sellainen hullu juttu, että
Autoissahan on ruiskusuuttimet ja sitä paremmin polttoaine palaa mitä pienempänä sumuna polttoaine on sylinterissä.
Mitäs jos unohdetaankin ruiskusuutin ja höyrystetään tarvittava polttoainemäärä sylinteriin, esim. sähkövastuksella.
Silloinhan se olis täydellisesti jakaantunut ja "pisarat" maksimaalisen pientä.
Toimiiko?
Autoissahan on ruiskusuuttimet ja sitä paremmin polttoaine palaa mitä pienempänä sumuna polttoaine on sylinterissä.
Mitäs jos unohdetaankin ruiskusuutin ja höyrystetään tarvittava polttoainemäärä sylinteriin, esim. sähkövastuksella.
Silloinhan se olis täydellisesti jakaantunut ja "pisarat" maksimaalisen pientä.
Toimiiko?
Vastaukset 4
Vanhimmat
ainakin muutama ongelma
-miten se polttoaine sinne tuodaan jotta se
vastus voisi sitä lämmittää, se ei voi olla valmiina koska normaali palaminen tuhoaa sen.
-Aika. Vastuksen lämpiämiseen ja jäähtymiseen
jää muutama mikrosekunti, vastuksen jäähtyminen
vähän huonoa työtahdin (palamisen) aikana.
-Mitä etua moisesta rakenteesta olisi, nykyiset
korkeapainesuuttimet toimivat erittäin hyvin.
ajattelin niin, että olisi ns. vanhan tyylinen ruisku, eli ei ruiskuteta suoraan palotilaan vaan sekoitetaan imukanavassa ilmaan.
Eli imukanavassa sekoitetaan ilma ja polttoaine.
Polttoaine vaikka ruiskusuuttimella vielä pieneksi sumuksi ja tuo seos sitten johdetaan vastusverkon läpi joka höyrystää pisarat.
Ja homman ideahan olisi tehokkaampi palaminen/parempi hyötysuhde.
Mustesuihkutulostin käyttää piezo-sähköisiä suuttimia. Reiät ovat mikroskooppisia, aika mikrosekunteja ja lämpötila hetkellisesti suurinpiirtein fuusion luokkaa.
Ei kai periaatteessa olisi mitään ongelmaa tekniikan käyttämisessä autoissa, mutta pitää muistaa, että yksikin roska mustesuihkutulostimen suuttimessa ja vehje lakkaa toimimasta.
Empä haluaisi koittaa roskaa laitteessa, jonka neste on räjähdysherkkää. Lisäksi moottorin suuttimet pitäisi tehdä puhdashuoneessa ja korjaus olisi kallista.
Mielenkiintoinen ajatus kuitenkin.
ei tuo yhtään mitään hyötyä vaan haittoja:
- bensahöyryn tilavuus on luokkaa tuhat kertaa bensanesteen tilavuus. Moottorin sylinteriin mahtuisi silloin huomattavasti vähemmän polttoainetta painoyksiköllä mitaten, koska polttoaineen ja ilman seossuhde pitää olla melko tarkasti oikea. Tämä vähentäisi vastaavasti tehoa.
- höyrystetty bensa olisi lämpimämpää kuin nestemäinen. Lämmin bensahöyry lämmittäisi moottoriin imettävää ilmaa tai ilma olisi lämmitettävä, ettei bensahöyry kondensoituisi nesteeksi. Lämpimän ilman tiheys on pienempi kuin kylmän, jolloin sitä menisi painoyksikköinä mitaten vähemmän sylinteriin ja teho laskisi edelleen.
- lämpimän seoksen imeminen moottoriin johtaa siihen, että puristustahdin loppulämpötila on korkeampi aiheuttaen moottorin nakutusta ja sen täystuhon. Nakutuksen estämiseksi puristussuhdetta on pienennettävä, mikä johtaa moottorin tehon ja termisen hyötysuhteen pienenemiseen.
Polttoaineen sekoittuminen riittävän hyvin ilman joukkoon ei ole ollut vuosikymmeniin mikään ongelma, joten moottoritekniikassa ei tältä rintamalta ole odotettavissa mitään uutta.