Medikalisaatiotutkija kyseenalaistaa kolestrolihoidot
Medikalisaatiotutkija, Kuopion yliopiston epidemiologian professori Pertti Happonen avasi jälleen tänä aamuna Ylen aamuohjelmassa keskustelun statiinien vaikuttavuudesta.
Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää kolesterolilääkkeitä. Niistä tutkituimpia ovat statiinit. Statiinien käyttö perustuu niiden kolesterolia alentavaan vaikutukseen. Happonen kyseenalaistaa ajatuksen, että statiinien vaikutus perustuisi siihen, että ne alentavat kolesterolia. Hänen mukaansa vaikutus saattaa johtua jostain muusta tekijästä.
Happosen kritiikin kärki kohdistuu professori Ancel Keysin toisen maailmansodan jälkeen todistamaan kolesterolihypoteesiin. Hän kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, että seerumin kolesterolitasolla on merkitystä sepelvaltimotaudin kehittymisessä.
Professori Happosen mukaan elintapamuutoksella ei voida vaikuttaa merkittävästi kolesterolitasoon.
Happonen tulee myös kyseenalaistaneeksi muun muassa virallisen dyslipidemioiden käypä hoito -suosituksen, jossa suositellaan kokonaiskolesterolitasoksi enintään 5 mmol/l. Käypä hoito -suosituksen mukaan dyslipidemiat ovat keskeinen syy ateroskleroosin eli valtimoahtaumataudin kehittymiseen sepel- ja aivovaltimoissa sekä alaraajojen valtimoissa.
Professori Happonen kiinnittää huomiota siihen, että monilla verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on ylimitoitettuja odotuksia lääkkeiden vaikutuksiin eikä todellinen hyöty motivoisikaan ihmisiä käyttämään kyseisiä lääkkeitä.
Statiinit otettiin käyttöön vasta 1990-luvulla. Sydäntautiliitto aloitti valistuksen vuonna 1955. Kun Pohjois-Karjala-projekti vuonna 1972 käynnistyi, aseena oli elintapamuutos. 70-luvulla elintapamuutos ja sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy löivät itsensä läpi. Lääkkeettömillä keinoilla saatiin aikaan merkittävä muutos, sydänkuolemat lähtivät laskuun. Kehitys Suomessa on ollut dramaattinen; sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 70 prosentilla vuodesta 1955. Juuri noin 40 vuotta sitten kansainvälisessä seitsemän maan tutkimuksessa vahvistui Ancel Keysin kolesterolihypoteesin paikkansapitävyys. Ravitsemuksen ja sairauksien yhteys alkoi avautua. Nykyisten ravitsemussuositusten juuret ovatkin 50 vuoden takana.
Kuopiolaiset medikalisaatiotutkijat Pertti Happonen ja Markku Myllykangas ovat säännöllisin välein herätelleet keskustelua verenpaineen ja kolesterolin lääkityksestä. Viime keväänä keskustelua referoi ja siihen otti kantaa blogisti Pekka Nykänen.
Posted by Kirsi Myllyniemi at maanantai, marraskuu 21, 2005
Labels: Elämäntyyli, Sosiaali ja terveys
1 comments:
Medikalisaatiotutkija, Kuopion yliopiston epidemiologian professori Pertti Happonen avasi jälleen tänä aamuna Ylen aamuohjelmassa keskustelun statiinien vaikuttavuudesta.
Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää kolesterolilääkkeitä. Niistä tutkituimpia ovat statiinit. Statiinien käyttö perustuu niiden kolesterolia alentavaan vaikutukseen. Happonen kyseenalaistaa ajatuksen, että statiinien vaikutus perustuisi siihen, että ne alentavat kolesterolia. Hänen mukaansa vaikutus saattaa johtua jostain muusta tekijästä.
Happosen kritiikin kärki kohdistuu professori Ancel Keysin toisen maailmansodan jälkeen todistamaan kolesterolihypoteesiin. Hän kyseenalaistaa vallitsevan käsityksen, että seerumin kolesterolitasolla on merkitystä sepelvaltimotaudin kehittymisessä.
Professori Happosen mukaan elintapamuutoksella ei voida vaikuttaa merkittävästi kolesterolitasoon.
Happonen tulee myös kyseenalaistaneeksi muun muassa virallisen dyslipidemioiden käypä hoito -suosituksen, jossa suositellaan kokonaiskolesterolitasoksi enintään 5 mmol/l. Käypä hoito -suosituksen mukaan dyslipidemiat ovat keskeinen syy ateroskleroosin eli valtimoahtaumataudin kehittymiseen sepel- ja aivovaltimoissa sekä alaraajojen valtimoissa.
Professori Happonen kiinnittää huomiota siihen, että monilla verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä käyttävillä on ylimitoitettuja odotuksia lääkkeiden vaikutuksiin eikä todellinen hyöty motivoisikaan ihmisiä käyttämään kyseisiä lääkkeitä.
Statiinit otettiin käyttöön vasta 1990-luvulla. Sydäntautiliitto aloitti valistuksen vuonna 1955. Kun Pohjois-Karjala-projekti vuonna 1972 käynnistyi, aseena oli elintapamuutos. 70-luvulla elintapamuutos ja sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy löivät itsensä läpi. Lääkkeettömillä keinoilla saatiin aikaan merkittävä muutos, sydänkuolemat lähtivät laskuun. Kehitys Suomessa on ollut dramaattinen; sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 70 prosentilla vuodesta 1955. Juuri noin 40 vuotta sitten kansainvälisessä seitsemän maan tutkimuksessa vahvistui Ancel Keysin kolesterolihypoteesin paikkansapitävyys. Ravitsemuksen ja sairauksien yhteys alkoi avautua. Nykyisten ravitsemussuositusten juuret ovatkin 50 vuoden takana.
Kuopiolaiset medikalisaatiotutkijat Pertti Happonen ja Markku Myllykangas ovat säännöllisin välein herätelleet keskustelua verenpaineen ja kolesterolin lääkityksestä. Viime keväänä keskustelua referoi ja siihen otti kantaa blogisti Pekka Nykänen.
Posted by Kirsi Myllyniemi at maanantai, marraskuu 21, 2005
Labels: Elämäntyyli, Sosiaali ja terveys
1 comments:
Vastaukset 5
Vanhimmat
ennen kuin postaat näitä ihmeellisiä juttujasi tänne.
Me varmasti, kaikki tajusimme mitä kirjoituksella tarkoitettiin. Mielestäni asia,
asiana ja kirjoitusvirheet pitää ymmärtää jos niitä ilmenee.
Jotkut eivät tajua tai halua tunnustaa, että medikalisaatiota olisi edes olemassa....
Itse kyllä suhtaudun kaikkeen kriittisesti. Ja tunnustan medikalisaation olemassaolon samoin kuin sen että statiineja todellakin voi syödä turhaan...
Mutta sen verran sanottakoon että Myllykangasta kun kuuntelee, niin välillä vähän kauhistuttaa...
Medikalisaation isä on Irving Zola (1972). Medikalisaatio tarkoittaa lääketiedeinstituution kasvua sekä elämäntapahtumien ja poikkeavuuden lääketieteellistämistä. Medikalisaatioprosessissa lääketieteen valta laajenee alueille, joita ei ole aikaisemmin pidetty lääketieteellisinä. Esimerkiksi lihomisesta, tietynlaisesta nautintoaineiden käytöstä tai seksuaalisesta käytöksestä sekä unensaantivaikeuksista on tullut sairauksia.
Lääketiede ja terveydenhuolto ovat laajenneet terveyden edistämiseen, terveyskäyttäytymiseen, lisääntymiseen, kasvuun, vanhenemiseen, kauneuteen, toimintakykyyn ja poikkeavuuteen.
Kansanterveystutkija Hannu Vuori (1983) on määritellyt medikalisoitumisen kahden yhdensuuntaisen trendin voittokuluksi: käyttäytyminen alistetaan lääketieteen kontrolliin ja erilaisuus määritellään lääketieteellisesti. Käyttäytymisellä on jokin vaikutus - se voi olla terveellistä tai epätervellistä. Käyttäytymisellä on jokin ilmiasu, ja se voi olla terve tai sairas.
Robert Crawfordin (1980) jaon mukaan medikalisaatio on kaksivaikutteinen: lääketiede laajenee käsitteellisesti ja lääkärikunnan valta kasvaa. Sosiologit Peter Conrad ja Joseph Schneider (1980b) puolestaan ovat kuvanneet medikalisaation kolmitasoiseksi: käsittellisellä tasolla lääketiede määrittelee yhä enemmän jokapäiväistä elämää ja poikkeavuutta; järjestelmätasolla lääketiede kohentaa valta-asemaansa; yksilötasolla lääkärin arvovalta suhteessa maallikkoon kohoaa entisestään.
Ajatukseen ysilötason muutoksesta voidaan suhtautua kriittisesti, koska myös kansalaiset ottavat huolehtiakseen terveydestään, toisinsanoen itsehoitoon panostetaan ja terveydenhuollon asiakkaat ovat myös yhä useammin oikeuksistaan kiinni pitäviä subjekteja.
(lähde-Medikalisaatio- aikamme sairaus;Tuomainen;Myllykangas;Elo;Ryynänen)