niin miten valmistaisit sen ruuaksi? Minulta loppuvat ideat kesken. Käytössä normaali sähköliesi uunineen.
Jos sinulla olisi
3 kg meritaimen
131109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Koska olen sinkku, en valmistaisi sitä kerralla, vaan pilkkoisin ja pakastaisin.
- ensin fileoisin kalan, pyrstöpalasta ja roippeista keittäisin
kalaliemen keittoa varten, keittoon tuoretta tilliä ja katkarapuja mukaan
- fileiden kapeammista päistä tekisin suikaleita esim. wokkia tai kalapannua varten
- toisen fileen paksumman pään leikkaisin lohiperhosiksi, tai tässä tapauksessa siis taimenperhosiksi, joita voi pariloida, paistaa tai grillata.
- toisen fileen paksummasta päästä tekisin uunikalan jossakin herkullisessa kastikkeessa
Kalasoppaa on ilman muuta tulossa, samoin lohimedaljonkeja. Tuo wokki-idea on erinomainen, sitä en tullut ajatelleeksi.
Meitäkin on vain kaksi syöjää, joten aika paljon syömistä siinä meille on.
Lisää ideoita otetaan mielellään vastaan!
Kaksi hyvää täysjyväsämpylää, salaatinlehtiä, suolakurkkua, tomaattiviipaleita, aiolia... ja paista väliin kaksi hyvää kalapihviä. Massan ei tarvitse olla ihan jauhelihaa, myös veitsellä hienoksi hakattu kala käy. Tilliä, sitruunaa, suolaa, pippuria - ja se on siinä.
No graavia nyt tekisin ainakin, ja maustekala maistuu aina, näin kevättalvella esim. kyproslaisten uusien perunoiden kyytipoikana:
400 g taimenfileetä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
tilliä
Liemi:
1/2 dl Rajamäen Väkiviinaetikkaa
2 dl vettä
5 rkl sokeria
2 tl suolaa
Tee ohuista lohiviipaleista tiiviitä rullia. Lado rullat kerroksittain sipulirenkaiden, murskattujen valkosipulinkynsien ja tillin kanssa kannelliseen lasipurkkiin. Sekoita liemi, kaada se lohirullien päälle ja anna maustua seuraavaan päivään.
Tein hiljattain lohi-pinaattilasagnea, siitä tuli taivaallisen namia.
Mantelilohen tyyppinen uunikala on kanssa hyvää.
Toinen filee uuniin, kannattaa hieman suolata etukäteen, mausteet sekoitetaan kermaan ja kala kypsennetään kermassa uunissa, kylmään uuniin, löylyä 175 astetta ja yksi tunti.
Toinen filee graavataan normaalista ja pakastetaan. Filee suolautuu sitten sulaessaan ja on todella monikäyttöinen esim. loimulohena ylivertainen.
Sokerikammoiset kääntäköön sivua. Sain tämän ohjeen miltei neljäkymmentä vuotta sitten Rymättylässä.
Nimitän sitä Kertun kalaksi, kunnioittaakseni vanhaa rouvaa, joka reseptin minulle kertoi. Mausteliemi soveltuu erinomaisesti kirjolohelle ja ylipäätään punaiselle kalalle, sekä yllättävää kyllä, myös silakalle. Tarvitset: Litra vettä, 3 dl rajamäen väkiviinaetikkaa, peräti 250 gr hienoa sokeria!, 2 rkl.hienoa merisuolaa.1 iso sipuli viipaloituna, 1 iso porkkana viipaleina, nippu tillin puumaisia varsia, pieni pala inkivääriä viipaloituna, 4 laakerinlehteä 4 tl. sinapin siemeniä, 15 maustepippuria, 20 kpl. neilikkaa. Keitä liemi mausteineen, anna sen kiehahtaa, poista lämpö ja anna liemen jäähtyä n.40 asteiseksi, siivilöi liemi. Sillä aikaa olet valmistellut 1,5 kg:n kalan, seuraavasti: Poista kaikki ruodot tarkkaan,myös ne pystyruodot, fileoi kala ja leikkaa poikittain n. 1 sentin levyisiksi paloiksi. Asettele kalat kannelliseen lasipurkkiin ja kaada liemi kaloille. Vie kalapurkki viileään ja odottele huomiseen. Maistellessasi ole erityisen varovainen, sillä kieli voi luiskahtaa nieluusi, niin hyvää on tuo maustekala. Sopii loistavasti joulupöytään, tai ihan vain leivän päälle. Jos joku tätä valmistaa, haluaisin häneltä palautetta.
Kiitos, olipa mielenkiintoinen ohje, otin sen talteen. En ole kokeillut vielä, mutta ihan varmasti sen teen. Tuo inkivääri jäi mieltä kaivamaan, oliko 40 vuotta sitten tuoretta inkivääriä saatavilla Suomessa? Kasvaako se Suomen olosuhteissa vai tuotiinko sitä tänne jo 40 vuotta sitten? Mielenkiintoista joka tapauksessa...
Ja paljon muutakin eksoottista. Esimerkiksi banaanit olivat jostain kumman syystä parempia kuin nykyiset, eikä se ole suinkaan kuvittelua. Silloin vai ei osattu kypsyttää niitä kaasussa niin kuin nykyisin menetellään lähes kaikkien hedelmien kanssa. Aito aurinko on kummallista kyllä parempi vaihtoehto kuin nerokkaimmankin insinöörin tai tohtorin keksimä kaasukypsytys. Kalasta vielä. Kun valmistat liemen, sen tulee olla selvästi makea, muuten etonnistu, mutta takaan miltei, ettätuloksenaon herkku jota tulet tekemään vielä usein. Onnea matkaan.
Kauppoja joista sai etelän eksoottisia herkkuja, nimitettiin siirtomaatavarain liikkeiksi, en tiedä oletko sitä ikäpolvea joka niissä asioi, itse olen kyllä. Etenkin pikkupojalle ne olivat erittäin mielenkiintoisia paikkoja noin kuusikymmentä vuotta takaisin, eikä vähiten niissä leijuvan erityisen mukavan tuoksun vuoksi.
Tuore inkivääri oli tässä jokin aika sitten oikea trendimauste, joka löydettiin kun alettiin innostua vähän eksoottisemmasta ruoasta. Aika jännä juttu, että sitä on ollut saatavilla jo vuosikymmeniä. Toisaalta onhan parsanviljelyynkin alkanut taas löytyä kiinnostusta ja eikös sekin ollut ihan yleinen viime vuosisadan alun keittiöpuutarhassa?
oli tunnettu euroopassa jo 1300 luvulta. Skandinaviaan se tuli muutama satavuotta myöhemmin. Perinteisesti sitä on käytetty pikkuleipien ja glögin mausteena, hillottuna sekä jauheena. Inkiväärin muhkuraista maanpäällistä vartta on ollut tuoreena Suomessakin ainakin 1800 luvulta alkaen, sillä sehän oli myös lääkekasvina tunnettu. Näin niitä vanhoja juttuja "löydetään" aina uudelleen, niinhän se on muodissakin, vai mitä?
No niinhän se on. Sitä vaan niin helposti tänä päivänä ajattelee, että ennen ei ollut muuta kuin naurista, possua ja puuroa, vaikka rikastahan se ruokakulttuuri on ollut paremman väen piireissä aina. Taitaa olla jopa niin, että nykyään ei yhtä mielikuvituksellisia ruokalajeja olekaan kuin joskus satoja vuosia sitten. Rahvas on aina syönyt puuroa ja tuore inkiväärikin taisi olla harvojen herkkua Suomessa 60-luvulla? Nykyään nuo mausteet ja eksoottiset hedelmät ovat kaikkien saatavilla, mutta jos haluat suomalaista kananlihaa tuoreena, se onkin jo vaikeampi juttu. Meni nyt vähän sekavaksi koko juttu ja asian vierestä mutta menkööt. :o)