Tässä hyvä linkki aiheeseen, suosittelen itse kullekin lukemista.
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/paastojen_vahentaminen_suomessa/uusiutuva_energia.html
"esimerkiksi 10 % Suomen sähköntuotannosta voitaisiin tuottaa 12 tuulipuistossa ympäri rannikkoa. Niiden pinta-ala on niin pieni, että ne näkyvät kartalla pisteinä. 95 % merialueesta näidenkin puistojen sisällä jää muuhun käyttöön."
"Ruotsissa yli 400 000 lämpöpumppua pumppaa nykyään aurinkoenergiaa lämmöksi noin 27 TWh:n verran vuodessa, ja määrän toivotaan kaksinkertaistuvan. Suomessa on nykyisin noin 35 000 lämpöpumppua."
Onko mikään ihme, että Ruotsissa päästöt ja sähkön kulutus vähenee koko ajan, kun SIELLÄ TEHDÄÄN ASIALLE JOTAIN! Suomessa ratkaistaan ongelma toisesta päästä: säästön ja uusiutuvien energiaratkaisujen sijaan rakennetaan uutta ydinvoimaa. Nyt puhutaan jo kuudennesta ja tätä menoa pian seitsemännestä!
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/paastojen_vahentaminen_suomessa/uusiutuva_energia.html
"esimerkiksi 10 % Suomen sähköntuotannosta voitaisiin tuottaa 12 tuulipuistossa ympäri rannikkoa. Niiden pinta-ala on niin pieni, että ne näkyvät kartalla pisteinä. 95 % merialueesta näidenkin puistojen sisällä jää muuhun käyttöön."
"Ruotsissa yli 400 000 lämpöpumppua pumppaa nykyään aurinkoenergiaa lämmöksi noin 27 TWh:n verran vuodessa, ja määrän toivotaan kaksinkertaistuvan. Suomessa on nykyisin noin 35 000 lämpöpumppua."
Onko mikään ihme, että Ruotsissa päästöt ja sähkön kulutus vähenee koko ajan, kun SIELLÄ TEHDÄÄN ASIALLE JOTAIN! Suomessa ratkaistaan ongelma toisesta päästä: säästön ja uusiutuvien energiaratkaisujen sijaan rakennetaan uutta ydinvoimaa. Nyt puhutaan jo kuudennesta ja tätä menoa pian seitsemännestä!
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.powerswitch.org.uk/
Katsoppas tuosta energiavarojen perään. Kohta on ainakin öljyllä hintaa kovin paljon. On aivan pakko ehes yrittää löytää uusia energiamuotoja.
Ja "halpaa" uraania riitää vielä 20 vuodeksi, paitsi jos voimalat lisääntyvät maailmalla kuin Suomessa...
mutta ei hätää, se ei ole vielä täällä. jatketaan kuluttamista ja ummistetaan silmät tulevalta. Elämäntyylin säilyttäminen on tärkeämpää kuin elämän säilyminen.
ihminen todella on niin typerä, että ennemmin kuolee, kuin vaihtaisi asennettaan. Esimerkkejä on jokapuolella, itsekin olette yhtenä.
Polttoainekulut ovat alle 1% ydinvoiman kustannuksista, eivätkä polttoaineet todellakaan ole loppumassa. Ydinvoiman ongelmat ovat ihan muualla.
Ydinpolttoaineen riittävyys
Uraani on uusiutumaton luonnonvara, jota on maankuoressa noin 4 mg/kg (4 miljoonasosaa) eli suurin piirtein yhtä paljon kuin tinaa [4]. Kaivostoiminnan lisäksi ydinpolttoainetta saadaan myös toistaiseksi vanhoista varastoista, kierrätyksellä jälleenkäsittelystä sekä ydinaseriisunnasta.
Uraanivarantojen hyödynnettävyys vaihtelee. Jotkin varannot ovat teknisesti vaikeampia ja siten kalliimpia hyödyntää kuin toiset. Uraanin eristäminen merivedestä tai tavallisesta graniitista on periaatteessa mahdollista, vaikka uraanin ainepitoisuudet ovatkin näissä lähteissä hyvin pieniä, noin 0,0003 % graniitissa ja 3,34 mg/m3 merivedessä. Uraanin erotteleminen graniitista kuluttaisi arvioiden mukaan 70 kertaa enemmän energiaa kuin siitä voidaan sitä tuottaa. Meriveden kohdalla on esitetty arvio, jonka mukaan "on epärealistista odottaa merivedestä tuotetun uraanin muodostavan merkittävää osaa ydinvoimaloiden polttoaineesta hyväksyttävissä olevalla aikavälillä". [5] Kokeissa, jossa uraania on eristetty merivedestä sen hinta on muodostunut 5 - 10 kertaa korkeammaksi kuin louhitun uraanin. [6]
OECD:n ydinenergiaohjelman ja IAEA:n yhteisen raportin mukaan alle 130 dollarin kilohinnalla taloudellisesti käytettävissä olevat malmivarannot ovat runsaat 4,7 miljoonaa tonnia, mikä riittäisi nykyisten reaktorien tarpeisiin seuraavaksi 85 vuodeksi. Uusia vielä hyödyntämättömiä uraaniesiintymiä tunnetaan Nigerin, Brasilian, Australian ja Namibian alueella ja OECD:n ja IAEA:n mukaan uraanintuotanto on luultavasti turvattu 150 vuodeksi eteenpäin kuitenkin nykyistä korkeammalla hinnalla. Raportti kuitenkin toteaa, että näiden resurssien hyödyntämiseksi uraanin maailmanmarkkinahinnan tulee säilyä korkeana eli, että uusia ydinvoimalaitoksia täytyy rakentaa kysynnän ylläpitämiseksi. Kasvava energiantarve ja tarve rajoittaa hiilidioksidipäästöjä onkin saanut monet maat rakentamaan tai suunnittelemaan lisäydinvoiman rakentamista. Kriitikoiden näkemyksen mukaan kuitenkin arviot uraanin riittävyydestä vaihtelevat 50 ja 150 vuoden välillä ja että jo 20 % lisäys ydinenergiantuotannossa nykyisellä ydinteknologialla kuluttaisi uraanin loppuun vain muutamassa vuosikymmenessä. Australialaisen ympäristöjärjestön Global 2000:n laskelmien mukaan voimalaitokset olisivat käyttäneet vuoteen 2030 mennessä 4,5 miljoonaa tonnia uraania mikäli ydinvoiman tuotanto kasvaisi lineaarisesti vuodesta 2010 eteenpäin. Tämä tekisi vuoden 2010 jälkeen rakennetut ydinvoimalat taloudellisesti kannattamattomiksi, koska niiden rakennuskustannuksia ei pystyttäisi kuolettamaan ennen polttoaineen loppumista.
# ↑ Nuclear Power: the Energy Balance, Chapter 2 Fuel Costs and Uranium Reserves
# ↑ NUCLEAR TECHNOLOGIES AND NON-PROLIFERATION POLICIES (ISSUE 13): Annex 8. Evaluation of Cost of Seawater Uranium Recovery and Technical Problems toward Implementation
# ↑ IPS-Inter Press Service: Not All See Enough Uranium
Erän kirjoituksen mukaisessa linkissä täällä on Suomi sijalla 36 kun Ruotsi on ykkösenä. Monet kehitysmaatkin menevät edelle.
Eli milloin Suomen hallitus joutaa näihin hommiin. Mutta onhan se tietysti poliitikoille paljon antoisempi neuvotella vaikkapa Siemensin kanssa uusista ydinvoimaloista kuin joutua kansalaisten kanssa napit vastakkain, että energia säästämään pitä ruvetaa.
Ymmärrätty?
Suomen hallitus käy EU:ssa lähinnä ruikuttamassa miten vaikeaa Suomessa on pudottaa päästöjä kun olemme niin kylmä ja pimeä ja jo nyt tuotamme niin paljon bioenergiaa.
Paitsi kylmä ja pimeä, Suomi on myös harvaan asuttu ja tuulinen. Meillä on erinomaiset edellytykset tuottaa bio- ja tuulienergiaa. Bioenergian tuotantoedellytyksiä pitäisikin katsoa suhteessa maan pinta-alaan. Suomen maapinta-ala kattaa noin 8 % EU:sta ja bioenergiasta tuotimme 11 %. Itävalta sen sijaan tuottaa 2 % pinta-alallaan liki 7 % bioenergiasta. Ei Suomen tilanne huono ole, mutta kehittämisen varaa on varmasti.
EU-kommission raportin mukaan ovat EU-maiden päästöt vuosina 1990-2004 pienentynyt 0,6%. Kyoto-sopimuksen tavoite on 2012 menessä 5% alle 1990-tason. Tästä ollaan siis tavattoman kaukaana.
Entiset itäblokin maat ovat teollisesta taantumuksesta (?) ja tehtaiden uudistamisesta johtuen pienentäneet päästöt n. 50%, länsimaista johtavat Saksa (-17,2%) Isobritannia (-14,3%) ja Kroatia (-5,4%) jne.. Häntäpäässä ovat Turkki (+72,6%), Espanja (49%) ja Portugal (+41%).
Suomen päästöt ovat LISÄÄNTYNEET samassa ajanjaksossa 14,5%!
Lähde: UNFCCC, siteerattu lehdessä VDI-Nachrichten marraskuu 2006.
Sanoisin tähän, että kyllä Suomen politikoilla olisi hommia, mutta työtä on paljon ja muultahan ei mielellään oteta neuvoja vastaa.
Suomessa pyritään maksuja, veroja ja muita keppejä käyttämällä (muka) vähentämään energian kulutusta. Todellisuudessa tavallinen tallaaja joutuu vain maksamaan kaikesta enemmän. Se mistä nykyisen elintason suomessa voi tavis säästää, on hyvin mariginaalista. Ainoa vaihtoehto on laskea omaa elintasoa ja hyvinvointia. Sekään ei riitä vaan maksut nousevat silti.
Miksi siis ei tueta lämpöpumppuja sekä biopolttoaine-autoja? Verovapaus tms. Silloin tavis hyötyisi, maapallo hyötyisi ja talous hyötyisi kun voisi ne ylim. maksut käyttää vaikkapa palveluiden ostoon. Eikä ne vero-eurot kuitenkaan vähennä päästöjä pätkääkään. Saapahan vain valtio lisää tuloja sekä jotkut voivat kuvitella, että ollaan luonnon asialla.