla hyötysuhteella johtoa pitkin.
Lämpöpumppuprosessi on tavallaan käänteinen em. höyryturbiiniprosessi. Siinä sähkömoottorin pyörittämällä kompressorilla ja kylmäaineella saadaan aikaan lauhduttimen lämpeneminen ja höyrystimen jäähtyminen, lämpövoimakoneen tapauksessa lämpötilat käyttäytyisivät päin vastoin.
Lämmityssovelluksessa lauhdutin asetetaan lämmitettävään tilaan, höyrystin taas rakennuksen ulkopuolelle. Vastaavasti jäähdytyssovelluksessa höyrystin sijaitsee jäähdytettävässä tilassa ja lauhdutin sen ulkopuolella. Sähköenergian kulutus tapahtuu sähkömoottorissa kompressorin pyörittämisessä, lämpöä ei sähköllä tehdä.
Mielenkiintoinen tapa säästää sähköenergiaa julkisten uima- ja jäähallien lämmityksessä ja jäähdytyksessä olisi rakentaa ne lähekkäin, jolloin yhtä ja samaa lämpöpumppulaitteistoa voisi käyttää molempien tarpeisiin: lämpöpumpun kylmäpää olisi jäähallissa jäätä jäähdyttämässä ja kuumapää uimahallin lämmityksessä. Energiaa säästyisi, koska hyväksi käytettäisiin sekä poistettu lämpö että ympäristöön siirrettävä lämpö.
Ennen telkkarit kuluttivat paljon sähköä. Silloin, kun niitä ei käytetty, pantiin ne virtanappulasta pois päältä, jolloin sähkön kulutus meni nollaan tai ~ 0,5 wattiin.
Nykyään laitteissa ei enää ole kunnon virtanappuloita vaan ne ovat aina stand by -tilassa. Muuntaja on koko ajan kiinni sähköverkossa ja kuluttaa jokusen watin ja laite muuten myös muutaman watin verran.
Vaikka LCD-telkku kuluttaa paperilla vähemmän sähköä kuin kuvaputkitelkkari, saattaa sähkön kokonaiskulutus kuitenkin olla paljon suurempi tuon stand by -tilan takia.
VAATIKAA, ETTÄ VIIHDE-ELEKTRONIIKKAAN SAADAAN TAKAISIN KUNNON VIRTANAPPULAT JOISTA VÄRKKI MENEE OIKEASTI POIS PÄÄLTÄ!
Jos suomessa on miljoona kotitaloutta ja jokaisessa kotitaloudessa viisi laitetta stand-by tilassa ja jokainen laite vie 10 wattia tuossa tilassa se tekee 5 x 10 x 1000000 = 50 miljoonaa wattia eli 50 megawattia.
Yksi 500 megawatin voimala huojuu jo tuon verran.
Ollaan varsin kaukana ydinvoimalatasoisista säästöistä,
vaikka sellaistakin olen jonkun hörhön nähnyt väitävän.
Ja sinä varmaan kuvittelet, että suomalaiset asuvat keskimäärin 5 hengen asunnoissa????????
WTF?? Käsittäisin keskimääräisen kotitalouden olevan alle kolme henkilöä -> mietipä, kuinka monta eläkeläistä, opiskelijaa ja sinkkua tai lapsetonta perhettä Suomessa on?
Tuon voisi siis kertoa ihan lämpimikseen kahdella. Saadaan 100 megawattia. Puhutaan yhden ison ydinvoimalan tuotannon kymmenesosasta. Ja tämä ei tosiaan vaikuttaisi ihmisten elintasoon millään tavalla, päinvastoin! Rahaa säästyisi sähkölaskussa todella paljon!
Tässä tietoa asiasta, linkki ensin:
http://www.aikakauslehdet.fi/content/aikakauslehti_opinnoissa/artikkelipankki/sahkon_saastoa.htm
"Jos lämmitystä ei oteta lukuun, kotitalouksissa kulutettiin vuonna 2000 sähköä 9 035 GWh. Eniten kuluttavat ravinnon kylmäsäilytys, valaistus, ruuanvalmistus sekä viihde. Työtehoseuran ja VTT:n Climtech-tutkimusraportin mukaan ilman erityistoimia (BAU-skenaario) kulutus kasvaa 9540 GWh:iin vuoteen 2010 mennessä.
Raportin mukaan laitteiden säästöpotentiaali on noin 2000 GWh eli noin viidennes nykyisestä kulutuksesta on leikattavissa.
”Siinä on epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi kylmäsäilytyksen kulutus todennäköisesti vähenee, muttei välttämättä niin paljon kuin on arvioitu. Laskelmassa ei ole tietoa esimerkiksi kakkoslaitteiden, lähinnä pakastimien, määrästä”, Härkönen sanoo.
Suurimmat säästömahdollisuudet ovat valaistuksessa ja kulutuselektroniikassa. Valaistuksessa säästö edellyttää siirtymistä hehkulampuista loistelamppuihin. Kulutuseletroniikan viemästä sähköstä puolet kuluu pelkkiin valmiustiloihin. Enimmillään tämä merkkivalojen ”stand by -kulutus” lohkaisee jopa 10 prosenttia kotitalouksien sähkölaskusta. Keskimääräinen valmiustilan teho on kotitaloudessa 33–39 wattia; pahimpia syöppöjä ovat videot ja stereot."
.... jaa että puhutaan pikkujutuista? 10 prosenttia sähkölaskusta on pikkujuttu???
33-39 wattia stand-by tilassa on liiottelua.
Nykyiset laitteet vie vain muutaman watin.
Selaa vaikka laitteiden teknisiä teitoja jos et muuten usko.
Ja monessakaan ktitaloudessa ei ole edes viitä laitetta valmiustissa,
tosiasiassa kai kaksi tai kolme.
Niin että taas sähköä säästyy.
"Jos lämmitystä ei oteta lukuun, kotitalouksissa kulutettiin vuonna 2000 sähköä 9 035 GWh. Eniten kuluttavat ravinnon kylmäsäilytys, valaistus, ruuanvalmistus sekä viihde"
Mitä muuta enää em. jälkeen jää jäljelle kotitalouksien sähkönkuluttajiksi? Itse lisään vielä pyykin pesun ja koneellisen kuivauksen, tosin myös narulla sisätiloissa oleva märkä pyykki jäähdyttää ja siten kuluttaa energiaa.
Tämä kulutettu sähkö muuttuu periaatteessa kaikki lämmöksi, säästö näissä lisäisi lämmityskuluja joka sähkölämmitteisessä talossa ei johtaisi minkäänlaiseen säästöön.
Jääkaapin tapauksessa lämpöä saadaan ulos lauhduttimesta enemmän kuin mitä sähköä kuluu. Mitään ei tässä kuitenkaan voiteta: se lauhduttimesta ulos tullut lämpö on pääosin mennyt sisään jääkaappiin asuintiloista kaapin eristeiden läpi.
Valtaosan vuodesta meilläkin rakennus lämpiää jääkappi-pakastintorneilla, pyykin kuivausrummulla ja telkkarin valmiustilalla. Kattilan lämmityskierto laitetaan pois siinä huhtikuulla ja laitetaan taas päälle syys-lokakuulla.
"Keskimääräinen valmiustilan teho on kotitaloudessa 33–39 wattia"
Vaikea uskoa. Vai onko taas kyseessä joku laskennallisesti keskimääräinen suure, jota ei ole olemassa käytännössä.
Telkkarin kuvaputkessa pidetään kai nykyäänkin yllä katodin lämpöä valmiustilassa, tosin lapsuudessani telkkarin kuva silloisissa uusissa telkkareissa tuli välittömästi kun teevee käynnistettiin, nykyään kestää pidempään. Siten telkkarin valmiustilan energiankulutus voi olla hyvinkin korkea.
Sitävastoin joku digiboksin, DVD:n tai videon valmiustilan kulutus ei voi olla em. mukainen, koska silloin ne muodostaisivat jo merkittävästi lämpöä siinä suljetussa kaapissa jossa ne meillä ovat. Näin ei kuitenkaan tapahdu.
Tietokoneet ovat oma lukunsa, juuri katselin uuden numeronmurskaajan speksejä: HP:n tehopalvelimen tehontarve kahdella 64 bittisellä tuplaydin pentillä alkaa oleen jo melkein 1 kW ( ilman näyttöä ), tulee kyllä ihan työkäyttöön.
Philipsin eräälle 42 tuuman plasmatelkulle arvo on 32 W. Pääkytkintä laitteessa ei ole, joten vähintään tuo teho kuluu aina, kun verkkojohto on kytketty.
Plasmat onkin virtasyöppöjä myös käytön aikana.
Selasin 32 tuuman LCD-televisioiden teknisiä tietoja ja niissä tuo valmiustilan kulutus näyttäisi olevan yhdestä viiteen wattiin.
Myös digiboksien valmiustila vie noin viisi wattia, toki syöpömpiä löytyy niistäkin.
Mittasin mikroaaltouunini valmiustilan tehonkulutuksen ja sain tulokseksi yhden watin.
Siiten vielä dvd-soitin 5 wattia ja kotiteatterivahvistin saman verran.
Eli oman talouteni sähkövempaimet kuluttaa parikymmentä wattia valmiustilassa.
Luulen olevani aika keskiverto, eli jos Suomessa on tällaisia talouksia 1,5 miljoonaa kappaletta,
tuo "hukkakäyttö" vie 30 megawatin tehon.
Eli vielä vähemmän kuin aiemmassa laskuesimerkisäni.
Varsin kaukana ydinvoimalan tehosta siis.
On saatavana edullisia kotikäyttöön tarkoitettuja energiamittareita. Löytyy joka kodin sähkösyöpöt. Itse ällistyin tietokoneen sähkönkulutuksesta. Tietokone kuluttaa viikossa useita kilowattitunteja sähköä. Yhtäpaljon, kuin saunominen sähkökiukaalla viikossa.
Kannattaa sulkea koneet, kun niitä ei käytetä.
Pakastinta ja jääkaappia ei voi sulkea, mutta voi hankkia energiapihin laitteen, kun entinen leviää.
sony pravia engine 40" kuluttaa todellisuudessa 95 w