Tästä pelti/foliopaketista "kuuraketista"http://www.panoramas.dk/fullscreen3/apollo_lm.jpg
Mitä Fyysikot
Sanovat
372065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Mitä tuosta nyt pitäisi sanoa? Aika vaikeahan tuota on ulkonäön perusteella sanoa yhtään mitään muuta kuin henkilököhtaisen mietteen esteettisyydestä. Ellei nyt sitten satu olemaan avaruustekniikan insinööri tms. Sellaisella koulutuksella varmaan tosta voisi sanoa enemmänkin. Ja jotenkin luulen, että tälle palstalle ei helposti eksy sellaisia.
Peltitötterö tällä on lennetty kuuhun ja takaisin. Apollo 11 Neil Amstrong ja kumpp.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/8b/5927_NASA.jpg
Näyttäisi olevan sama kuva kuin Wikipediassa, jossa kuvatekstinä on:
"Aldrin unpacks experiments from the LM (Lunar Module)"
Suomeksi: Astronautti Aldrin purkaa koevälineitä kuumoduulista.
Lisää aiheesta samassa linkissä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_11
fyysikko, joten mitäpä siihen sanoisi paitsi että moni koira päältä kaunis eikä ole kakkua karvoihin katsominen. Omituinen yksityiskohta tässä kuvassa on kyllä se että moduulin varjo näyttäisi yltävän melkein horisonttiin asti. Onhan kuu paljon maata pienempi, mutta ei sentään niin pieni.
Klikkaa isommaksi niin näyttää kuin kuumuus olisi peltejä vääntänyt. Ehkä nuo suuttimet puhaltaneet liikaa lämpöä sivulle. Hyvinhän tuo on toiminut astronautit elää kai vieläkin.
Saavuttiko tuo kuun painovoimassa tarvittavan 1700 m/s nopeuden.
Nimittäin ensin jarrutti nopeuden kiertoradalta pinnalle ja sitten kiihdytti takaisin.
Laskeutumisvaiheen (alaosa jossa jalat kiinni) alkumassa oli reilu 10 tonnia, josta yli 8 tonnia polttoainetta. Yläosa toimi nousuvaiheena, sen vajaan 5 tonnin alkumassasta puolet oli polttoainetta.
Kapine on ymmärtääkseni niin kevytrakenteinen, ettei se maassa kestäisi omaa painoaan. Kuussahan tuo laskeutunut osa painoi vain reilun tonnin kun laskeutumisvaiheen polttoaine oli käytetty.
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_module
Mistä mahtoivat tietää lentoominaisuudet, jos ei voinut Maassa kokeilla.
Tarkoitan siis tasapainoa, ettei kuumodulista tule noitapilliä.
Rakettihan se vain oli. Raketti on pohjimmiltaan epävakaa eli sitä täytyy aktiivisesti ohjaamalla pitää halutussa suunnassa. Tasapaino-ongelmien kanssa taas on painittu V2:n ajoista lähtien, ja ne on myös ratkaistu, muuten kuuraketti olisi kaatunut heti maasta noustuaan. Kuu ei muuta perusongelmaa mitenkään. Lento-ominaisuudet sinänsä ovat aika yksinkertaista perusfysiikkaa kun aerodynamiikka ei ole mukana, ne riippuvat työntövoimista, painopisteestä, hitausmomenteista jne. Pelkkää laskemista.
Astronautit kyllä harjoittelivat lentämistä kovastikin, ja ainakin Neil Armstrong joutui kerran pelastautumaan heittoistuimella tästä härvelistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_Landing_Research_Vehicle
Miksi missään ei ole filmiä tuon vehkeen lentotaidoista, sen pitäisi toimia myös maassa, jos on toimiakseen.
Tarkoitatko LLRV:tä eli harjoitusvempelettä? Siitä löytyy videoita mm. täältä:
http://www.dfrc.nasa.gov/Gallery/Movie/LLRV/index.html
Varsinainen kuumoduli taas ei ymmärtääkseni kestä maassa edes omaa painoaan, eikä sen rakettimoottorin työntövoima riitä alkuunkaan maassa lentämiseen. Se on suunniteltu Kuun painovoimaan.
Ei vakuuta, kuvaa leikelty, vaalean savun antava vekottimen jälkeen, eri vekotin, eli aivan selvää kuvaa ei ollut jossa joku menee kyytiin, ja lentää niin että horisontti näkyy. Epäilen kuitenkin huomattavia ohjausongelmia noilla vehkeillä todellisuudessa, varsinkin lähes kuusinkertaisessa äänennopeudessa.
Aika pöllähdys ensimmäisellä,vehkeellä, luulisi kuussa käyneiden ollen edes vähän pölyssä.
http://www.dfrc.nasa.gov/Gallery/Movie/LLRV/Medium/EM-0019-01.mov
"eri vekotin"
Sama on, eri kulmasta vain
"Epäilen kuitenkin huomattavia ohjausongelmia noilla vehkeillä todellisuudessa"
Ei tarvi epäillä, niitä varmasti oli. Ei Armstrong huvikseen heittoistuinta käyttänyt. Vehkeet rakennettiin ongelmien ratkaisua varten.
"varsinkin lähes kuusinkertaisessa äänennopeudessa"
Itse kierrät aurinkoa lähes satakertaisella äänennopeudella, tai galaksin keskustaa vielä paljon nopeammin, riippuu mistä katsotaan. Onko sinuilla ohjausongelmia? Voisitko selittää miten nopeus vaikuttaa ohjaukseen kun ilmanvastusta ei ole?
"Aika pöllähdys ensimmäisellä,vehkeellä"
Se tuli nähdäkseni ohjausraketeista, tuskin oli pölyä. Jos olisikin pölyä niin lentäisi aina poispäin
"luulisi kuussa käyneiden ollen edes vähän pölyssä"
Astronautit näytti kuukävelyn jälkeen lähinnä nokikolareilta. Apollo 13:sta eteenpäin mukana oli pölyharja miesten tomuttamista varten jotta kuumoduli pysyisi edes vähän puhtaampana.
http://www.hq.nasa.gov/alsj/alsj-dustbrush.html
Tästä kuvasta näkyy että pölyä oli, mm. kuuauton lokasuojissa ja äijän pukukin on aika harmaa. Ovat, pahus, salaliittolaiset hoksanneet tuonkin.
http://www.hq.nasa.gov/alsj/a17/AS17-134-20477.jpg
Sori minua ei saa uskomaan kuussa käyntiin, siinä muuten se perus, trikki taustavuorikuva.
Toki en edes usko että ihminen on kiertänyt kuun, luotain kylläkin.
Uskon että ovat saaneet tuon vempaimen maasta irti, nouseehan jokin hävittäjäkin, lähes pystysuoraan.
Maassa järjestelmä toimii aivan toisella tavalla, koska kysymyksessä on ilmavirtaus, alipaine ylhäällä lisää tasapainoa, Kuulaskeutuja vaatisi tyhjiössä erittäin monimutkaisen ohjaussysteemin, käsivara ei riitä.
Entiset Neuvostolittolaiset tiesivät ettei Kuussa käyty, koska ylimmillä kiertoradoilla paljastui jo Maan magneettikentän säteily ongelmat.
Helikopteri vei voiton noista vempaimista.
http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2914
"Uskon että..."
Uskoahan ei järkiperusteilla voi muuttaa...
"Maassa järjestelmä toimii aivan toisella tavalla, koska kysymyksessä on ilmavirtaus, alipaine ylhäällä lisää tasapainoa"
...mutta suosittelen silti tiedon hankintaa. Ylläoleva on puppua.
"Kuulaskeutuja vaatisi tyhjiössä erittäin monimutkaisen ohjaussysteemin"
Tyhjiö on kaikkein yksinkertaisin ympäristö rakettiperustaiselle ohjaukselle kun hankala ja osin kaoottinen aerodynamiikka ei sotke asioita. Olihan se silti monimutkainen, luuletko että 400000 ihmistä paini vuosikausia yksinkertaisten juttujen kimpussa?
"Entiset Neuvostolittolaiset tiesivät"
Mutta eivät kertoneet, vaikka kokivat ankaran imagotappion?
"Helikopteri vei voiton noista vempaimista."
Mitähän ihmettä tämä mahtaa tarkoittaa?
http://koti.welho.com/jwestman/quu/9_2_tietoisku.html
>Maassa järjestelmä toimii aivan toisella tavalla, koska kysymyksessä on ilmavirtaus, alipaine ylhäällä lisää tasapainoa<
Millä tavalla tämä on puppua? Ilmakehässä kuvan laite toimii tosiaan toisella tavalla, kuin tyhjiössä, eivät edes voineet testata ominaisuuksia avaruudessa.
Alipaine antaa nosteen jos suihkimoottori on pystyssä, myös tulevan ilmavirran avulla voi moottorin menosuuntaa ohjata, tätä tarkoitin pupulla, jos et ymmärrä.
Avaruuslento paikoiltaan tyhjiöplaneetan pinnalta ei ole aivan niin helppoa kuin luulet,110 kilometrin korkeudessa 1700 metriä sekunnissa kiertävään emoalukseen, Onhan tuossa pyrkimyksessä mennä kuuhun 2020 luvulla hyvää optimismia. Vaatii kuitenkin vielä paljon tutkimuksia, jo se miten maan säteilykenttä ylitetään, sekä onko Kuu liian radioaktiivinen ylipäätään mentäväksi milloinkaan.
Täytyy sanoa vielä siitä usko puolesta, kaikki kuukuvat mitä vielä on liikeellä on nykysilmään liian paljastavia, joko horisontti loppuu kuualuksen taakse, tai joutuu katsomaan tökörösti liimattuja taustavuoria.
Mitä niistä? Kahlasin Westmanin "kohti tähtiä" - kirjan läpi koululaisena joskus 70-80 lukujen vaihteessa.
">Maassa järjestelmä toimii aivan toisella tavalla, koska kysymyksessä on ilmavirtaus, alipaine ylhäällä lisää tasapainoa<
Millä tavalla tämä on puppua?"
Kun se on. Alipaine ei lisää tasapainoa, koska se
ei ole mikään kattokoukku josta alus roikkuu. Alipaine vaikuttaa aluksen yläpintaan sitä vastaan kohtisuoraan olevalla voimalla. Jos alus kallistuu, kallistuu myös voimavektori, joten se ei pyri oikaisemaan alusta. Ymmärtääkseni kaikki tällaiset alukset, helikopteri mukaanlukien, on luonnostaan epävakaa eli vaatii jatkuvaa ohjausta.
"eivät edes voineet testata ominaisuuksia avaruudessa. "
Apollo 9 kiersi maata 10 vuorokautta, ja sen kuumodulilla tehtiin suunnilleen kaikki testit mitä kuulennon onnistuminen vaati.
http://en.wikipedia.org/wiki/Apollo_9
"Alipaine antaa nosteen jos suihkimoottori on pystyssä, myös tulevan ilmavirran avulla voi moottorin menosuuntaa ohjata, tätä tarkoitin pupulla, jos et ymmärrä. "
Ei reaktiomoottorin työntövoima perustu alipaineeseen vaan siihen, että jos ilmaa tai raketin pakokaasuja kiihdytetään johonkin suuntaan, aiheutuu vastavoima vastakkaiseen suuntaan. Voima tietysti välittyy lentolaitteeseen paine-erojen välityksellä (suihku- tai rakettimoottorin sisällä). Eihän tuossa "lentävässä hetekassa" edes ole yläpintaa, vaan pelkkä putkirunko. Onko sinulla esittää esimerkkejä tulevan ilmavirran avulla ohjaamisesta. Minä en tiedä moista koskaan yritetyn.
"Avaruuslento paikoiltaan tyhjiöplaneetan pinnalta ei ole aivan niin helppoa kuin luulet"
Mistä sinä tiedät mitä minä luulen? Olen päinvastoin monesti maininnut että hankaluuksia oli. Luuletko itse ettei kukaan voi onnistua hankalissa jutuissa? Minä olen onnistunut monesti, oletko itse edes yrittänyt?
"110 kilometrin korkeudessa 1700 metriä sekunnissa kiertävään emoalukseen"
...osutaan kun lähdetään oikeaan aikaan pinnalta. Se on pelkkää laskemista. Olen tehnyt sen monta kertaa orbiter-simulaattorilla, jopa ihan arviokaupalla. Noustaan vain suunnilleen samalle kiertoradalle kohteen kanssa ja sitten hivuttaudutaan lähemmäs. Se että sinä et ymmärrä taivaanmekaniikkaa, ei tarkoita ettei kukaan muukaan ymmärrä. Apollo 12:n kuumoduli kiersi kuuta lähes kaksi kierrosta nousun jälkeen ennen telakoitumista komentomoduliin. Tänä aikana tehtiin useita radan korjauksia. Ei tarvita mitään napakymppiä, vaan sinne päin, ja pikku hiljaa lähemmäs.
"Vaatii kuitenkin vielä paljon tutkimuksia, jo se miten maan säteilykenttä ylitetään"
Mitä sinä tästä tiedät kun et tiedä paljon muustakaan? Et kai vain usko tiedemiesten salaliittoa jostain olemattomista van Allenin vöistä?
"sekä onko Kuu liian radioaktiivinen ylipäätään mentäväksi milloinkaan"
Kiistätkö miehittämättömienkin luotainten olemassaolon, vai luuletko ettei niihin muistettu laittaa geiger-mittaria? Mistä kuu olisi radioaktiiviseksi tullut kun ei maakaan ole?
Onhan sieltä jotain aktiivisuutta löydetty.
>Apollo 9 kiersi maata 10 vuorokautta, ja sen kuumodulilla tehtiin suunnilleen kaikki testit mitä kuulennon onnistuminen vaati.<
Tärkeimmät, nousu, lasku,jää tekemättä. Kuuhun laskeutumista ei voi harjoitella kuin Kuussa, eikä siten aluksen todellista ohjailtavuutta voinut mitenkään harjoitella, niin tietokoneet oli mitä oli ja nekin oli rikki, että käsivaralla sitten vaan, kuuhun ja takaisin.
Ei tämä niin vakavaa ole, jos haluaa uskoa kuujuttuun, tai ei.
http://science.nasa.gov/headlines/y2005/08sep_radioactivemoon.htm
"jos haluaa uskoa kuujuttuun, tai ei."
Todellisesta tiedosta ei siis ole missään vaiheessa ollutkaan kysymys, vai? Ainakaan itse et tunnu sitä erikoisemmin etsivän.
Antamasi sivu käsitteli muuten pidempiaikaista oleskelua kuussa, kuten tämä lainaus osoittaa:
"We really need to know more about the radiation environment on the Moon, especially if people will be staying there for more than just a few days,says Harlan Spence, a professor of astronomy at Boston University."
Loppuiko omat argumentit kun piti turvautua vihulaisen sivustoon. Sivun alareunassa oli tämä linkki:
http://science.nasa.gov/headlines/y2005/11jul_lroc.htm
Näyttävät itse uskovan kuulentoihin radioaktiivisuudesta huolimatta.
Tieto kelpaa aina, jos saan uutta vakuuttavaa tietoa että kuussa olisi käyty pitäisi muuttaa tietenkin kantaa.
Olen muodostanut käsitykseni loogisesti sen tiedon mukaan mitä on saatavissa, eikä tärkeimmät ole valokuvat ja filmit, niitä voidaan myös väärentää vääräksi eikä niihin siten voi luottaa.
Todennäköisesti Nasa pitää kuulentoimagoa yllä tämän sukupolven ajan, ja ainakin tämän hetken polittisessa tilanteessa ei ole syytä paljastaa 60 luvun kylmansodan kuuseikkailua, eikä se ehkä niin paljon ihmisiä kiinnostaisikaan.
Tämä pukukehittely pitkäaikaiseen kuussaoloon voidaan tulkita myös muulla tavoin, voidaan ajatella että nykytekniikkalla avaruussukkulaa esim. käyttämällä on relistiset mahdollisuudet käydä kuussa jos se osoittautuu mahdolliseksi ja säteilysuojapuvut saadaan kehitettyä, Kiina on sanonut että se aikoo yrittää kuuhun 2020, tämäkin kertoo jotain, nyky Kiina omaa paljon paremman teknologian kuin Usa 60 luvulla, eikä se näe sittenkään realismina tehdä Kuumatkaa aiemmin.
Tärkein seikka on kuitenkin se että mitä hittoa ihminen siellä Kuussa tekee, sen paremmin nyt kuin 60 luvun kylman sodan aikoihin, silloin taisteltiin kommunismia vastaan , nyt on tilanne paljon paljon pahempi, kasvihuoneilmiö uhkaa, ja ihmisten pitäisikin keskittyä ajattelemaan jalkojensa alla olevaa Maata.
ne syyt (seuraava video), miksi paneelit pullistelevat ja niille on jätetty tilaa lämpölaajenemiseen (vain harva niitti).
Kaikki avaruudessa olevat laitteet altistuvat voimakkaalle auringon lämpösäteilylle ja lisäksi vielä toispuolisesti, riippuen aina siitä millä puolella on aurinko. Satelliitit yms. laitteet testataan erityisessä tyhjiökammiossa, jossa myös simuloidaan auringon voimakasta säteilyä sekä kylmää avaruutta. Näiden testien johdosta on ilmeisesti päädytty kuvassa esitettyihin rakenneratkaisuhin kuumoduulin suhteen.
Suojalevythän laajenevat ja supistuvat huomattavia määriä riippuen siitä ovatko ne varjon vai auringon puolella.
http://s140.photobucket.com/albums/r38/_videos_/Space/?action=view¤t=VacuumSatelliteTester1968.flv
Jos linkki toimii?
Kuumodulin hieman epäsiistin ulkomuodon.
Avaruusaluksessa on paine sisäpuolella, sen on voitava hieman pullistua. Se niinkuin hakee muotoaan.
Tuo ei voi olla auringonvaloa. Lähellä täytyy olla Ainakin 2 voimakasta valonheitintä. Matemaatikko pystyy laskemaan kuinka lähellä.
Tuo on kuvattu maassa?
Jos varjoja olisi 2, niin myös heittimiä olisi 2. Tuossa on vain yksi varjo, eli 1 valonlähde, joka on aurinko.
se että varjo on pitkä ja tasalevyinen osoittaa, että valonlähde on erittäin kaukana (eli aurinko). Valonheittimestä, joka olisi lähellä tulisi varjo, jonka yläpää leviäisi. Tässä ei kuitenkaan varjo leviä, joten sekin todistaa kuvan autenttisuutta.
Sori vaan tyhmät... mutta kuussa on todellakin käyty.
Aurinko paistaa lähes vaakasuoraan, maahanhan aurinko paistaa aika vinosti joten varjot ovat tietenkin erillaisia.
Miten on, oliko mahdollista, että Kuussa olisi ollut eri nolla-jännite, kuin maassa? Olisiko ollut mahdollista, että koko Kuu olisi ollut positiivisesti tai negatiivisesti varautunut esim useilla miljoonilla volteilla?
Tarkoitan, että tyhjiö välissä on eriste ja siten Kuun potentiaalijännitehän saattoi käsittääkseni olla mitä tahansa.
Oliko tätä mietitty, oliko siihen vastattu tai varustauduttu, ennenkuin Apollon jalat koskettivat Kuuta ja varmistivat asian?
Mielenkiintoinen kysymys, ei ole salaliittointoilijatkaan huomanneet. On kai se mahdollista, avaruudessahan lentelee kaikenlaisia varautuneitakin hiukkasia. Tulee nyt mieleen pari vaihtoehtoa:
- Alus kiersi kuuta jonkin aikaa ennen laskeutumista, ja potentiaali tasoittui (avaruus ei ole täydellinen eriste, ionit kuljettavat varauksia)
- Kuun kuiva pinta on myös lähes täydellinen eriste, joten koko kuun varaus ei iske alukseen kerralla, vaan ainoastaan pieni osa aluksen alta, ja sitten potentiaalit tasoittuvat.
- Rakettimoottorin liekki on kuumuuden ionisoimaa kaasua eli se johtaa sähköä ja maadoittaa aluksen pikku hiljaa pintaa lähestyttäessä.
Olihan asiaa tavallaan tutkittu, koska kuuhun oli lähetetty luotaimia aikaisemmin, ja ei ne ainakaan kaasuksi olleet haihtuneet. Joku kuulennoista jopa laskeutui lähelle vuosia aiemmin lähetettyä miehittämätöntä luotainta ja toi osia siitä takaisin maahan.
vaikuttaa tuo kuukuva, kun horisontti on aivan aluksen takana eikä kuuperää näy kuin vähän matkaa. aluksen tulisi olla laskeutunut tasahuippuiselle vuorelle tai hyvin korkealle kukkulalle, jotta taustalta ei näkyisi kuun maastoa, kuustoa.
???
Yllättävän lähellä on horisontti, etenkin kun on niin alhaalla, aluksen varjo on melkein horisontissa.
sen kävimmekö kuussa dokumentin.
Tuli mieleeni, että onhan meillä Hubble millä saamme kuusta vaikka miten tarkat kuvat.
Kuitenkin, omistaako Nasa Hubblen, jos omistaa niin onko avaruudessa muita tarkkoja teleskooppeja joilla voisi kuusta kuvat ottaa?
Oli sekin dokumentti, jotenkin vaikutti lähinnä Jenkki aivopesu videolta jonka tarkoitus oli sanoa emme ole käyneet kuussa, jota toistettiin vähintään joka toinen minuutti.
Ihmetytti se Nasan tyypin ylimielisyys kylläkin.
Onkohan jotain kunnolla tehtyä dokumenttia asiasta?
parikin kertaa eri palstoilla. Lopputulos on aina ollut, että Hublle taikka mikään nykyisistä kaukoputkista ei kuitenkaan ole riittävän tehokas havainnoimaan kuuhun jätettyjä esineitä. Kuu on edelleen liian kaukana ja kaukoputket liian epätarkkoja (myös Hubble-avaruusteleskooppi).
Jos Hubblen erotuskyky on 0.1 kaarisekunttia 2.5 m peilillä (?), ja kuun keskietäisyys maasta on 384,403 km, niin saamme pienimmälle havaittavalle kappaleelle arvioksi:
d = 384403000 m
h = 2*pi*d/360/60/60*0.1 = 186 m
Eli suurin Hubble-avaruusteleskoopin havaitsema kappale kuu-maa etäisyydellä on n. 200 m. Tämä on aivan liian suuri luku verrattuna niihin kappaleisiin, joita kuuhun on jätetty. Kuuauto esim. luokkaa 5 m (?)
Kummin päin siis sanotaan kaukoputken ollessa kyseessä? Sanotaan paremminkin että "pienin havaittava kappale" on 200 m. Eli sitä pienempää ei enään havaita....