Julkisuudessa on jauhettu pidemmän aikaa liikenteen hiilidioksidipäästöistä. Näistä kannattaa tietenkin puhua, mutta ovatkohan faktat täysin kunnossa? Olen nimittäin kuullut useiden poliitikkojen ehdottavan vanhoille autoille haittamaksuja niiden suurempien päästöjen vuoksi ja tässä en näe mitään järkeä.
On totta, että typenoksideja, häkää ja muita haitallisia aineita saattaa vanhoista autoista tulla hiukan enemmän kuin uusista, mutta eikö tuotetun hiilidioksidin määrä ole suoraanverrannollinen poltetun polttoaineen määrään oli siten kysymys uudesta tai vanhasta autosta? Onko siis järkevää romuttaa vanhempi, mutta pienikulutuksinen auto ja ostaa tilalle uusi city-maasturi?
Otettaisiin nyt ensin selville, paljonko pelkkä uuden auton valmistaminen tuottaa hiilidioksidia ja alettaisiin sitten vasta pohtimaan näitä haittamaksuja.
On totta, että typenoksideja, häkää ja muita haitallisia aineita saattaa vanhoista autoista tulla hiukan enemmän kuin uusista, mutta eikö tuotetun hiilidioksidin määrä ole suoraanverrannollinen poltetun polttoaineen määrään oli siten kysymys uudesta tai vanhasta autosta? Onko siis järkevää romuttaa vanhempi, mutta pienikulutuksinen auto ja ostaa tilalle uusi city-maasturi?
Otettaisiin nyt ensin selville, paljonko pelkkä uuden auton valmistaminen tuottaa hiilidioksidia ja alettaisiin sitten vasta pohtimaan näitä haittamaksuja.
Vastaukset 7
Vanhimmat
CO2 päästöjä tulevaisuudessa on nimenomaa vähentää auton polttoaineen kulutusta. Mm. seuraavin menetelmin:
• High-powered ignition systems that ensure complete combustion of the fuel
available
• Improved fuel injectors
• Computer controlled engine management
• Improved compression at low engine loads
• Engine friction reduction
• Variable valve timing
• Variable geometry turbocharger
• Cooled Exhaust Gas Recirculation (EGR)
• Six-speed manual transmission
• Electric-motor-driven power steering
• Stop-go systems
• Cylinder deactivation
• Continuously-variable transmission (CVT) to improve gearing efficiency
• Mild hybrid14
• Reduced mass
• Reduced mechanical friction
• Reduced air drag and rolling resistance
Lähde:
http://www.transportenvironment.org/docs/Publications/2005pubs/05-1_te_co2_cars.pdf
Niin ja autojen lukumäärän kasvu syö päästöjen alentumisesta saatavan hyödyn. Vähän kuin yritettäisiin keksiä ikiliikkujaa.
vähentäisin näpertelyä perinteisen polttomoottorin kanssa (koska siitä on jo lähes kaikki otettu irti) ja siirtyisin suoraan puhtaampiin polttoaineisiin kuten vetyyn, ammoniakkiin, biodieseliin yms. Näitä olisi vielä ehkä mahdollista tuottaa kotimaassa, jolloin vähenisi myös öljy-yms.-riippuvuus.
kopioimistasi teeseistä ei suinkaan vähennä kulutusta vaan päinvastoin lisää sitä.
Helpoin ja nopein tapa olisi parantaa moottorin hyötysuhdetta laihentamalla polttoaine-ilmaseosta. Silloin tosin katalysaattori päästäisi typpiyhdisteet lannoittamaan luontoa salpietarin tavoin ja ongelmajäte nimeltä katalysaattori kävisi tarpeettomaksi. Säästö olisi luokkaa 10-20 %. Tämän(kin) takia vanhemmat kaasutinmoottoriset autot kuluttavat vähemmän polttoainetta kuin nykyiset.
Poliitikot ovat antaneet öljyteollisuuden johtaa itsensä harhaan muka päästöjen takia.
Taas kerran ollaan ratkomassa vääriä ongelmia, kun huomio pitäisi kiinnittää perusongelmaan, eli miten vähentää autojen ja muiden liikennevälineiden käyttöä ja käyttötarvetta.
Yhteiskunta pitää organisaatioiden kehittämisen ja yhdyskuntasuunnittelun keinoin saattaa sellaiseksi, että ihmisten liikkumistarve on merkittävästi nykyistä vähäisempi.
Toinen vielä kertalukua merkittävämpi asia on saada ihmiskunnan pääluku hyvin nopeasti voimakkaaseen laskuun. Meitä on tällä pallolla jo nyt aivan liikaa tuottamassa hiilidioksidia sekä kuluttamassa maapallon rajallisia resursseja. Lisäksi lisäännymme vähintään sopulien vauhdilla.
Kun nämä suuret asiat ovat ensin kunnossa, voimme sitten keskittyä viilaamaan näitä vähäisiä tekniikkajuttuja, joilla tilanne saadaan vielä hiukan paremmaksi.
kieltää yksitysautoilua.
Tällainen ajattelu varsinkin harvaanasutussa Suomessa on kestämätöntä. Sellainen voi onnistua Tokiossa taikka Brysselissä, mutta Suomessa, maaseudulla ihmiset ovt täysin riippuvaisia yksityisautoista (Bussit eivät kulje, eikä niille riitä käyttäjiä ja vuoroja on esim. kerran päivässä).
Muutoinkin pitkät välimatkat vievät maaseudulla asuvien ajasta huomattavan osan. Ei haluta enää vaikeuttaa liikkumista poistamalla mahdollisuus yksityisautoihin. Joukkoliikenne on parhaimmillaan suurissa asutuskeskuksissa, joissa parkkeeraustila on muutoinkin rajallista. Se ei kuitenkaan ratkaise kaikkien asiaa.
Paras yleisratkaisu on vaihtaa polttoaine sellaiseen, joka on saasteetonta: ammoniakki, vety, biopolttoaineet, yms. Näitä voidaan sitten tuottaa suurissa määrissä joillain paremmilla menetelmillä (saasteettomilla). Mieluiten vielä tietenkin myös Suomessa, jolloin se myös työllistäisi.
En ole ollut yksityisautoilua kieltämässäkään, vaan vähentämässä sitä erittäin radikaalisti. Mainitsemani keinot purevat parhaiten juuri giga- ja megasuuruisissa taajamissa, haja-asutusalueiden liikenteellä ei kokonaisuuden kannalta ole juuri merkitystä.
Sitten tuosta työllistymisestä: eivät ihmiset työtä kaipaa, he kaipaavat toimeentuloa. Jos automaatio tulevaisuudessa huolehtii pääosin tuotannosta, niin miksi ihmisten pitäisi tehdä työtä? Tulonjakoon voidaan soveltaa muitakin sääntöjä kuin vain nykyisiä, jos tätä halutaan.