Olen jo pidemmän aikaa suunnitellut 1/2 maratonin juoksemista. Kävin sepon kotisivuilta hakemassa tuollaisen aikataulun sen harjoitteluun. 12vk menisi ja tilaisuus maratonille osallistumiseen tarjoutuisi 26.5. Nyt pitäisi siis aloittaa kunnon harjoittelu. Olen harrastanut juoksemista jo useamman vuoden, joten kuntoni on ihan suht.hyvä:) Voiko kuitenkin kovan flunssan jälkeen aloittaa näin pian maratonille harjoittelun vai pitäisikö siirtää useammalla viikolla? Kuumetta on ollut viime viikon alusssa edellisen kerran. Sitä ennen olin vajaan viikon kovassa kuumeessa. Haluaisin niin kovasti jotain sisältöä ja tavoitteita tähän juoksuun...
Onko realistinen tavoite?
juoksentelija00
8733
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
jaksat varmasti puolikkaan! mutta anna itsesi ensin parantua kunnolla ennen kuin aloitat treenit.
Kuitenkin kun olis nyt tasan 12vk aikaa valmistautua tuohon puolikkaaseen, niin onko haittaa jos harjoittelu jää siihen 11 viikkoon? En tiedä kuin olennaista tuo viikkomäärä on puolikkaasta puhuttaessa, mutta tällainen pidempi sairastelu ei ole varmasti hyväksi kunnolle..
...olet kerran jo useamman vuoden juossut säännöllisesti niin varmasti jaksat puolikkaan juosta vaikka oletkin sairastellut. yhdellä viikolla nyt ei ole paljoakaan merkitystä kunnon kannalta.
En mäkään kauheasti juossut ennen ensimmäistä puolikasta. Takana oli talven hiihtämiset ja keväällä muutama lenkki, joista pisin oli 10,5 km. 2h 10 min sitä puolikastani taivalsin. Se oli ihan kelvollinen aika ihmiselle, joka oli aina inhonnut juoksemista.
Aika suorituksen olet tehnyt, nostan hattua!:) Lähinnä tässä mietin, että kuinka pajon suorituskyky ehtii sairasteluni aikana heiketä.. Olisiko arvioita siitä, kuinka kauan oman aikaisemman tason takaisin saavuttaminen kestää? Yritin tänään lenkille lähtöä, mutta sydän ei ollut oikein mukana.. olo on ehkä vielä sairas kun niin kova kuume on takana. Hipsin sitten 10min pyrähdyksen jälkeen kotiin ja mittasin varmistukseksi, että ruumiinlämpö olisi se normaali 36.4. Sepäs olikin kaukana siitä; 36.8. Kuumetta ei siis ole ollut tässä enää viikkoon, mutta toipuminen näyttää kestävän. On niin surkea olo kun mitään ei voi tehdä!:/ Tämä vain siirtää puolikkaalle osallistumistani... Ikävä kyllä.
Vaikka pientä taantumaa tuleekin, ei se pohjakunto täysin nollille mene sairastelusta huolimatta, jos taustalla on aktiivista liikkumista pidemmältä ajalta. Aloitat vaan rauhallisesti tervehtymisen jälkeen ja kiristät ruuvia, kun siltä tuntuu. Lähet sitten reippaasti puolikkaalle. Puolikas ei ole niin pitkä matka, ettetkö sitä selvittäisi. Sä tarviit vaan nyt korvien väliin vähän positiivisempia ajatuksia, kyllä se siitä. :)
nyt annat itsesi parantua kunnolla! kuntosi ei ole mihinkään kadonnut, sinulla on hyvät pohjat! sitten kun olo tuntuu täysin terveeltä, aloitat treenin RAUHALLISESTI omia tuntemuksia kuunnellen. on ihan normaalia että sairastelun jälkeen on heikko olo eikä oikein jaksa. mutta kunto palautuu kyllä. jaksat kyllä puolikkaan, huolet voit heittää romukoppaan. nyt tsemppiä!
Onneks täällä on kannustavia ihmisiä! Kiitos teille. Yritän vain tosiaan pitää mielessä, että maltti on valttia. Puolikasta kohden mennään!! Joo, tästä se vielä lähtee. :) Paljon tsemppiä teille kaikille kevään treeneihin!