Säännöstelemättömässä järvessä pinta on laskenut jäätymisen jälkeen kymmeniä senttejä, eli jää on notkastanut huomattavasti rannoilla. Nyt on luvattu aika lailla vesisateita lähipäiviksi. Ympäristökeskuksen ennusteessa pinta tullee nousemaan kolmisenkymmentä senttiä viikon aikana.
Mihin nousu perustuu? Järvessä ja tulevassa joessa on tukeva (40...50 cm) jääkansi ja näin ollen järvi on 'tiivis'. Ymmärrän nousun myöhemmin keväällä kun rantaviiva on jo auki ja sinne pääsee valumaan sulamisvesiä.
Mihin nousu perustuu? Järvessä ja tulevassa joessa on tukeva (40...50 cm) jääkansi ja näin ollen järvi on 'tiivis'. Ymmärrän nousun myöhemmin keväällä kun rantaviiva on jo auki ja sinne pääsee valumaan sulamisvesiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joessa on yleensä sula pohja jään alla, ja vesi liikku sitä pitkin ja sillä on yhteys jään alla järveen. Vaikka ei olisikaan sulaa, niin vesi menee jään päällä ja järvessä vesi keksii kyllä reittinsä jään alle. Aina jäässä on railoja ja veden ollessa hiukankin lämpimämpää kuin jää, syö vesi äkkiä isommaksi railoja. Rannoilla jää on jäätynyt maahan kiinni, kuten kerroit jään olevan koholla, nyt veden noustessa jää oikenee ja kääntyy niinpäin että jää jää veden alle rannoilla. Sama käy helposti joissa, jää on kiinni rannoilla, nousee jää keskeltä pintaa, ja rannoilla jää on veden alla.
Kun sataa, niin vesi toki valuu sinne minne ennenkin. Maan päällä tai alla, joen päällä tai alla, kunnes saapuu järven jäälle-
Jos vesi löytää minkä tahansa raon jäästä, niin pyrkii heti jään alle. Jää nousee ja aluksi notkuu pitkin kiinni jäätynyttä rantaviivaa. Kun jää tarpeeksi nouisee repeää irti rannasta jättäen railon pitkin rantaa.
Teoreettisena ilmiönä voisi täysin tiiviin järven jääluoren päälle jäädä paljonkin vettä, eli vesi nousisi vaikkapa 30 cm ja jää jäisi sinne alle. Mutta käytännössä mahdotonta, sillä jostain vesi ensimmäisen raon löytää ja sitten kiihtyvällä vauhdilla jään alle säntii.