Materiaa pidetään ensisijaisena ja ainoana tosiolevaisena maailmankaikkeudessa.
Mutta materiakin noudattaa kaikessa liikkeessään sääntöjä, logiikan matematiikan ja luonnonlakeja.
Kumpi siis on ensisijaista materia vai lait?
Mutta materiakin noudattaa kaikessa liikkeessään sääntöjä, logiikan matematiikan ja luonnonlakeja.
Kumpi siis on ensisijaista materia vai lait?
Vastaukset 6
Vanhimmat
aika idiootteja kun luulevat pilvipäissänsä kumoavansa fysiikan lait. Ei siinä sinänsä m itään, fysiikka on tiedettä ja se perustuu empiiriseen havaintoon. Jos sopivia hypoteesia tukevia havaintoja saadaan, niin silloin hypoteesista voi muodostua teoria. Toki fysiikassakin tapahtuu virheitä, mutta nimenomaan avoimmuus ja alistuminen julkiselle tarkastelulle mahdollistaa tieteen kehityksen.
Ns. vapaa energia ei ole avointa tidettä, vaan huuhaata, koska kokeita ei ole kukaan muu pystynyt koskaan toistamaan. Eli toisin sanoen vapaan energian teoriat ovat huuhaata, koska niillä ei voisi esim. liikuttaa autoa..
Mutta miten hipit ja vapaa energia, liittyvät otsikon kysymykseen?
Ihmisen psyyke kehittää ne lait, joilla kuvata tieteellisesti materian liikkeen lainalaisuuksia. Eli vastataan, että ensin materia, sitten ihmisen psyyke. Tosin ilman ihmisen psyykettä ei ole materiaakaan...
Todellakin luonto ei tarvitse fysiikkaa.Miten materia on riippuvainen ihmisen psyykkeestä? Ja kyllähän lait ovat materialähtöisia. Hyvä siitä, että et puhunut massasta.
"Luonto", "tarvita", "fysiikka", "materia", "riippuvaisuus", "ihmispsyyke", "lait", "materialähtöisyys"...
Mitään näistä käsitteistä ei ole luonnossa. Luonto ei todellakaan tarvitse symboloivia käsitteitä. Nämä kaikki ovat ihmisen korvien välissä. Havainto ja omien ruumiintulkintojen ulkoistaminen ovat ne keinot joilla ihminen hahmottaa ulkopuolellaan olevaa maailmaa. Ja hallinnan tarvitsemat symboloivat käsitteet ovat aina käymistilassa. Eri aikoina on noillakin mainituilla käsitteillä ollut huomattavan erilaisia sisältöjä.
Tämänhetkisen fysikaalisen tietämyksen mukaan maailmalla on vain yksi alku ja yksi loppu. Sen sijaan kaikki ne "ilmiöt", joita tutkimme, edellyttävät rajautuakseen ilmiöinä ihan omasta päästämme repäistyn "alun" ja "lopun". Luonto ei todellakaan mitään alkuja ja loppuja tarvitse. Ne ovat oman psyykemme projektioita, ja sellaisten suhteen historiassa todella esiintyy huomattavaa vaihtelua.
ja pääoman ristiriitaa ei voi ratkaista missään
valtiossa,myös värittömillä valoilla on aina
jokin paino,tiheys ja tilavuus.