Tramaattista olla älykäs

Hitsi kun vieläkin mua rassaa olla fiksu.
Tietysti olen monen mielestä leuhka paska kun ajattelen itsestäni, niin ja kait se on tottakin.
No kuitenkin kun täällä vartmastikkin on joitain fikssuja, niin kirjoitelkaapas normaalissa elämässä tulevista ongelmista kanssakäynnissä muiden kanssa.
Olen joskus aiemminkin vuosi sitten tai jotain kirjoittanut samasta aiheesta ja oli kiva kuulla joiden kommentteja, tai siis lukea.

Eniten mua raivostuttaa että ihmiset kuvittelee mua kieroksi. Vaikka olen ahkera ja rehellinen, niin aina ihmetellään, että jotain kieroa sillä on taas mielessä.
Sitten hermoillaan töistä ja kuitenkin teen samankuin muut, mutta teen sen yleensä silleen repäisemällä ja sitten taas mietiskelen.
Saan enempi aikaan kuin useimmat, mutta aina mua epäillään kieroksi.
Joskus kun kiusataan, kun yritän vastata takaisin se menee aina yli sen kiusaajan ja pitää pinnistellä, että pystyy samantasoisia piikkejä heittämään takaisin.
Onneksi on yksi lääkärityttö ja muutama muu joiden kanssa vapaaaikana tulee juttuun, mutta nekin on samanlaisia omissa ajatuksissaan olevia aika paljon.
Mutta kuitenkin tuntuu, että jonkinlainen yhteys löytyy heidän kanssa.
Ihan tosissaan hatuttaa olla fiksu.
Tai ehkä ei jos olisi rohkeampi, mutta kun sosiaalinen kohtaaminen on sellaista, että hermostuneena alan juttelemaan aika erikoisia, osaan heittää sellaisia huomioita joilla alan kontrolloimaan toista.
Jos tunnen epävarmaksi itseni heitän joitain henkilökohtaisia piikkejä jotka osuvat aika syvälle.
Jonkunlaista hypnoosiakin käytän, sillä lasken aina, että kun sanon noin toinen vastaa noin ja saan hänet myöntymään johdattelemalla noin.
Saan tollaisia tuntemuksia aikaan ja johdateltua noin ja jälkeenpäin sekin rassaa mua, että tulipas taas sekoitettua toista ja olin pikkasen kiero.

No tämä avautuminen loppuu multa tähän, ei tarvitse laittaa adressia, kuten Susasta lopeta se avautuminen.
Laittakaas pikkasen millaista teidän fiksujen normaali kanssakäyminen on muitten kanssa?
Millaisia traumoja löytynee?
PS, en koe kuitenkaan olevani mikään ÄÖ hirmu, vaikkakin testit meni yllättäen hyvin.
Varmasti mua fiksumpia on paljonkin, mutta tunnustan kuuluvani fiksuihin, vaikka leimaattekin leuhkaksi peeksi kun kirjoitan niin.
No parjaaminen alkakoon.
101006
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

*PARJAUS*

Noh, sitten itse asiaan. Vaikka sitä aivojen laskennallistatehoa löytyisi enemmän kuin keskiverto tallaajalta, niin uskoisinpa että siitä huolimatta voi olla onnellinen. Asenne kysymys (ja osin luonne myös).

Äänestä
  • Siis se trauma kuitenkin on lähinnä siinä kun joutuu olemaan syyttömänä epäilyksen kohteena.
    Eli epäillään ja suhtaudutaan silleen epäillen ja mietiskellen kaikkeen mitä teen.
    Kiitos kannustuksesta. Yeitän parantaa asennettanikin, mutta se vaan tänään ja viimeviikolla alkoi taas stressaamaan.
    Koulussakin oli sama juttu opettajat kaikki aina ihmetteli miten se voi tietää ja osaa ton.
    No ongelmansa kullakin.
    Luonne myös olisi aihetta muuttaa, olet siinäkin oikeassa.
    Tulisi varmaankin olla erilainen luonne, mutta kiinalaiset sanovat, että helpompi on kesyttää Tiikeri kuin muuttaa ihmisluonetta.
    Ps, Oispa parjaukset aina tota luokkaa olisi meillä kaikilla parempi olla.

    Äänestä

Jos kykysi ovat alle normin,saat osaksesi ymmärrystä koska olet tarpeellinen jotta keskinkertaiset voivat kokea paremmuutta.Normin ylittävä toisinajattelija joutuu kateuden ja panettelun kohteeksi,hän on ihmiseläinlaumassa uhka turvallisen tasaiselle jatkuvuudelle uusine ajatuksineen.Tekeydy siis tavikseksi vaikka se vaikeaa onkin,paljon vaikeampaa kuin teeskennellä älyllisempää kuin onkaan.Joudut siis alisuoriutumaan jossain paskaduunissa,samalla ajatellen poissaolevana jotain aivan muuta.

Äänestä
  • Plet jonkin verran oikeassa, noin 85 prosenttia.
    Niin se taitaa olla.
    Suorat sanasi on kyllä totta, mutta poikkeuksiakin on jotka suhtautuvat ihan mukavasti.
    Se on niin rassavaa kun itse yrittää olla ihan mukava ja kannustaa muita, tietenkään en ole neuvomassa toisia työssään ja hyvin kaikki olemme oppineet vaikeat teknisetkin työt tekemään ja ne ei ole ongelma, vaan normaaleissa keskusteluissa se tulee esiin.
    Kiitos kirjoituksesta se kyllä avasi silmiäni. Noinhan se on hyvin pitkälle. Ei ole ihme että älykkäät ovat monesti yksinäisiä ja omissa oloissaan, on todella vaikeeta välillä tiputtautua olemaan samaa massaa joka asiassa.
    Einsteinkin totesi, että tiede ja naimisissa ole eivät sovi jompikunpi niistä on valittava.
    Lisäksi hän totesi, etä maailman vaikeinasia käsittää on tuloverotus.....
    Olen samaa mieltä aina mätkyjä tulee, no se on toinen asia.

    Äänestä

  • Se on kyllä nykyisin aika vallitsevana sellainen tasapäistämisen tyyli. Esimiehillä ei ole kunnollista käsitystä erilaisten työntekijöitten todellisista kyvyistä. Tämä ei tietenkään koske kaikkia työpaikkoja, mutta itse useimmissa paikoissa henkilökohtaisesti todennut kuitenkin asian.

    Varsinainen hölmölä kehittyy silloin, kun aivan tavallinen rividuunari kohoaa nuoleskelemalla esimieheksi (samalla ureapitoisuus aivoissa nousee usein hälyyttävästi). Kunnioitan toki sellaisia henkilöitä joilla on myös hyvä tietämys asioista, mutta tyhjänpäiväiset nuoleskelijat saavat karvat pystyyn. Nämä veijarit vielä osaavat liittoutua huomaamatta niin vahvasti, että pitävät muista tumpeloista kynsin hampain kiinni ja pikkuhiljaa valtaavat koko firman.

    Eli siis..keskinkertainen, kouluttautumaton ja suurelta osin liian suppeakatseinen esimies pilaa innovatiivisuutta, ilmapiiriä ja työtehoa. Useimmiten ratkaisut ovat mallia pyyhinpä perseeni sormella vaikka paperiakin olisi vieressä.

    Nyt joku älähtää tietenkin kustannustehokkuudesta, mutta kertokaapas yksikin esimerkki, jossa kustannuslaskija on ottanut todellakin kaiken huomioon. Esimerkkinä jokin sarjavalmistus. Jos sarjavalmistusta aletaan tehdä ja tuotantoa helpottavia laitteita on suhteellisen edullisesti saatavilla, miksi niitten hankinta hyvin usein tyssää siihen, että kustannuslaskenta suoritetaan täysin väärin ja hankintaporras saa täysin väärää tietoa?

    Olen kymmeniä kertoja kuullut sen saman lauseen, että kun se maksaa niin ja niin paljon. Kaikkihan maksaa toki, mutta miksi se todellinen kustannuserä, eli tehottomuudesta johtuva työvoimakustannus ei ikinä tule mieleen? Monestiko on tehty laskelma, paljonko rahaa on jo tuhlattu, koska ei aiemmin jo otettu jotain uudistusta käyttöön? Ajatellaanko koskaan sitä, että joku toinen vei työtarjouksen, koska sillä oli tehokkaampi tapa tehdä sama homma?

    Toisaalla taas nämä "viisaat" marisevat ylemmille esimiehilleen, ettei homma nyt oikeen toimi, kun "jätkät" ovat niin laiskoja. Tästä on seurauksena, että kilpailukyky laskee kuin lehmän häntä ja suurin syy on ajattemattomassa ja ammattitaidottomassa johdossa. Auta armias jos kommentoit hienovaraisesti mahdollisista syistä, saat vain vihaa niskoillesi, eli kaikki omat munaukset pyritään peittelemään.

    Olen myös kauan ihmetellyt tapaa tehdä työhaastatteluja. Työhaastattelijaksi pitäisi aina valita sopivasti kyyninen ja hyvä ihmistuntija, joka vähän tiukemmalla keskustelulla saisi henkisiä vahvuuksia ja ennenkaikkea työmoraalin tason esiin. Nyt monelle työpaikalle on päässyt pesiytymään varsinaisia loisia, jotka tulevat lähinnä kuluttamaan aikaa työmaalle, samalla kun muut joutuvat tekemään hiki hatussa myös heidän töitään, että pysyttäisi aikataulussa.

    Ja mitäkö tästä seuraa? Siitähän seuraa vääjäämättä taas se tilanne, että kustannukset kohoaa ja kilpailukyky heikkenee entisestään. Huolestuttavinta on myös se, että moni oikealla työmoraalilla siunattu henkilö kyllästyy katselemaan moista pelleilyä ja vaihtaa työpaikkaa. Rotat jättävät uppoavan laivan siis.

    Okei...sitten kun joukossa on muutamia vähän enemmän älyään käyttäviä henkilöitä, joille hälytyskellot ovat jo soineet pitkään, tekevät parannusehdotuksia, niin heille jopa naurahdetaan päin näköä tyhmistä ideoista. Se lienee viisaampaa pitää täysin ylimääräistä porukkaa notkumassa töissä, antaa tuottavuuden pudota nollaan, jopa miinukselle ja porskuttaa vaan rinta kaarella niin kauan kuin yritys pihisee hengissä.

    On se maailma mennyt mallilleen. Tulevaisuus näyttää aika huonolta kun työmoraalista ei ole enää kuin rippeet jäljellä, kukkahattutädit vaan hyysäävät loisia ja muutenkin kaikkeen suhtaudutaan kuin tynnyrissä kasvaneena, täysin sinisilmäisesti.

    Olen sitä mieltä, että irtisanomissuojaa olisi heikennettävä. Nyt taas saan loiset takajaloilleen, mutta totuus kuitenkin tämä, ettei työnantaja halua päästä hyvistä työntekijöistä eroon, vaan niistä loisista!

    Monikohan sellainen tyhjäntoimittaja voisi pitää itseään töissä omassa yrityksessään, jos rahaa ei tule mistään muusta kuin työstä? Öö...hetkinen, eikös raha putoilekaan muka taivaalta?

    Ei se putoile, ei. Liian usein tuudittaudutaan siihen harhaluuloon, että riittää, kun tavara saadaan vain jotenkuten lähtemään asiakkaalle ajoissa. Mihin se turvallisuus unohtui, jos tuleekin vähän hiljaisempi aika? Miksi työnantajan pitäisi olla aina se joustava osapuoli, joka maksaa palkkaa vaikkei olisi töitäkään? Koska tulee aika, jolloin keskinkertainen työntekijäkin ymmärtäisi joustaa vuorostaan ja näin voisi turvata oman työpaikkansa paljon pidemmälle? Ja huomatkaa, se yrityksen perustaja on aikoinaan laittanut kaiken peliin, ottanut suuria riskejä ja luonut uusia työpaikkoja, miksi hän siis on aina se riistokapitalistipaska? Hyvin se raha kelpaa keskivertoduunarille, vaikka aina purnaakin kaikesta.

    Suomalainen keskinkertainen työläinen on siis jo liian kallista katseltavaa ja siksi yritykset ovat pakotettuja ottamaan halvempaa työvoimaa ulkomailta tai siirtämään koko tuotannon muualle.

    Mutta näinhän se on ollut aina, tyhmä kusee aina omille nilkoilleen, vaikka sitä kuinka yrittäisi fiksusti opastaa.. :)

    Äänestä

  • Yliverto kirjoitti:

    Se on kyllä nykyisin aika vallitsevana sellainen tasapäistämisen tyyli. Esimiehillä ei ole kunnollista käsitystä erilaisten työntekijöitten todellisista kyvyistä. Tämä ei tietenkään koske kaikkia työpaikkoja, mutta itse useimmissa paikoissa henkilökohtaisesti todennut kuitenkin asian.

    Varsinainen hölmölä kehittyy silloin, kun aivan tavallinen rividuunari kohoaa nuoleskelemalla esimieheksi (samalla ureapitoisuus aivoissa nousee usein hälyyttävästi). Kunnioitan toki sellaisia henkilöitä joilla on myös hyvä tietämys asioista, mutta tyhjänpäiväiset nuoleskelijat saavat karvat pystyyn. Nämä veijarit vielä osaavat liittoutua huomaamatta niin vahvasti, että pitävät muista tumpeloista kynsin hampain kiinni ja pikkuhiljaa valtaavat koko firman.

    Eli siis..keskinkertainen, kouluttautumaton ja suurelta osin liian suppeakatseinen esimies pilaa innovatiivisuutta, ilmapiiriä ja työtehoa. Useimmiten ratkaisut ovat mallia pyyhinpä perseeni sormella vaikka paperiakin olisi vieressä.

    Nyt joku älähtää tietenkin kustannustehokkuudesta, mutta kertokaapas yksikin esimerkki, jossa kustannuslaskija on ottanut todellakin kaiken huomioon. Esimerkkinä jokin sarjavalmistus. Jos sarjavalmistusta aletaan tehdä ja tuotantoa helpottavia laitteita on suhteellisen edullisesti saatavilla, miksi niitten hankinta hyvin usein tyssää siihen, että kustannuslaskenta suoritetaan täysin väärin ja hankintaporras saa täysin väärää tietoa?

    Olen kymmeniä kertoja kuullut sen saman lauseen, että kun se maksaa niin ja niin paljon. Kaikkihan maksaa toki, mutta miksi se todellinen kustannuserä, eli tehottomuudesta johtuva työvoimakustannus ei ikinä tule mieleen? Monestiko on tehty laskelma, paljonko rahaa on jo tuhlattu, koska ei aiemmin jo otettu jotain uudistusta käyttöön? Ajatellaanko koskaan sitä, että joku toinen vei työtarjouksen, koska sillä oli tehokkaampi tapa tehdä sama homma?

    Toisaalla taas nämä "viisaat" marisevat ylemmille esimiehilleen, ettei homma nyt oikeen toimi, kun "jätkät" ovat niin laiskoja. Tästä on seurauksena, että kilpailukyky laskee kuin lehmän häntä ja suurin syy on ajattemattomassa ja ammattitaidottomassa johdossa. Auta armias jos kommentoit hienovaraisesti mahdollisista syistä, saat vain vihaa niskoillesi, eli kaikki omat munaukset pyritään peittelemään.

    Olen myös kauan ihmetellyt tapaa tehdä työhaastatteluja. Työhaastattelijaksi pitäisi aina valita sopivasti kyyninen ja hyvä ihmistuntija, joka vähän tiukemmalla keskustelulla saisi henkisiä vahvuuksia ja ennenkaikkea työmoraalin tason esiin. Nyt monelle työpaikalle on päässyt pesiytymään varsinaisia loisia, jotka tulevat lähinnä kuluttamaan aikaa työmaalle, samalla kun muut joutuvat tekemään hiki hatussa myös heidän töitään, että pysyttäisi aikataulussa.

    Ja mitäkö tästä seuraa? Siitähän seuraa vääjäämättä taas se tilanne, että kustannukset kohoaa ja kilpailukyky heikkenee entisestään. Huolestuttavinta on myös se, että moni oikealla työmoraalilla siunattu henkilö kyllästyy katselemaan moista pelleilyä ja vaihtaa työpaikkaa. Rotat jättävät uppoavan laivan siis.

    Okei...sitten kun joukossa on muutamia vähän enemmän älyään käyttäviä henkilöitä, joille hälytyskellot ovat jo soineet pitkään, tekevät parannusehdotuksia, niin heille jopa naurahdetaan päin näköä tyhmistä ideoista. Se lienee viisaampaa pitää täysin ylimääräistä porukkaa notkumassa töissä, antaa tuottavuuden pudota nollaan, jopa miinukselle ja porskuttaa vaan rinta kaarella niin kauan kuin yritys pihisee hengissä.

    On se maailma mennyt mallilleen. Tulevaisuus näyttää aika huonolta kun työmoraalista ei ole enää kuin rippeet jäljellä, kukkahattutädit vaan hyysäävät loisia ja muutenkin kaikkeen suhtaudutaan kuin tynnyrissä kasvaneena, täysin sinisilmäisesti.

    Olen sitä mieltä, että irtisanomissuojaa olisi heikennettävä. Nyt taas saan loiset takajaloilleen, mutta totuus kuitenkin tämä, ettei työnantaja halua päästä hyvistä työntekijöistä eroon, vaan niistä loisista!

    Monikohan sellainen tyhjäntoimittaja voisi pitää itseään töissä omassa yrityksessään, jos rahaa ei tule mistään muusta kuin työstä? Öö...hetkinen, eikös raha putoilekaan muka taivaalta?

    Ei se putoile, ei. Liian usein tuudittaudutaan siihen harhaluuloon, että riittää, kun tavara saadaan vain jotenkuten lähtemään asiakkaalle ajoissa. Mihin se turvallisuus unohtui, jos tuleekin vähän hiljaisempi aika? Miksi työnantajan pitäisi olla aina se joustava osapuoli, joka maksaa palkkaa vaikkei olisi töitäkään? Koska tulee aika, jolloin keskinkertainen työntekijäkin ymmärtäisi joustaa vuorostaan ja näin voisi turvata oman työpaikkansa paljon pidemmälle? Ja huomatkaa, se yrityksen perustaja on aikoinaan laittanut kaiken peliin, ottanut suuria riskejä ja luonut uusia työpaikkoja, miksi hän siis on aina se riistokapitalistipaska? Hyvin se raha kelpaa keskivertoduunarille, vaikka aina purnaakin kaikesta.

    Suomalainen keskinkertainen työläinen on siis jo liian kallista katseltavaa ja siksi yritykset ovat pakotettuja ottamaan halvempaa työvoimaa ulkomailta tai siirtämään koko tuotannon muualle.

    Mutta näinhän se on ollut aina, tyhmä kusee aina omille nilkoilleen, vaikka sitä kuinka yrittäisi fiksusti opastaa.. :)

    Jos ihan suoraan saa sanoa niin oksettaa ihmiset, jotka valitttavat työnantajan toimista. Lakkoilevat kommarit vaativat helpompaa työtö,lisää rahaa ja työnantajalle huonompaa elintasoa. Eikö tosiaan ole suomalaisella työntekijällä senvertaa järkeä, että ymmärtäisi sen tosiasian että he ovat vain töissä! Firmalla on omistajansa jotka ovat firman pistäneet pystyyn. Työntekijä on otettu töihin ja jos työ ei kelpaa niin sitten kannattaa lähteä pois. Jos tulee irtisanomisia, niin työntekijät syyttää riistäjäksi. MITÄ HELVETTIÄ?! Jos firman varat ei riitä hyödyttömän loisen palkan maksuun niin ei se valittamisesta ainakaan auta. Suomi on vieläkin kommareita pursuava valtio, jossa laiskoilla on aivan liikaa oikeuksia.
    Perustakaa valittajat oma yritys, niin näette miten ne rahahanat aukeavat ja pääsette kieriskelemään seteleissä, kun se kerran niin saatanan helppoa mielestänne on!

    Äänestä

onko kykysi tulkita ihmisiä virheellinen?

Äänestä

Fiksus on kiva asia, se käy käsi kädessä opeskelun, ahkeruuden ja "Jumalan pelkon" kanssa. Ihminen niin kun se onkin fiksu ei ikinä voi ylittä rajoja. Se on hyvä että olet fiksu.
Helppo nähdä totuus ja valhe mutta ei ikinä kannata huuta itseä viisaks silloin se ei ole viisautta vaan ylpeyttä. Eikös :P?

Äänestä
  • Tarkoittaako originaali kirjailija "dramaattista" vai "traumaattista"?

    Äänestä

  • Psykopatologia kirjoitti:

    Tarkoittaako originaali kirjailija "dramaattista" vai "traumaattista"?

    Originaali puhuu ihan huuhaata. Päin vastoin tyhmyys on traumaattisista. Keskitason ylittävälle kaikki on yhteiskunnassamme keskitasoa helpompaa. Jos otetaan äärimmäiset korkea älykkyys-tasot, esim. 1/10000, voi tulla epäsuhtaa itsen ja "keskitason" maailman välillä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Nikolaikopeloi kirjoitti:

Hitsi kun vieläkin mua rassaa olla fiksu.
Tietysti olen monen mielestä leuhka paska kun ajattelen itsestäni, niin ja kait se on tottakin.
No kuitenkin kun täällä vartmastikkin on joitain fikssuja, niin kirjoitelkaapas normaalissa elämässä tulevista ongelmista kanssakäynnissä muiden kanssa.
Olen joskus aiemminkin vuosi sitten tai jotain kirjoittanut samasta aiheesta ja oli kiva kuulla joiden kommentteja, tai siis lukea.

Eniten mua raivostuttaa että ihmiset kuvittelee mua kieroksi. Vaikka olen ahkera ja rehellinen, niin aina ihmetellään, että jotain kieroa sillä on taas mielessä.
Sitten hermoillaan töistä ja kuitenkin teen samankuin muut, mutta teen sen yleensä silleen repäisemällä ja sitten taas mietiskelen.
Saan enempi aikaan kuin useimmat, mutta aina mua epäillään kieroksi.
Joskus kun kiusataan, kun yritän vastata takaisin se menee aina yli sen kiusaajan ja pitää pinnistellä, että pystyy samantasoisia piikkejä heittämään takaisin.
Onneksi on yksi lääkärityttö ja muutama muu joiden kanssa vapaaaikana tulee juttuun, mutta nekin on samanlaisia omissa ajatuksissaan olevia aika paljon.
Mutta kuitenkin tuntuu, että jonkinlainen yhteys löytyy heidän kanssa.
Ihan tosissaan hatuttaa olla fiksu.
Tai ehkä ei jos olisi rohkeampi, mutta kun sosiaalinen kohtaaminen on sellaista, että hermostuneena alan juttelemaan aika erikoisia, osaan heittää sellaisia huomioita joilla alan kontrolloimaan toista.
Jos tunnen epävarmaksi itseni heitän joitain henkilökohtaisia piikkejä jotka osuvat aika syvälle.
Jonkunlaista hypnoosiakin käytän, sillä lasken aina, että kun sanon noin toinen vastaa noin ja saan hänet myöntymään johdattelemalla noin.
Saan tollaisia tuntemuksia aikaan ja johdateltua noin ja jälkeenpäin sekin rassaa mua, että tulipas taas sekoitettua toista ja olin pikkasen kiero.

No tämä avautuminen loppuu multa tähän, ei tarvitse laittaa adressia, kuten Susasta lopeta se avautuminen.
Laittakaas pikkasen millaista teidän fiksujen normaali kanssakäyminen on muitten kanssa?
Millaisia traumoja löytynee?
PS, en koe kuitenkaan olevani mikään ÄÖ hirmu, vaikkakin testit meni yllättäen hyvin.
Varmasti mua fiksumpia on paljonkin, mutta tunnustan kuuluvani fiksuihin, vaikka leimaattekin leuhkaksi peeksi kun kirjoitan niin.
No parjaaminen alkakoon.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu