Ajattelin nyt kirjoittaa tänne, sillä en löytänyt oikeastaan parempaa paikkaakaan tälle toivottavasti viriävälle keskustelulle.
Ajattelinkin nyt tiedustella teiltä epäonnistumisistanne vegaanina. Oletko siis ryhtynyt kasvissyöjäksi, mutta jossain kohtaa huomannut pistäneesi suuhun eläinperäistä ruokaa?
Haluaisin myös tietää, että miten suhtauduitte asiaan? Miltä olonne tuntui?
Laitoin tämän keskustelun hieman itsekkäistä syistä, sillä tuli tällainen kömmähdys aamulla. Olen siis lakto-ovo-kalavegaani. Aamulla kaadoin lautaselle mysliä, ja päälle hoksasin jääkaapista vähäkalorista jugurttia. Iloisesti pistelin sitä poskeen, ja sitten päädyin kuitenkin lukemaan sisällystä.
Melkeenpä lensi ruoka pöydälle, kun huomasin, että tämä jugurtti sisälsi liivatetta, kaikenkukkuraksi eläinperäistä.
Alkoi jotenkin tuntua kurjalta, olenhan yrittänyt todella kovasti noudattaa etiikkaani.
Kokemuksi?
Ajattelinkin nyt tiedustella teiltä epäonnistumisistanne vegaanina. Oletko siis ryhtynyt kasvissyöjäksi, mutta jossain kohtaa huomannut pistäneesi suuhun eläinperäistä ruokaa?
Haluaisin myös tietää, että miten suhtauduitte asiaan? Miltä olonne tuntui?
Laitoin tämän keskustelun hieman itsekkäistä syistä, sillä tuli tällainen kömmähdys aamulla. Olen siis lakto-ovo-kalavegaani. Aamulla kaadoin lautaselle mysliä, ja päälle hoksasin jääkaapista vähäkalorista jugurttia. Iloisesti pistelin sitä poskeen, ja sitten päädyin kuitenkin lukemaan sisällystä.
Melkeenpä lensi ruoka pöydälle, kun huomasin, että tämä jugurtti sisälsi liivatetta, kaikenkukkuraksi eläinperäistä.
Alkoi jotenkin tuntua kurjalta, olenhan yrittänyt todella kovasti noudattaa etiikkaani.
Kokemuksi?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Alkuun totean, että olen niin ex -kasvissyöjä, kuin vain ex -kasvissyöjä voi olla - tai no, pieniä, merkittäviä poikkeuksia lukuunottamatta.
Joopa, olin itse joskus hyvin strict tässä asiassa ja järkytyin kovasti jos vaikka sain tietää, että luullussa kasvisruoassa oli eläinperäisiä aineita. Muttamutta, ethän tiettyt tarkistaa, oliko jugurtissasi liivatetta. Sehän ei ole sellainen ravinne, josta kuvittelisi liivatetta löytyvän (btw, useimmissa rasvaisissa jugurteissa ei tartte liivatetta. Ne on myös parempia).
Mutta yksi asia minua hämmentää; sinähän syöt kalaa, eli osa ravinnostasi tulee tapetuista eläimistä jo valmiiksi. Miksi siis liivate on niin suuri kynnys?
Hei (taas!)
Eläimet ovat minulle erittäin tärkeitä sekä myös etiikkani. Siksi liivate on niin paha.
Kyselit tuota kalaa. On totta, että se on myös paha, mutta koska olen alaikäinen, eivät vnhemmat salli minun alkaa kokonaan kasvissyöjäksi. Mutta arvaapa vain, että syönkö, kun silmä valttää ;).
tuollaista fanaattisuutta,kyllä on vaikea ja tylsä elämä edessä.
Kyllä niitä on vahinkoja sattunut vuosien varrella. Sellaisen tapahtuman jälkeen on ällöttävä ja saastainen tunne jonkin aikaa. Tärkeintä on kuitenkin, ettei masennu ja anna periksi vaan aloittaa taas ikään kuin puhtaalta pöydältä. Minä rupsin kasvissyöjäksi (aluksi lakto-ovo) vuosia sitten. Aluksi sen välittänyt tarkistaa liivatetta enkä muita eläinperäisiä aineita. Se tuli sitten pikkuhiljaa ja päätyi muutama vuosi sitten siihen että jätin kaiken eläinperäisen pois. Nyt vegaanina on oikeastaan helpompi välttää vahinkoja. Eläinkunnan tuotteet usein jo haistaa ruuassa niin ettei niitä vahingossakaan pistä suuhunsa. Muutaman kerran olen syönyt mehiläisvahalla kuorrutetun karkin ja kerran syönyt hunajaa sisältävän myslipatukan. Niistä ei mitään paniikkia syntynytkään vaan päätin olla tulevaisuudessa tarkempi.
Juu, tsemppiä vaan sulle tsooy! Älä masennu pikku mokista vaan jatka eteen päin. Kyllä sekin päivä vielä tulee, jolloin sun ei tarvitse syödä mitään, mikä on etiikkasi vastaista.
olen lakto-ovo-vege ja minulle on käynyt useita samanlaisia kömmähdyksiä vuosien varrella, eikä niistä kannata lannistua.
minusta on tärkeintä se kokonaiskuva!
ja jos ikinä tulet matkustelemaan, tulet törmäämään samaan ongelmaan. kukaan ei voi ikinä taata, etteikö ruokaasi olisi käytetty eläinperäisiä tuotteita jossain muodossa, vaikka ne kuinka kasvisruokia olisikin. esim. harvat ravintolat käyttää eri pannuja liha ruuille ja kasviksille.
ja jos rehellisä ollaan, aikoinaan afrikassa, en edes tiennt mitä ruokani sisälsi... :) piti olla kasvisruokaa jne... mutta mistä sitä ikinä tietää!
ei kannata stressata itseään suotta moisella!
hyvät jatkot!
"Olen siis lakto-ovo-kalavegaani"
Ei millään pahalla, mutta miksi et voi kutsua itseäsi vain pescovegetaristiksi? Pescovegetaristi on luopunut kaikesta muusta lihasta paitsi kalasta, ja käsitykseni mukaan juuri noin on sinun kohdallasi.
Vegaani ei käytä yhtikäs mitään eläinkunnan tuotteita pukeutumisessaan tai ruuassaan, (varmaan tiesit jo) joten koska syöt myös kalaa, meijerituotteita ja kananmunia, ei tuo vegaani tuossa pidä paikkaansa.
Jotain kasvisruokavaliosta tietävä kyllä ymmärtää tuosta mitä syöt, mutta moinen nimitys voi saada asiaan perehtymättömän pään pyörälle. :D
Olen periaatteessa samaa mieltä tuosta nimitysasiasta, mutta tässä tapauksessa hyväksyn täysin tuon lakto-ovo-kalavegaanin käyttäjältä, joka kirjoittaa näin:
"mutta koska olen alaikäinen, eivät vnhemmat salli minun alkaa kokonaan kasvissyöjäksi. Mutta arvaapa vain, että syönkö, kun silmä valttää".
Minä olen jopa valmis pitämään häntä vegaanina siinä mielessä, että kunnioitan häntä ihan yhtä paljon kuin vegaania. Hänhän haluaisia ola vegaani (tai täysi kasvissyöjä), muttei olosuhteiden pakosta vielä voi. Minusta tämä nuori ihminen ansaitsee kaiken sympatian ja tuen eikä mitään hyödytöntä sanoihin takertumista.
mahdotonta olla käyttämättä mitään eläinkunnan tuotteita jos ei sitten pukeudu tuohipukuun,vai onko tekokuidut joihin öljyä käytetään niin sallittu,se ilo ei kestä pitkään kun öljy loppuu.
kuullut puuvillasta, pellavasta, hampusta jne?
Kasvikuituja käytetään huomattavasti enemmän tekstiileihin, kuin eläinperäisiä...
"Minusta tämä nuori ihminen ansaitsee kaiken sympatian ja tuen eikä mitään hyödytöntä sanoihin takertumista."
Minäkin toki arvostan aloittajan valintaa ja kannustan häntä ehdottomasti jatkamaan valitsemallaan tiellä.
Ei nimityksellä sinänsä ole väliä, mutta virallista, yksinkertaisempaa nimitystä käyttämällä asia menisi helpommin perille.
Ei toki ole minun asiani, jos haluat jatkossakin kantaa hienompaa "titteliä". Jos tykkäät, niin go for it!
Sellaista kuin lakto-ovo-kalavegaani ei ole olemassakaan, niin kuin ei ole lakto-ovovegaania tai laktovegaaniakaan. Vegaani ei käytä eläinkunnan tuotteita (ja tämä tosiaan koskee muutakin kuin ravintoa). Laktovegetaristi ja lakto-ovo-vegetaristi taas ovat sellaisia termejä, joita voidaan käyttää maitoa tai maitoa ja kananmunia sisältävästä "kasvisruokavaliosta" (maito ja kananmunat eivät tietenkään ole milläänlailla kasviksia, joten termi kasvisruokavalio on tässä yhteydessä vähän hassu, vaikka sitä yleisesti käytetäänkin). Pescovegetaristi on tyhmä termi, jota en suosittele ketään käyttämään, koska kala ravintona on tapettua eläintä, eli lihaa. Kannattaa varmaan mieluummin sanoa, että ei syö muuta lihaa kuin kalaa, kuin kutsua itseään kasvissyöjäksi.
Tällä terminologiallahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä ruokavalio tai elämäntapa on paras tms., vaan nää on ihan yksinkertaisia faktoja siitä, mikä termi tarkoittaa mitäkin. Henkilö joka haluaisi olla vegaani, mutta vanhemmat eivät anna olla, ei ole vegaani. Ei siinä ole kyse siitä, että halveksittaisiin tätä ihmistä koska hän ei ole vegaani (päinvastoin, on tosi hienoa, että haluaa ryhtyä vegaaniksi, ja jos vanhemmat eivät millään siihen suostu, niin eihän se ole oma vika - sitten täytyy vaan yrittää tiedottaa vanhempia veganismista, ja jos se ei auta, niin vegaaniksi voi ryhtyä sitten kun muuttaa pois kotoa).
Voit lukea "kasvisruoka" palstalta ajatuksiani jos selaat sivun tai kaksi.
Koin veganismin tai jopa vegetarismin liian vaivalloiseksi ja epäterveelliseksi.
Minusta ainoa vaivalloinen asia kasvissyönnissä on ollut se, että ympärillä on niin paljon lihaa ja muita eläinkunnan tuotteita, joita muut pitävät ruokana. Sen sijaan itselleni kasvissyönti on yhtä luonnollinen osa minua kuin oma ihoni. Pkku vahinkoja välillä sattuu, mutta en minä niitä epäonnistumisina pidä. Ne nyt vain kuuluvat elämään ja niistä oppii. Haluamani kasvisruuan olen kyllä oppinut tekemään ja järjestämään niin, ettei se tunnu vaivalta lainkaan. Ja sen pienen vaivan palkintona kun on tullut sopusuhtainen terve ruumis, iloinen mieli ja puhdas omatunto. Että omalla kohdallani en kyllä löydä pienintäkään syytä luopua vegetarismista.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000005&conference=4500000000001344&posting=22000000026762900&view_mode=flat_threaded
Mullakin on yksi epäonnistuminen tullut, kun söin jotain purkkaa, niin en tiennyt että siinä oli liivatetta, taisi olla Pirkan purkkaa, nii sitää tuli sitten popsittuu koko pussi n.3 viikossa, ja sitten vasta tajusin että siinä oli liivatetta. Silleen :(