Siis millaiset eliöt elivät ennen hirmuliskoja,esim.vaikka puoli sataa miljoonaa vuotta ennen?? Voisiko joku antaa vaikka jonkin linkin jolla kerrotaan?
Ennen hirmuliskoja??
mr.jope93
61216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
eiköhän tieto löytyne kaikista eläinkirjoista. Jos en ihan väärin muista hirmuliskot kävelivät täällä 256 miljoona vuotta sitten, ja ennnen niitä oli kaloja, sammakkkoeläimiä, matelijoita ja vaikka mitä selkärangattomia. Jotkut vielä nykyääänkin elävät lajit ovat olleet maapalllollla kauemmmin kuin hirmuliskot, esim. erääät hait ja sudenkorennot. Hirmuliskot eli dinosaurukset olivat luuston rekenteeltaan jonkinlainen matelijoitten ja lintujen välimuoto.
Onko se jo ratkaistu 100% varmuudella, että seisoivatko dinosaurukset häntänsä varassa vai eivätkö seisoneet.
jotku varhaisimmat saattoivat hyvinkin tukea itseänsä hänällä, mutta suuri osa ei tarvinnu moista tukea. Nisäkkäistähän monet tukevat seisoessaan häntäänsä.
Dinosaurukset seisoivat häntä maasta irrallaan, eräänlaisena vastapainona etuvartalolle ja päälle. Anatomian lisäksi tästä todistavat kivettyneeseen mutaan jääneet jälkijonot, joista löytyy hännän jälkiä vain poikkeustapauksissa.
"Lystrosaurus oli keskikokoinen kasveja syävä diconydontti, nisäkkäiden kaukainen sukulainen. Proterosuchus muistutti panssaroimatonta krokotiilia. Kaikki maan eläimet olivat tämän kauden alussa korkeintaan keskikokoisia. Muutaman miljoonan vuoden kuluttua ilmestyi suurempia eläimiä: Lystrosaurus vaihtui häränkokoiseen Kannemeyeriaan, ja suuret petoliskot kuten sudenkokoinen terapsidi Cynognathus ja suuret arkosaurit Garjainia sekä Erythrosuchus ilmaantuivat.
Terapsidit ja tekodontit, jotka kuuluivat arkosaureihin, kilpailivat keskenään.
"
Jos aloitetaan kohtuullisen kaukaa, Kivihiilikaudella (n. 360-300 mvs) eli mm. monenlaisia sammakkoeläimiä, joista suurimmat paisuivat kaksimetrisiksi (nykysammakot puolestaan kehittyivät vasta dinosaurusten valtakaudella), jättikokoisia hyönteisiä ja tuhatjalkaisia, sekä jo varsin tutun näköisiä hämähäkkieläimiä. Kivihiilikaudella kehittyivät myös ensimmäiset amniootit. Kivihiilikaudella oli metsiä, jotka koostuivat puukasvien sijaan puumaisista itiökasveista kuten lieoista.
Permikaudella (n. 300-251 mvs) maan valtasivat amniootit, sauropsidit (nykyisten matelijoiden ja lintujen esivanhemmat) ja synapsidit (nisäkkäiden esimuodot). Permikauden alkupuolella valtiaita olivat purjeselkäiset synapsidit, pelycosaurit, joista monet tuntevat Dimetrodonin. Niiden lisäksi maalla seikkaili myös suuria kuivaa kestäviä sammakkoeläimiä, kuten Eryops.
Permikauden valtalajit olivat edistyneempiä synapsideja, therapsideja. Dinokefaalit olivat keskisen permikauden valtiaita ja jättiläisiä, kasveja syövät muodot jopa toista tonnia painavia. Tämän ajan erikoisin otus oli monisarvinen Estemmenosuchus. Dinokefaalit kuitenkin katosivat, ja niiden paikan ottivat uudet therapsidimuodot, joilla saattoi jo olla karvapeite.
Gorgonopsit olivat hurjan näköisiä, varsin nisäkäsmäisiä petoja. Niistä suurin, Inostrancevia, oli peräti nelimetrinen. Gorgonopsien saaliisiin kuului toisen therapsidiryhmän, kasveja syövien dicynodonttien edustajia. Nokalliset ja torahampaiset dicynodontit vaihtelivat kooltaan monimetrisistä rotan kokoluokkaan. Ne säilyivät hengissä aina dinosaurusten aikaan saakka. Pienikokoisina säilyneet therokefaalit puolestaan kehittyivät myöhemmin nisäkkäiksi.
Permikauden sauropsideista merkittävin ryhmä olivat kasveja syövät pareiasaurit, jotka saattavat olla nykyisten kilpikonnien edustajia. Näistä Pareiasaurus saattoi paisua kuuden metrin mittaiseksi. Permikaudella saivat alkunsa myös arkosaurit, joista kehittyisivät jatkossa mm. krokotiilit ja dinosaurukset. Kasvien joukosta voisi mainita havupuut, käpypalmut ja neidonhiuspuut.
Permikauden lopussa (251 mvs) tapahtui kaikkien aikojen pahin tunnettu massasukupuutto, joka tappoi 95% kaikista silloin eläneistä lajeista. Sukupuutosta selvisi Triaskaudelle synapsideista joitakin dicynodontteja ja therokefaaleja, joista sittemmin saivat alkunsa cynodontit, esinisäkkäät (joita ennen kutsuttiin nisäkäsmatelijoiksi). Selviytyjiin kuuluivat myös arkosaurit, joista alkoi kehittyä moninaisia muotoja.
Triaskauden alkupuolen eläimiin kuuluivat sellaiset suurikokoiset kasvinsyöjädicynodontit kuin Lystrosaurus ja Kannemeyeria, joita saalistivat cynodontit kuten Cynognathus. Triaskauden edetessä arkosaurit ottivat kuitenkin vallan, ja lopulta suuret synapsidit katosivat kokonaan. Triaskauden hurjimpiin otuksiin kuuluivat rauisuchidit, nelijalkaiset krokotiilin ja dinosauruksen sekamuodon näköiset saalistajat. Vesireittejä hallitsivat krokotiilimaiset phytosaurit ja raskaasti panssaroidut aetosaurit kehittyivät samaan suuntaan kuin dinosaurit myöhemmin. Triaskauden lopulla pterosaurit valtasivat taivaan, ja meriä hallitsivat suuret iktyosaurit kuten Shonisaurus. Myös nykyisten matelijaryhmien esimuodot ilmestyivät.
Vaikka ensimmäiset dinosaurukset kehittyivätkin jo triaskaudella, vasta sukupuuttoaalto triaskauden lopulla tasoitti tietä niiden maailmanvaltiudelle. Dinosaurusten valtakauden katsotaankin nykyisin alkaneen oikeastaan vasta jurakauden alusta, n 200 miljoonaa vuotta sitten.