Kuluttajilla on ihmeen varma olo!

TilastoTTT

http://www.stat.fi/til/kbar/2007/03/kbar_2007_03_2007-03-27_tie_001.html

Mul on niin ihanan varma olo. On niin ihanaa. Nyt ottamaan lainaa, että poroporvari suurvarallinen voi sitten ostaa sen pakkohuutokaupasta ale 50%! Hop hop pienokaiset. Nyt toteuttamaan unelmia! Ei sitä mitään säästellä pidä, se on nössöjen hommaa! Heti unelmat todeksi. Poreammeet ja ainakin 50 neliötä per asukas! 4 metriä korkeat huoneet ovat energiataloudellisia. Näköä pitää olla. Naapurin kämppään verrattuna ainakin 1,5 kertainen koko! 3 saunaa: sähkö, puu ja savu tms.

Riskillä vaan. Eihän mulle voi mitään käydä, eihän häh? Naapuri se saa potkut en minä. Minä minä minä!

48

1891

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kiimankin

      Toiset uskaltaa, toiset tekee...

      Sitten on ne ikuiset pessimistit, eivät itse uskalla ja nauravat jonkun toisen yrittäessä ja epäonnistuessa.

      Auta armias, kun joku sitten onnistuu. Pitäisi saada siltä se yrittämisen tulos jollain tavalla pois. 'On se varmaan jollain epärehellisellä keinolla hankkinut' Ainakin se on minulta köyhältä pois se toisen menestyminen.

      vali vali vali

      • kateellinen, vali vali

        yleensä nämä onnistujat "onnistuvat" toisten ansiosta.

        Vanhemmat maksavat kaikki kustannukset opiskelun ajan, antavan 30% käsirahan ensiasuntoon, maksavat kaikki korkokulut, ja sitten vielä jättävät perinnöksi sen 100 neliön asunnon Eirassa.

        Tämä on sitä kuuluisaa "onnistumista".


        ja sitten ne "ikuiset pessimistit" joutuvat maksamaan itse kaikki laskunsa ja asuntonsa, eivätkä saa edes perintönä mitään. Yritäpä siinä sitten olla iloinen napurin puolesta joka on saanut kaiken hopealautasella mitään tekemättä.


        Haluaisinpa nähdä miten nämä keskiverto "uskaltajat" uskaltaisivat (tai edes pystyisivät) hankkimaan omistusasuntoa opiskeluaikana ellei vanhemmat olisi valmiita maksamaan osaa kuluista.

        Haluaisin myös nähdä että jokainen ihminen vanhempiensa tulotasosta riippumatta joutuisi itse maksamaan asuntonsa ja elämisensä kokonaan omalla työllään vähintaankin 18-30 -vuotiaana. Pistetään kaikki vanhempien lapsilleen lahjoittamat rahat valtion kirstuun kunnes ikää on 30 vuotta, ja katsotaan kuinka monta tuota nuorempaa "uskaltajaa" ja "onnistujaa" maasta oikeasti löytyy.


        Mutta tämähän on tietysti vain kateellisen valitusta... Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti maksaneet elämisensä ja asumisensa itse, eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö niin?


      • jos suksi ei luista
        kateellinen, vali vali kirjoitti:

        yleensä nämä onnistujat "onnistuvat" toisten ansiosta.

        Vanhemmat maksavat kaikki kustannukset opiskelun ajan, antavan 30% käsirahan ensiasuntoon, maksavat kaikki korkokulut, ja sitten vielä jättävät perinnöksi sen 100 neliön asunnon Eirassa.

        Tämä on sitä kuuluisaa "onnistumista".


        ja sitten ne "ikuiset pessimistit" joutuvat maksamaan itse kaikki laskunsa ja asuntonsa, eivätkä saa edes perintönä mitään. Yritäpä siinä sitten olla iloinen napurin puolesta joka on saanut kaiken hopealautasella mitään tekemättä.


        Haluaisinpa nähdä miten nämä keskiverto "uskaltajat" uskaltaisivat (tai edes pystyisivät) hankkimaan omistusasuntoa opiskeluaikana ellei vanhemmat olisi valmiita maksamaan osaa kuluista.

        Haluaisin myös nähdä että jokainen ihminen vanhempiensa tulotasosta riippumatta joutuisi itse maksamaan asuntonsa ja elämisensä kokonaan omalla työllään vähintaankin 18-30 -vuotiaana. Pistetään kaikki vanhempien lapsilleen lahjoittamat rahat valtion kirstuun kunnes ikää on 30 vuotta, ja katsotaan kuinka monta tuota nuorempaa "uskaltajaa" ja "onnistujaa" maasta oikeasti löytyy.


        Mutta tämähän on tietysti vain kateellisen valitusta... Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti maksaneet elämisensä ja asumisensa itse, eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö niin?

        Ei kai se väärin ole, jos meijän isukki ja äitykki eivät ole ryypänneet kaikkia rahojaan.


      • rujoilija
        kateellinen, vali vali kirjoitti:

        yleensä nämä onnistujat "onnistuvat" toisten ansiosta.

        Vanhemmat maksavat kaikki kustannukset opiskelun ajan, antavan 30% käsirahan ensiasuntoon, maksavat kaikki korkokulut, ja sitten vielä jättävät perinnöksi sen 100 neliön asunnon Eirassa.

        Tämä on sitä kuuluisaa "onnistumista".


        ja sitten ne "ikuiset pessimistit" joutuvat maksamaan itse kaikki laskunsa ja asuntonsa, eivätkä saa edes perintönä mitään. Yritäpä siinä sitten olla iloinen napurin puolesta joka on saanut kaiken hopealautasella mitään tekemättä.


        Haluaisinpa nähdä miten nämä keskiverto "uskaltajat" uskaltaisivat (tai edes pystyisivät) hankkimaan omistusasuntoa opiskeluaikana ellei vanhemmat olisi valmiita maksamaan osaa kuluista.

        Haluaisin myös nähdä että jokainen ihminen vanhempiensa tulotasosta riippumatta joutuisi itse maksamaan asuntonsa ja elämisensä kokonaan omalla työllään vähintaankin 18-30 -vuotiaana. Pistetään kaikki vanhempien lapsilleen lahjoittamat rahat valtion kirstuun kunnes ikää on 30 vuotta, ja katsotaan kuinka monta tuota nuorempaa "uskaltajaa" ja "onnistujaa" maasta oikeasti löytyy.


        Mutta tämähän on tietysti vain kateellisen valitusta... Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti maksaneet elämisensä ja asumisensa itse, eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö niin?

        > Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti
        > maksaneet elämisensä ja asumisensa itse,
        > eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö
        > niin?

        Kaikista en tiedä, mutta itse olen kyllä maksanut asumiseni ja elämiseni ilman vanhempien tukea. Opintotukea ja -lainaa otin kyllä opiskeluaikana, mutta olen ne tuet taatusti maksanut verorahoina takaisin.

        Ihan yhtä hyvin olen pärjännyt kuin ne kaverit, joita vanhemmat ovat tukeneet. Eikä ole mitään jäänyt hampaankoloon myöskään niitä kohtaan, jotka ovat pärjänneet itseäni paremmin, olipa heitä sitten tuettu tai ei.

        Suomessa kaikilla on mahdollisuus opiskella ja pärjätä elämässään, taloudellisista lähtökohdistaan riippumatta. Lopettakaa se ininä, käykää kouluja ja tehkää töitä. Suomen hyvinvointia ei ole rakennettu pahansuovalla kateellisten ininällä, vaan työllä. Ininällä ei rakenneta mitään.


      • ...
        jos suksi ei luista kirjoitti:

        Ei kai se väärin ole, jos meijän isukki ja äitykki eivät ole ryypänneet kaikkia rahojaan.

        Taisi edellinen viesti kalahtaa sinun "onnistujan" nilkkaasi, kun noin innostuit vastaamaan...

        Hyvä että viimeistään nyt huomasit ettet ole omilta ansioiltasi yhtään sen parempi kun "tuhnuttelevat vuokraluuseritkaan".

        Onneksi olkoon!


      • Von Rommenbaum
        kateellinen, vali vali kirjoitti:

        yleensä nämä onnistujat "onnistuvat" toisten ansiosta.

        Vanhemmat maksavat kaikki kustannukset opiskelun ajan, antavan 30% käsirahan ensiasuntoon, maksavat kaikki korkokulut, ja sitten vielä jättävät perinnöksi sen 100 neliön asunnon Eirassa.

        Tämä on sitä kuuluisaa "onnistumista".


        ja sitten ne "ikuiset pessimistit" joutuvat maksamaan itse kaikki laskunsa ja asuntonsa, eivätkä saa edes perintönä mitään. Yritäpä siinä sitten olla iloinen napurin puolesta joka on saanut kaiken hopealautasella mitään tekemättä.


        Haluaisinpa nähdä miten nämä keskiverto "uskaltajat" uskaltaisivat (tai edes pystyisivät) hankkimaan omistusasuntoa opiskeluaikana ellei vanhemmat olisi valmiita maksamaan osaa kuluista.

        Haluaisin myös nähdä että jokainen ihminen vanhempiensa tulotasosta riippumatta joutuisi itse maksamaan asuntonsa ja elämisensä kokonaan omalla työllään vähintaankin 18-30 -vuotiaana. Pistetään kaikki vanhempien lapsilleen lahjoittamat rahat valtion kirstuun kunnes ikää on 30 vuotta, ja katsotaan kuinka monta tuota nuorempaa "uskaltajaa" ja "onnistujaa" maasta oikeasti löytyy.


        Mutta tämähän on tietysti vain kateellisen valitusta... Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti maksaneet elämisensä ja asumisensa itse, eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö niin?

        On totta, että paljon on kermaperseitä, jotka asuvat vanhempiensa kustannuksella opiskeluajat ja "ostavat" asunnon samalla itsellensä.

        Esimerkiksi Helsingin seudulla hintataso on niin sietämätön, että tyhjästä nyhjäisijä ei taatusti omista minkäänlaista kaksiota isompaa läävää ennen 40-vuotispäiväänsä. Syynä tähän on tilanne, jossa pankit pumppaavat rahaa markkinoille 80-luvun vaihteen malliin - ja sato korjataan taas porvarihallituksen rommauttaessa maan talouden.


      • takana
        ... kirjoitti:

        Taisi edellinen viesti kalahtaa sinun "onnistujan" nilkkaasi, kun noin innostuit vastaamaan...

        Hyvä että viimeistään nyt huomasit ettet ole omilta ansioiltasi yhtään sen parempi kun "tuhnuttelevat vuokraluuseritkaan".

        Onneksi olkoon!

        nimimerkki raggar, joka jakelee täällä asiantuntijalausuntoja vanhemmiltaan ennakkoperinnöllä saamastaan asunnosta käsin?


      • laskeskelija vain
        rujoilija kirjoitti:

        > Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti
        > maksaneet elämisensä ja asumisensa itse,
        > eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö
        > niin?

        Kaikista en tiedä, mutta itse olen kyllä maksanut asumiseni ja elämiseni ilman vanhempien tukea. Opintotukea ja -lainaa otin kyllä opiskeluaikana, mutta olen ne tuet taatusti maksanut verorahoina takaisin.

        Ihan yhtä hyvin olen pärjännyt kuin ne kaverit, joita vanhemmat ovat tukeneet. Eikä ole mitään jäänyt hampaankoloon myöskään niitä kohtaan, jotka ovat pärjänneet itseäni paremmin, olipa heitä sitten tuettu tai ei.

        Suomessa kaikilla on mahdollisuus opiskella ja pärjätä elämässään, taloudellisista lähtökohdistaan riippumatta. Lopettakaa se ininä, käykää kouluja ja tehkää töitä. Suomen hyvinvointia ei ole rakennettu pahansuovalla kateellisten ininällä, vaan työllä. Ininällä ei rakenneta mitään.

        "Ihan yhtä hyvin olen pärjännyt kuin ne kaverit, joita vanhemmat ovat tukeneet. "


        A) säästät itse 5 tuhannen euron pesämunan opiskelujen jälkeen, johon kestää lähemmäs pari vuotta, ja maksat 35 tuhannen lainan pois 8 vuodessa. Yhteensä 10 vuotta opintojen jälkeen.

        B) vanhemmat maksavat pesämunan, joten yhteensä maksat asuntoa 8 vuotta valmistumisen jälkeen.

        C) vanhemmat takaavat lainasi opintojen alussa ja maksavat pesämunan, ja korot kunnes valmistut... Laina on maksettu takaisin 4 vuotta valmistumisen jälkeen.


        Tosiasiahan on se että ne velattomissa pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa asunnoissa asuvat alle kolmekymppiset (joita on täällä palstalla noin kaksi kolmasosaa..) eivät ole maksaneet itse asumistaan samalla tavalla kun huonompien lähtökohtien ihmiset joutuvat maksamaan. Et voi vakavalla naamalla väittää että olisit pärjännyt YHTÄ HYVIN vanhempien varallisuudesta riippumatta.


      • rujoilija
        laskeskelija vain kirjoitti:

        "Ihan yhtä hyvin olen pärjännyt kuin ne kaverit, joita vanhemmat ovat tukeneet. "


        A) säästät itse 5 tuhannen euron pesämunan opiskelujen jälkeen, johon kestää lähemmäs pari vuotta, ja maksat 35 tuhannen lainan pois 8 vuodessa. Yhteensä 10 vuotta opintojen jälkeen.

        B) vanhemmat maksavat pesämunan, joten yhteensä maksat asuntoa 8 vuotta valmistumisen jälkeen.

        C) vanhemmat takaavat lainasi opintojen alussa ja maksavat pesämunan, ja korot kunnes valmistut... Laina on maksettu takaisin 4 vuotta valmistumisen jälkeen.


        Tosiasiahan on se että ne velattomissa pääkaupunkiseudulla sijaitsevissa asunnoissa asuvat alle kolmekymppiset (joita on täällä palstalla noin kaksi kolmasosaa..) eivät ole maksaneet itse asumistaan samalla tavalla kun huonompien lähtökohtien ihmiset joutuvat maksamaan. Et voi vakavalla naamalla väittää että olisit pärjännyt YHTÄ HYVIN vanhempien varallisuudesta riippumatta.

        > Et voi vakavalla naamalla väittää että olisit
        > pärjännyt YHTÄ HYVIN vanhempien
        > varallisuudesta riippumatta.

        No sanotaan nyt sitten niin, että mistään en ole jäänyt paitsi, vaikka itse olen elämäni rahoittanut. Asuin opiskeluaikana askeettisesti, mutta siitä ei jäänyt yhtään huonoja muistoja. Opintotuet, opintolainat ja kesätyöansiot riittivät iloluontoiseen elämään, kun ei ollut autoa, moottoripyörää eikä venettä, jotka olisivat vaatineet enemmän rahaa. Aina sai ruoat ostettua, ja yleensä riitti rahaa myös iltojen rillutteluun, siinä ohessa säästin ASP:tä. Kaikkea hauskaa sai tehdä, tietenkin harrastukset piti toteuttaa varattomuuden ehdoilla.

        Asunnon sain ostettua heti, kun sain vakituisen työpaikan. Nyt on omaisuutta olettaakseni merkittävästi enemmän kuin monella samanikäisellä, joita vanhemmat ovat tukeneet. Ja en ole missään vaiheessa saanut mitään "jackpottia", eli esim. myynyt omaa yritystä, saanut perintöä tms. Pelkällä palkkatyöllä ja järkevällä taloudenhoidolla olen saanut rahoitettua varsin miellyttävän elämäntyylin, ja siinä sivussa kartuttanut omaisuutta.

        Toisilta valuvat rahat näpeistä, vaikka niitä kaadetaan näppeihin vastikkeetta, toisille jää säästöön omista vähäisistä ansioista. Ne, jotka ostavat nyt asunnon kolmenkymmenen vuoden lainalla, ovat niitä, joilta rahat valuvat näpeistä. Siinä on äkkiä isin ja äidin antama sata tuhatta sileänä, kun asunnon arvo laskee nopeammin kuin sitä ehtii maksaa. Toisille jää näppeihin se sata tuhatta, jonka isi ja äiti ovat piltilleen pesämunaksi antaneet. Eli olenhan minäkin ehkä sitä kautta saanut avustusta jonkun vanhemmilta, että joku ne minunkin entisten asuntojeni arvonnousut on rahoittanut.

        Ihan turhaa kadehditte muita ihmisiä, käyttäkää se energia oman elämänne rakentamiseen.


      • Kallopala
        kateellinen, vali vali kirjoitti:

        yleensä nämä onnistujat "onnistuvat" toisten ansiosta.

        Vanhemmat maksavat kaikki kustannukset opiskelun ajan, antavan 30% käsirahan ensiasuntoon, maksavat kaikki korkokulut, ja sitten vielä jättävät perinnöksi sen 100 neliön asunnon Eirassa.

        Tämä on sitä kuuluisaa "onnistumista".


        ja sitten ne "ikuiset pessimistit" joutuvat maksamaan itse kaikki laskunsa ja asuntonsa, eivätkä saa edes perintönä mitään. Yritäpä siinä sitten olla iloinen napurin puolesta joka on saanut kaiken hopealautasella mitään tekemättä.


        Haluaisinpa nähdä miten nämä keskiverto "uskaltajat" uskaltaisivat (tai edes pystyisivät) hankkimaan omistusasuntoa opiskeluaikana ellei vanhemmat olisi valmiita maksamaan osaa kuluista.

        Haluaisin myös nähdä että jokainen ihminen vanhempiensa tulotasosta riippumatta joutuisi itse maksamaan asuntonsa ja elämisensä kokonaan omalla työllään vähintaankin 18-30 -vuotiaana. Pistetään kaikki vanhempien lapsilleen lahjoittamat rahat valtion kirstuun kunnes ikää on 30 vuotta, ja katsotaan kuinka monta tuota nuorempaa "uskaltajaa" ja "onnistujaa" maasta oikeasti löytyy.


        Mutta tämähän on tietysti vain kateellisen valitusta... Kaikkihan tällä palstalla ovat oikeasti maksaneet elämisensä ja asumisensa itse, eivätkä vanhemmat ole heitä tukeneet? Eikö niin?

        elämänasenne. Jotkut tyytyvät ruikuttamaan osaansa ja kadehtimaan, toiset pyrkivät määrätietoisesti tavoitteisiinsa. Minua ainakaan ei häiritse, jos muut saavat perintöjä, se ei ole minulta pois, kuten sinä tunnut ajattelevan omalta kohdaltasi.

        Nimim. asunto omaksi ilman ulkopuolista apua (ja jokunen sijoitusasunto myös)


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > Et voi vakavalla naamalla väittää että olisit
        > pärjännyt YHTÄ HYVIN vanhempien
        > varallisuudesta riippumatta.

        No sanotaan nyt sitten niin, että mistään en ole jäänyt paitsi, vaikka itse olen elämäni rahoittanut. Asuin opiskeluaikana askeettisesti, mutta siitä ei jäänyt yhtään huonoja muistoja. Opintotuet, opintolainat ja kesätyöansiot riittivät iloluontoiseen elämään, kun ei ollut autoa, moottoripyörää eikä venettä, jotka olisivat vaatineet enemmän rahaa. Aina sai ruoat ostettua, ja yleensä riitti rahaa myös iltojen rillutteluun, siinä ohessa säästin ASP:tä. Kaikkea hauskaa sai tehdä, tietenkin harrastukset piti toteuttaa varattomuuden ehdoilla.

        Asunnon sain ostettua heti, kun sain vakituisen työpaikan. Nyt on omaisuutta olettaakseni merkittävästi enemmän kuin monella samanikäisellä, joita vanhemmat ovat tukeneet. Ja en ole missään vaiheessa saanut mitään "jackpottia", eli esim. myynyt omaa yritystä, saanut perintöä tms. Pelkällä palkkatyöllä ja järkevällä taloudenhoidolla olen saanut rahoitettua varsin miellyttävän elämäntyylin, ja siinä sivussa kartuttanut omaisuutta.

        Toisilta valuvat rahat näpeistä, vaikka niitä kaadetaan näppeihin vastikkeetta, toisille jää säästöön omista vähäisistä ansioista. Ne, jotka ostavat nyt asunnon kolmenkymmenen vuoden lainalla, ovat niitä, joilta rahat valuvat näpeistä. Siinä on äkkiä isin ja äidin antama sata tuhatta sileänä, kun asunnon arvo laskee nopeammin kuin sitä ehtii maksaa. Toisille jää näppeihin se sata tuhatta, jonka isi ja äiti ovat piltilleen pesämunaksi antaneet. Eli olenhan minäkin ehkä sitä kautta saanut avustusta jonkun vanhemmilta, että joku ne minunkin entisten asuntojeni arvonnousut on rahoittanut.

        Ihan turhaa kadehditte muita ihmisiä, käyttäkää se energia oman elämänne rakentamiseen.

        Tuo tarkennus oli kyllä ihan asiallinen että toisilla ei vain ole sitä rahankäyttötaitoa, mutta se ei KUITENKAAN poista sitä vanhempien varallisuudesta johtuvaa eriarvoisuutta.

        Ei se ole minultakaan suoranaisesti pois että jotkut kultalusikka suussa syntyneet saavat ensimmäsen omistuasuntonsa vanhempien maksamana valmistumisen aikaan, mutta minua ärsyttää suunnattomasti kun tällaiset tapaukset sitten esitelevät netissä omistuksiaan, ja haukkuvat sellaisia ihmisiä joilla ei kerta kaikkiaan ole ollut mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa.

        Sitten itse asiaan mitä piti kommentoida...

        "Ne, jotka ostavat nyt asunnon kolmenkymmenen vuoden lainalla, ovat niitä, joilta rahat valuvat näpeistä."

        Tämä pitää varmasti paikkansa pikkukylissä jossa neliöhinnat ovat luokkaa 1000€, mutta miten 30 vuotta voisi olla nykyisellä hintatasolla huono ratkaisu esimerkiksi Helsingissä? 30:n vuoden laina-ajalla saattaa oikeasti nimittäin jo päästäkin omistusasumisen kustannuksissa lähelle vuokra-asumista, ja joillekin pienituloisille se muutama satanen kuukaudessa on oikeasti se ratkaiseva tekijä.


        Nyt tietysti kaikki kuvittelevat minua kauhean katkeraksi ja kateelliseksi, mutta miksi OIKEASTI varakkaiden ihmisten asunnonostoa pitää tukea yhtä paljon kun köyhienkin?
        Miksi sijoitusasuntoja ostavat saavat saman tuen kuin ainoaa henkilökohtaista asuntoaan ostavat?
        Miksei ainoassa omistamassaan asunnossa asumista ole tehty selkeästi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, jos se on kerran kuitenkin kaikkien mielestä paras vaihtoehto?

        Onko suomalaisen asuntopolitiikan(kin) tarkoitus se että varakkaat rikastuvat ja vähävaraiset köyhtyvät, ja omaisuusluokasta toiseen siirtyminen on aina vain vaikeampaa? Kenen (muun kuin kaikkein rikkaimpien ihmisten) etu tämä oikeasti on?


      • Kallopala
        ... kirjoitti:

        Tuo tarkennus oli kyllä ihan asiallinen että toisilla ei vain ole sitä rahankäyttötaitoa, mutta se ei KUITENKAAN poista sitä vanhempien varallisuudesta johtuvaa eriarvoisuutta.

        Ei se ole minultakaan suoranaisesti pois että jotkut kultalusikka suussa syntyneet saavat ensimmäsen omistuasuntonsa vanhempien maksamana valmistumisen aikaan, mutta minua ärsyttää suunnattomasti kun tällaiset tapaukset sitten esitelevät netissä omistuksiaan, ja haukkuvat sellaisia ihmisiä joilla ei kerta kaikkiaan ole ollut mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa.

        Sitten itse asiaan mitä piti kommentoida...

        "Ne, jotka ostavat nyt asunnon kolmenkymmenen vuoden lainalla, ovat niitä, joilta rahat valuvat näpeistä."

        Tämä pitää varmasti paikkansa pikkukylissä jossa neliöhinnat ovat luokkaa 1000€, mutta miten 30 vuotta voisi olla nykyisellä hintatasolla huono ratkaisu esimerkiksi Helsingissä? 30:n vuoden laina-ajalla saattaa oikeasti nimittäin jo päästäkin omistusasumisen kustannuksissa lähelle vuokra-asumista, ja joillekin pienituloisille se muutama satanen kuukaudessa on oikeasti se ratkaiseva tekijä.


        Nyt tietysti kaikki kuvittelevat minua kauhean katkeraksi ja kateelliseksi, mutta miksi OIKEASTI varakkaiden ihmisten asunnonostoa pitää tukea yhtä paljon kun köyhienkin?
        Miksi sijoitusasuntoja ostavat saavat saman tuen kuin ainoaa henkilökohtaista asuntoaan ostavat?
        Miksei ainoassa omistamassaan asunnossa asumista ole tehty selkeästi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, jos se on kerran kuitenkin kaikkien mielestä paras vaihtoehto?

        Onko suomalaisen asuntopolitiikan(kin) tarkoitus se että varakkaat rikastuvat ja vähävaraiset köyhtyvät, ja omaisuusluokasta toiseen siirtyminen on aina vain vaikeampaa? Kenen (muun kuin kaikkein rikkaimpien ihmisten) etu tämä oikeasti on?

        Sijoittajien saama veroetu on sijoitustoimintaan käytettyjen korkojen vähennysoikeus, sama kuin muillekin pääomasijoituksille, esimerkiksi rahastoille. Asuntojen korkojen vähennysoikeus hyödyntää lähinnä tavallisia asunnonostajia, ja sen poistaminen vahingoittaisi lähinnä heitä.


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        Tuo tarkennus oli kyllä ihan asiallinen että toisilla ei vain ole sitä rahankäyttötaitoa, mutta se ei KUITENKAAN poista sitä vanhempien varallisuudesta johtuvaa eriarvoisuutta.

        Ei se ole minultakaan suoranaisesti pois että jotkut kultalusikka suussa syntyneet saavat ensimmäsen omistuasuntonsa vanhempien maksamana valmistumisen aikaan, mutta minua ärsyttää suunnattomasti kun tällaiset tapaukset sitten esitelevät netissä omistuksiaan, ja haukkuvat sellaisia ihmisiä joilla ei kerta kaikkiaan ole ollut mahdollisuutta hankkia omistusasuntoa.

        Sitten itse asiaan mitä piti kommentoida...

        "Ne, jotka ostavat nyt asunnon kolmenkymmenen vuoden lainalla, ovat niitä, joilta rahat valuvat näpeistä."

        Tämä pitää varmasti paikkansa pikkukylissä jossa neliöhinnat ovat luokkaa 1000€, mutta miten 30 vuotta voisi olla nykyisellä hintatasolla huono ratkaisu esimerkiksi Helsingissä? 30:n vuoden laina-ajalla saattaa oikeasti nimittäin jo päästäkin omistusasumisen kustannuksissa lähelle vuokra-asumista, ja joillekin pienituloisille se muutama satanen kuukaudessa on oikeasti se ratkaiseva tekijä.


        Nyt tietysti kaikki kuvittelevat minua kauhean katkeraksi ja kateelliseksi, mutta miksi OIKEASTI varakkaiden ihmisten asunnonostoa pitää tukea yhtä paljon kun köyhienkin?
        Miksi sijoitusasuntoja ostavat saavat saman tuen kuin ainoaa henkilökohtaista asuntoaan ostavat?
        Miksei ainoassa omistamassaan asunnossa asumista ole tehty selkeästi kannattavimmaksi vaihtoehdoksi, jos se on kerran kuitenkin kaikkien mielestä paras vaihtoehto?

        Onko suomalaisen asuntopolitiikan(kin) tarkoitus se että varakkaat rikastuvat ja vähävaraiset köyhtyvät, ja omaisuusluokasta toiseen siirtyminen on aina vain vaikeampaa? Kenen (muun kuin kaikkein rikkaimpien ihmisten) etu tämä oikeasti on?

        > miten 30 vuotta voisi olla nykyisellä
        > hintatasolla huono ratkaisu esimerkiksi
        > Helsingissä?

        Esimerkiksi siten, että viiden vuoden kuluttua sairastut ja joudut tulojen radikaalin alenemisen vuoksi myymään asuntosi. Tai työt loppuvat jostain muusta syystä. Tai tulee avioero, ja talo menee myyntiin. Tai tulee jostain syystä muutto muualle. On monia syitä, jotka voivat johtaa siihen, että asunto pitää panna myyntiin. Ja jos se on ostettu kolmenkymmenen vuoden lainalla, jota on maksettu viisi vuotta, ja samaan aikaan hinnat ovat laskeneet kolmekymmentä prosenttia, asunnon myyntihinta ei riitä loppulainan maksuun. Viisi vuotta on maksettu niska limassa asuntolainaa, ja jäljelle jää pelkkää velkaa, sitten pitäisi ostaa uusi asunto. Ja rahaa ei ole yhtään, pelkkää velkaa. Ei paljon naurata.

        Jos ei ole vara maksaa lainaa 15 vuodessa pois, kannattaa vakavasti harkita, onko ottamassa turhan ison riskin. Pitäisikö tyytyä halvempaan asuntoon? 15 vuoden laina lyhenee kohtuullisesti jo ensimmäisen viiden vuoden aikana. Riskit ovat oleellisesti pienemmät.

        Tuntuu kummalliselta, että ihmiset ajattelevat ensiasuntonsa olevan lopullinen koti. Itse olen muuttanut elämäni aikana useita kertoja, ja uskon muuttavani vastaisuudessakin. Siksi asunnon pitää olla sellainen, josta saa tarvittaessa siihen sijoitetun pääoman kohtuullisella todennäköisyydellä takaisin, mieluiten korkojen kanssa. Tällä hetkellä hinnat ovat niin korkealla, että pidän asuntorahat mieluummin tilillä ja asun vuokralla, en raaski polttaa niitä taivaan tuuliin kuplahintaisen asunnon ostolla.


      • rujoilija
        Kallopala kirjoitti:

        Sijoittajien saama veroetu on sijoitustoimintaan käytettyjen korkojen vähennysoikeus, sama kuin muillekin pääomasijoituksille, esimerkiksi rahastoille. Asuntojen korkojen vähennysoikeus hyödyntää lähinnä tavallisia asunnonostajia, ja sen poistaminen vahingoittaisi lähinnä heitä.

        > Sijoittajien saama veroetu on
        > sijoitustoimintaan käytettyjen korkojen
        > vähennysoikeus, sama kuin muillekin
        > pääomasijoituksille, esimerkiksi rahastoille.

        Juuri niin se on. Veroetu ei ole oikeastaan mikään etu sijoittajalle, se tarkoittaa vain, että sijoittajan ei tarvitse maksaa veroa kuin siitä tuotosta, joka tilivuoden aikana jää viivan alle. Toisin sanoen sijoitustoiminnan kulut saa vähentää voitoista ennen veronmaksua. Ankarampi verokohtelu olisi täydellistä hulluutta: jos sijoittaja ostaa kahta osaketta, joista toisen arvo nousee satasen ja toisen arvo laskee satasen, hänen ei tule joutua maksamaan veroa voitosta, koska mitään voittoa ei ole oikeasti syntynyt.

        > Asuntojen korkojen vähennysoikeus hyödyntää
        > lähinnä tavallisia asunnonostajia, ja sen
        > poistaminen vahingoittaisi lähinnä heitä.

        Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Asuntojen korkojen verovähennysoikeus on ollut yksi merkittävä tekijä hintakuplan pumppaamisessa. Asuntolainojen korkojen verokohtelun tulisi olla sama kuin muidenkin lainojen korkojen verokohtelun. Ne tulisi saada vähentää vain pääomatulojen verotuksessa. Nykyinen järjestely panee eri asumismuodot eriarvoiseen asemaan. Vuokra-asunnon omistaja on yhteiskunnalle ihan yhtä arvokas kuin oman kotinsa omistaja. Sijoitusasunnon omistaja ei kuitenkaan saa vähentää korkomenojaan tuloverotuksessaan, sen sijaan hän joutuu maksamaan veroa vuokrasta. Vuokra-asumisen verotus on siis ankarampaa kuin omistusasumisen, eikä sille ole nyky-Suomessa mitään kestäviä perusteita.

        Asuntolainan korkovähennyksen poistaminen kertarysäyksellä aiheuttaisi luultavasti liian suuria ongelmia nykymaailman ylivelkaisille asuntolainan maksajille, mutta tulisi ryhtyä välittömästi toimeen verovähennyksen poistamiseksi asteittain esim. seuraavan kymmenen vuoden aikana.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > miten 30 vuotta voisi olla nykyisellä
        > hintatasolla huono ratkaisu esimerkiksi
        > Helsingissä?

        Esimerkiksi siten, että viiden vuoden kuluttua sairastut ja joudut tulojen radikaalin alenemisen vuoksi myymään asuntosi. Tai työt loppuvat jostain muusta syystä. Tai tulee avioero, ja talo menee myyntiin. Tai tulee jostain syystä muutto muualle. On monia syitä, jotka voivat johtaa siihen, että asunto pitää panna myyntiin. Ja jos se on ostettu kolmenkymmenen vuoden lainalla, jota on maksettu viisi vuotta, ja samaan aikaan hinnat ovat laskeneet kolmekymmentä prosenttia, asunnon myyntihinta ei riitä loppulainan maksuun. Viisi vuotta on maksettu niska limassa asuntolainaa, ja jäljelle jää pelkkää velkaa, sitten pitäisi ostaa uusi asunto. Ja rahaa ei ole yhtään, pelkkää velkaa. Ei paljon naurata.

        Jos ei ole vara maksaa lainaa 15 vuodessa pois, kannattaa vakavasti harkita, onko ottamassa turhan ison riskin. Pitäisikö tyytyä halvempaan asuntoon? 15 vuoden laina lyhenee kohtuullisesti jo ensimmäisen viiden vuoden aikana. Riskit ovat oleellisesti pienemmät.

        Tuntuu kummalliselta, että ihmiset ajattelevat ensiasuntonsa olevan lopullinen koti. Itse olen muuttanut elämäni aikana useita kertoja, ja uskon muuttavani vastaisuudessakin. Siksi asunnon pitää olla sellainen, josta saa tarvittaessa siihen sijoitetun pääoman kohtuullisella todennäköisyydellä takaisin, mieluiten korkojen kanssa. Tällä hetkellä hinnat ovat niin korkealla, että pidän asuntorahat mieluummin tilillä ja asun vuokralla, en raaski polttaa niitä taivaan tuuliin kuplahintaisen asunnon ostolla.

        "Jos ei ole vara maksaa lainaa 15 vuodessa pois, kannattaa vakavasti harkita, onko ottamassa turhan ison riskin. Pitäisikö tyytyä halvempaan asuntoon?"

        Nykyinen hintataso vain on sellainen Helsingissä että samalla kuukausihinnalla saa joko 30 vuoden lainan tai vastaavan vuokra-asunnon. Jos haluaa sen viidentoista vuoden lainan, pitää kuukausierän olla kaksinkertainen vuokraan verrattuna, tai sitten tyytyä siihen yksiöön kaupungin rajalla... Ei kuulostaa kauhean järkevältä sekään.

        Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa hintamediaani on aina nouseva (ja vieläpä nopeammin kun pienituloisen ansiot), ja omat suhdanteet muuttuvat yleisten suhdanteiden mukana, niin se on pienituloiselle KESKIMÄÄRIN kannattavampaa ottaa pitkä laina kevyillä maksuerillä kun toivoa että juuri silloin saisi pitää oman työpaikkansa kun se kaikilta muilta menee alta.


      • ...
        Kallopala kirjoitti:

        Sijoittajien saama veroetu on sijoitustoimintaan käytettyjen korkojen vähennysoikeus, sama kuin muillekin pääomasijoituksille, esimerkiksi rahastoille. Asuntojen korkojen vähennysoikeus hyödyntää lähinnä tavallisia asunnonostajia, ja sen poistaminen vahingoittaisi lähinnä heitä.

        Minkä takia asuntosijoittamisen pitäisi olla erityisen kannattavaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna?

        Mikä on se periaatteelllinen syy (muuta kun se ettei se ole kiva sinulle) miksi omistusasunnot eivät voisi ensisijaisesti olla oikeasti tavallisten ihmisten omistamia, omaan asumiseen tarkoitettuja asuntoja, ja täysin toissijaisesti pitkän tähtäimen sijoituksia joista esim. alle 20 vuoden sijoitusomistuksen myydessä pitäisi maksaa lisäveroa?


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        "Jos ei ole vara maksaa lainaa 15 vuodessa pois, kannattaa vakavasti harkita, onko ottamassa turhan ison riskin. Pitäisikö tyytyä halvempaan asuntoon?"

        Nykyinen hintataso vain on sellainen Helsingissä että samalla kuukausihinnalla saa joko 30 vuoden lainan tai vastaavan vuokra-asunnon. Jos haluaa sen viidentoista vuoden lainan, pitää kuukausierän olla kaksinkertainen vuokraan verrattuna, tai sitten tyytyä siihen yksiöön kaupungin rajalla... Ei kuulostaa kauhean järkevältä sekään.

        Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa hintamediaani on aina nouseva (ja vieläpä nopeammin kun pienituloisen ansiot), ja omat suhdanteet muuttuvat yleisten suhdanteiden mukana, niin se on pienituloiselle KESKIMÄÄRIN kannattavampaa ottaa pitkä laina kevyillä maksuerillä kun toivoa että juuri silloin saisi pitää oman työpaikkansa kun se kaikilta muilta menee alta.

        > Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa
        > hintamediaani on aina nouseva

        ...niin oletetaan väärin. Hintamediaani käyttäytyy yleensä aika samalla tavalla kuin hintakeskiarvo, vuoroin nousee, vuoroin laskee. Asuntojen hintakehitys on syklinen.

        Mediaani tarkoittaa keskilukua. Toisin sanoen se on lukusarjan keskimmäinen luku. Esimerkki: tilastoaineisto: 100, 110, 120, 130, 200, 500, 600. Näiden lukujen keskiarvo on 251. Lukusarjan mediaani on 130. Mediaani kuvaa monissa tapauksissa aineiston tyypillistä arvoa paremmin kuin keskiarvo, siksi sitä käytetään aika usein tilastollisen aineiston perusteella käyriä piirrettäessä. Jos tarkastellaan asuntojen hintamediaania ajan funktiona, se nousee ja laskee vuoronperään ihan kuten keskineliöhintakin. On täyttä hapatusta, että se ei niin tekisi, se kertoo ainoastaan väitteen esittäjän typeryydestä, jos hän itse uskoo väitteeseensä.

        Keskimäärin asuntojen hinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä, ja noussevat vastakin. Sykleistä tasoitettu keskimääräinen nousu näkyy tämän linkin takaa löytyvästä kuviosta:
        http://www.aijaa.com/v.php?i=409343.jpg

        Sen perusteella voi päätellä, että nyt ollaan keskimääräistä noususuoraa 30 prosenttia korkeammalla. Syklinen hintakehitys korjannee arvostusvirheen taas kerran, ja yleensä syklinen heilahdus heittää keskihinnan alamäen päätteeksi keskimääräisen nousun alapuolelle. Asuntojen hinnoissa on siis nyt aika ronskisti ilmaa, joka tulee sieltä kyllä pois viiden vuoden sisällä.

        Viisi vuotta vuokralla asumista on nyt järkevämpi liike kuin viisi vuotta 30-vuotisen asuntolainan maksua.


      • Kallopala
        rujoilija kirjoitti:

        > Sijoittajien saama veroetu on
        > sijoitustoimintaan käytettyjen korkojen
        > vähennysoikeus, sama kuin muillekin
        > pääomasijoituksille, esimerkiksi rahastoille.

        Juuri niin se on. Veroetu ei ole oikeastaan mikään etu sijoittajalle, se tarkoittaa vain, että sijoittajan ei tarvitse maksaa veroa kuin siitä tuotosta, joka tilivuoden aikana jää viivan alle. Toisin sanoen sijoitustoiminnan kulut saa vähentää voitoista ennen veronmaksua. Ankarampi verokohtelu olisi täydellistä hulluutta: jos sijoittaja ostaa kahta osaketta, joista toisen arvo nousee satasen ja toisen arvo laskee satasen, hänen ei tule joutua maksamaan veroa voitosta, koska mitään voittoa ei ole oikeasti syntynyt.

        > Asuntojen korkojen vähennysoikeus hyödyntää
        > lähinnä tavallisia asunnonostajia, ja sen
        > poistaminen vahingoittaisi lähinnä heitä.

        Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Asuntojen korkojen verovähennysoikeus on ollut yksi merkittävä tekijä hintakuplan pumppaamisessa. Asuntolainojen korkojen verokohtelun tulisi olla sama kuin muidenkin lainojen korkojen verokohtelun. Ne tulisi saada vähentää vain pääomatulojen verotuksessa. Nykyinen järjestely panee eri asumismuodot eriarvoiseen asemaan. Vuokra-asunnon omistaja on yhteiskunnalle ihan yhtä arvokas kuin oman kotinsa omistaja. Sijoitusasunnon omistaja ei kuitenkaan saa vähentää korkomenojaan tuloverotuksessaan, sen sijaan hän joutuu maksamaan veroa vuokrasta. Vuokra-asumisen verotus on siis ankarampaa kuin omistusasumisen, eikä sille ole nyky-Suomessa mitään kestäviä perusteita.

        Asuntolainan korkovähennyksen poistaminen kertarysäyksellä aiheuttaisi luultavasti liian suuria ongelmia nykymaailman ylivelkaisille asuntolainan maksajille, mutta tulisi ryhtyä välittömästi toimeen verovähennyksen poistamiseksi asteittain esim. seuraavan kymmenen vuoden aikana.

        "Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Asuntojen korkojen verovähennysoikeus on ollut yksi merkittävä tekijä hintakuplan pumppaamisessa. Asuntolainojen korkojen verokohtelun tulisi olla sama kuin muidenkin lainojen korkojen verokohtelun. Ne tulisi saada vähentää vain pääomatulojen verotuksessa. Nykyinen järjestely panee eri asumismuodot eriarvoiseen asemaan."

        No, en ole samaa mieltä verovähennysoikeuden merkityksestä. Jotenkin aina tulee esille verovähennysoikeuden poistaminen, kun asuntojen hinnat nousevat, mutta en usko sen olevan merkittävä tekijä, paitsi palkanmaksajien tilanteen kurjistajana. Ymmärrän kyllä vastakkaisenkin ajattelutavan, mutta asiaa ei voi todistaa puoleen tai toiseen.

        Lisäksi vuokra-asumisanalyysisi olettaa, että sijoittaja aina siirtäisi kulut vuokraan, mutta todellisuudessahan vuokran määrää markkinatilanne.
        Minä esim. yritän tietenkin maksimoida tuottoni mitä tulee sijoitusasuntoihini, mutta tietenkään en voi pyytää vuokraa 1000 euroa, jos kaikki muut pyytävät vastaavasta asunnosta 500 euroa.

        Ja kyllähän asumismuodot ovat eriarvoisia myös tukien suhteen: omistusasumiseen ei saa asumistukea.


      • rujoilija
        rujoilija kirjoitti:

        > Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa
        > hintamediaani on aina nouseva

        ...niin oletetaan väärin. Hintamediaani käyttäytyy yleensä aika samalla tavalla kuin hintakeskiarvo, vuoroin nousee, vuoroin laskee. Asuntojen hintakehitys on syklinen.

        Mediaani tarkoittaa keskilukua. Toisin sanoen se on lukusarjan keskimmäinen luku. Esimerkki: tilastoaineisto: 100, 110, 120, 130, 200, 500, 600. Näiden lukujen keskiarvo on 251. Lukusarjan mediaani on 130. Mediaani kuvaa monissa tapauksissa aineiston tyypillistä arvoa paremmin kuin keskiarvo, siksi sitä käytetään aika usein tilastollisen aineiston perusteella käyriä piirrettäessä. Jos tarkastellaan asuntojen hintamediaania ajan funktiona, se nousee ja laskee vuoronperään ihan kuten keskineliöhintakin. On täyttä hapatusta, että se ei niin tekisi, se kertoo ainoastaan väitteen esittäjän typeryydestä, jos hän itse uskoo väitteeseensä.

        Keskimäärin asuntojen hinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä, ja noussevat vastakin. Sykleistä tasoitettu keskimääräinen nousu näkyy tämän linkin takaa löytyvästä kuviosta:
        http://www.aijaa.com/v.php?i=409343.jpg

        Sen perusteella voi päätellä, että nyt ollaan keskimääräistä noususuoraa 30 prosenttia korkeammalla. Syklinen hintakehitys korjannee arvostusvirheen taas kerran, ja yleensä syklinen heilahdus heittää keskihinnan alamäen päätteeksi keskimääräisen nousun alapuolelle. Asuntojen hinnoissa on siis nyt aika ronskisti ilmaa, joka tulee sieltä kyllä pois viiden vuoden sisällä.

        Viisi vuotta vuokralla asumista on nyt järkevämpi liike kuin viisi vuotta 30-vuotisen asuntolainan maksua.

        > Sykleistä tasoitettu keskimääräinen nousu
        > näkyy tämän linkin takaa löytyvästä kuviosta:

        > http://www.aijaa.com/v.php?i=409343.jpg

        > Sen perusteella voi päätellä, että nyt ollaan
        > keskimääräistä noususuoraa 30 prosenttia
        > korkeammalla.

        Ja lisäksi käyrästä huomataan, että ero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä on tähän saakka tasoittunut suhdannekuopissa, ja kasvanut suhdannehuipuissa. Niin vuosien 1977-79 kuin 1992-96 kuopissa hintaindeksi oli pääkaupunkiseudun ja muun Suomen asunnoissa sama, kun taas suhdannehuipuissa pääkaupunkiseutu kirii ihan eri lukemille. Toisin sanoen pudotusta lienee pääkaupunkiseudulla luvassa vielä enemmän kuin maassa keskimäärin.


      • Kallopala
        ... kirjoitti:

        Minkä takia asuntosijoittamisen pitäisi olla erityisen kannattavaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna?

        Mikä on se periaatteelllinen syy (muuta kun se ettei se ole kiva sinulle) miksi omistusasunnot eivät voisi ensisijaisesti olla oikeasti tavallisten ihmisten omistamia, omaan asumiseen tarkoitettuja asuntoja, ja täysin toissijaisesti pitkän tähtäimen sijoituksia joista esim. alle 20 vuoden sijoitusomistuksen myydessä pitäisi maksaa lisäveroa?

        " Minkä takia asuntosijoittamisen pitäisi olla erityisen kannattavaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna? "

        Eihän sen pidäkään olla, eikä se ole. Korjasin vain väärän käsityksesi koskien verovähennyksiä.

        Asuntosijoittaja kantaa sijoitustoiminnan riskit kuten kaikki muutkin, toiminnan luonteesta johtuen ne ehkä ovat muuta sijoittamista alhaisemmat.

        (Vaikka rommausleiri on varmaan tästä asiasta täysin eri mieltä.) ;-P


      • rujoilija
        Kallopala kirjoitti:

        "Tämä ei ihan pidä paikkaansa. Asuntojen korkojen verovähennysoikeus on ollut yksi merkittävä tekijä hintakuplan pumppaamisessa. Asuntolainojen korkojen verokohtelun tulisi olla sama kuin muidenkin lainojen korkojen verokohtelun. Ne tulisi saada vähentää vain pääomatulojen verotuksessa. Nykyinen järjestely panee eri asumismuodot eriarvoiseen asemaan."

        No, en ole samaa mieltä verovähennysoikeuden merkityksestä. Jotenkin aina tulee esille verovähennysoikeuden poistaminen, kun asuntojen hinnat nousevat, mutta en usko sen olevan merkittävä tekijä, paitsi palkanmaksajien tilanteen kurjistajana. Ymmärrän kyllä vastakkaisenkin ajattelutavan, mutta asiaa ei voi todistaa puoleen tai toiseen.

        Lisäksi vuokra-asumisanalyysisi olettaa, että sijoittaja aina siirtäisi kulut vuokraan, mutta todellisuudessahan vuokran määrää markkinatilanne.
        Minä esim. yritän tietenkin maksimoida tuottoni mitä tulee sijoitusasuntoihini, mutta tietenkään en voi pyytää vuokraa 1000 euroa, jos kaikki muut pyytävät vastaavasta asunnosta 500 euroa.

        Ja kyllähän asumismuodot ovat eriarvoisia myös tukien suhteen: omistusasumiseen ei saa asumistukea.

        > Ja kyllähän asumismuodot ovat eriarvoisia myös
        > tukien suhteen: omistusasumiseen ei saa
        > asumistukea.

        Siis mitä hiivatin asumistukea? Se nyt olisi kaiken huippu, jos omassa asunnossaan asuvalle maksettaisiin siitä hyvästä, että hän asuu omassa asunnossaan. Minulle voisi myös maksaa chateubriend-tukea, kun syön sisäfilepihviä hienostoravintolassa. Mutta vain siinä tapauksessa, että tukiraha tippuu taivaasta, eikä meidän veronmaksajien pussista.

        Eikö asumistuki kuitenkin ole sosiaalituen muoto, osa yhteiskunnan tukiverkkoa, jolla turvataan niiden ihmisten elämä, joilla ei jostain syystä ole kykyä itse huolehtia itsestään? Veronmaksajien kannalta lienee kohtuullista, että ihmisten vaaditaan ensin käyttävän omia resurssejaan ennen kuin heidät elätetään veronmaksajien rahoilla. Palkkaverotus on korkeimpien marginaaliverojen osalta kohtuuton jo nyt.

        On selvää, ettei sosiaalitukea voida jakaa määrättömästi kaikille. Mutta nyt oli kaiketi kysymys ihmisistä, jotka elättävät itse itsensä ja maksavat oman asumisensa. Yksi tapa elättää itsensä tai hankkia lisätienistiä, on omaisuuden vuokraaminen. Yksi tapa asua on vuokralla asuminen. Miksi yhteiskunnan pitäisi tukea omistusasumista enemmän kuin vuokralla asumista?


      • ...
        Kallopala kirjoitti:

        " Minkä takia asuntosijoittamisen pitäisi olla erityisen kannattavaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna? "

        Eihän sen pidäkään olla, eikä se ole. Korjasin vain väärän käsityksesi koskien verovähennyksiä.

        Asuntosijoittaja kantaa sijoitustoiminnan riskit kuten kaikki muutkin, toiminnan luonteesta johtuen ne ehkä ovat muuta sijoittamista alhaisemmat.

        (Vaikka rommausleiri on varmaan tästä asiasta täysin eri mieltä.) ;-P

        Sinä vain käsittelit asuntoja yhtenä sijoitusmuotona, kun taas minä haluaisin ensisijaisesti nahdä ne oikeasti nimensä mukaisesti asuinpaikkoina.

        Verotuksella voisi helpostikin hoitaa esimerkiksi niin että sijoitusasuntojen tuotto pysyisi tuossa 10-20 vuoden korkojen suuruusluokassa, jolloin niiden houkuttelevuus lyhytaikaisina sijoituskohteina olisi pienempi. Niitä sijoituskohteita kun löytyisi muualtakin, jos haluaisi korkeampaa tuottoprosenttia kun pitkäaikaisista sijoituksista saa. ;)

        Mutta tämäkin ajattelu päättyy lausahdukseen "kukapa rikas omastaan luopuisi".


      • Kallopala
        rujoilija kirjoitti:

        > Ja kyllähän asumismuodot ovat eriarvoisia myös
        > tukien suhteen: omistusasumiseen ei saa
        > asumistukea.

        Siis mitä hiivatin asumistukea? Se nyt olisi kaiken huippu, jos omassa asunnossaan asuvalle maksettaisiin siitä hyvästä, että hän asuu omassa asunnossaan. Minulle voisi myös maksaa chateubriend-tukea, kun syön sisäfilepihviä hienostoravintolassa. Mutta vain siinä tapauksessa, että tukiraha tippuu taivaasta, eikä meidän veronmaksajien pussista.

        Eikö asumistuki kuitenkin ole sosiaalituen muoto, osa yhteiskunnan tukiverkkoa, jolla turvataan niiden ihmisten elämä, joilla ei jostain syystä ole kykyä itse huolehtia itsestään? Veronmaksajien kannalta lienee kohtuullista, että ihmisten vaaditaan ensin käyttävän omia resurssejaan ennen kuin heidät elätetään veronmaksajien rahoilla. Palkkaverotus on korkeimpien marginaaliverojen osalta kohtuuton jo nyt.

        On selvää, ettei sosiaalitukea voida jakaa määrättömästi kaikille. Mutta nyt oli kaiketi kysymys ihmisistä, jotka elättävät itse itsensä ja maksavat oman asumisensa. Yksi tapa elättää itsensä tai hankkia lisätienistiä, on omaisuuden vuokraaminen. Yksi tapa asua on vuokralla asuminen. Miksi yhteiskunnan pitäisi tukea omistusasumista enemmän kuin vuokralla asumista?

        Mainitsin asumistuen sen takia, että sitä on pidetty samalla tavalla asuntomarkkinoita vääristävänä kuin korkojen verovähennysoikeutta. Voidaanhan ajatella, että tuki loppujen lopuksi päätyy vuokranantajan eli asuntosijoittajan taskuun.

        Ehkäpä oikea ratkaisu olisi poistaa kaikki tuet ja vähennykset kaikilta.


      • rujoilija
        Kallopala kirjoitti:

        " Minkä takia asuntosijoittamisen pitäisi olla erityisen kannattavaa muihin vaihtoehtoihin verrattuna? "

        Eihän sen pidäkään olla, eikä se ole. Korjasin vain väärän käsityksesi koskien verovähennyksiä.

        Asuntosijoittaja kantaa sijoitustoiminnan riskit kuten kaikki muutkin, toiminnan luonteesta johtuen ne ehkä ovat muuta sijoittamista alhaisemmat.

        (Vaikka rommausleiri on varmaan tästä asiasta täysin eri mieltä.) ;-P

        > Asuntosijoittaja kantaa sijoitustoiminnan
        > riskit kuten kaikki muutkin, toiminnan
        > luonteesta johtuen ne ehkä ovat muuta
        > sijoittamista alhaisemmat.

        > (Vaikka rommausleiri on varmaan tästä asiasta
        > täysin eri mieltä.) ;-P

        En tunnusta kuuluvani mihinkään rommausleiriin, vaikka hintojen laskua nykyisestä ennustankin. Aika kauan olen myös harrastanut osakesijoittamista. Pidän kyllä asuntosijoittamisessa esim. yli 50% tappiota aika paljon epätodennäköisempänä kuin pörssiosakkeissa. Pitää olla aika fakiiri osatakseen tehdä niin huonoja asuntosijoituksia, mutta kyllä sellaisiakin varmasti pystyy tekemään. Pörssissä olen onnistunut ostamaan useampiakin osakkeita, jotka ovat omistusaikanani halventuneet puoleen. Tosin myin ne lopulta voitolla, mutta kyllä tuli muutama vuosi manailtua typeriä sijoituspäätöksiä.

        Asuntosijoittajana ymmärrät sijoitustoiminnan riskit. Iso osa asunnonostajista panee kuitenkin asuntoonsa rahaa kiinni enemmän kuin edes ymmärtävät panevansa, eivätkä ymmärrä riskejä. Siinä on vissi ero.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa
        > hintamediaani on aina nouseva

        ...niin oletetaan väärin. Hintamediaani käyttäytyy yleensä aika samalla tavalla kuin hintakeskiarvo, vuoroin nousee, vuoroin laskee. Asuntojen hintakehitys on syklinen.

        Mediaani tarkoittaa keskilukua. Toisin sanoen se on lukusarjan keskimmäinen luku. Esimerkki: tilastoaineisto: 100, 110, 120, 130, 200, 500, 600. Näiden lukujen keskiarvo on 251. Lukusarjan mediaani on 130. Mediaani kuvaa monissa tapauksissa aineiston tyypillistä arvoa paremmin kuin keskiarvo, siksi sitä käytetään aika usein tilastollisen aineiston perusteella käyriä piirrettäessä. Jos tarkastellaan asuntojen hintamediaania ajan funktiona, se nousee ja laskee vuoronperään ihan kuten keskineliöhintakin. On täyttä hapatusta, että se ei niin tekisi, se kertoo ainoastaan väitteen esittäjän typeryydestä, jos hän itse uskoo väitteeseensä.

        Keskimäärin asuntojen hinnat ovat nousseet pitkällä aikavälillä, ja noussevat vastakin. Sykleistä tasoitettu keskimääräinen nousu näkyy tämän linkin takaa löytyvästä kuviosta:
        http://www.aijaa.com/v.php?i=409343.jpg

        Sen perusteella voi päätellä, että nyt ollaan keskimääräistä noususuoraa 30 prosenttia korkeammalla. Syklinen hintakehitys korjannee arvostusvirheen taas kerran, ja yleensä syklinen heilahdus heittää keskihinnan alamäen päätteeksi keskimääräisen nousun alapuolelle. Asuntojen hinnoissa on siis nyt aika ronskisti ilmaa, joka tulee sieltä kyllä pois viiden vuoden sisällä.

        Viisi vuotta vuokralla asumista on nyt järkevämpi liike kuin viisi vuotta 30-vuotisen asuntolainan maksua.

        Eikös tuo sinun tilastosi kerro juuri sen mitä sanoin? Keskimääräinen hintamediaani (tai keskiarvo, ihan kumpi sinulle sopii paremmin) verrattuna reaalihintaindeksiin on koko ajan nouseva. Tuo punainen viivahan kertoo että hinnat ovat 35 vuoden aikana jo puolitoistakertaistuneet, ja viidenkin viime vuoden aikana on tullut 15 prosenttia lisää.


        Asuntojen hintakehitys on toki syklinen, mutta hintojen romahduksesta ei pääse hyötymään elleivät tulot pysy vakioina romahduksen jälkeenkin, tai jos tilillä ei satu olemaan sitä asunnon hintaa irtonaista rahaa hintakuopassa.

        Jos oletetaan että kyseessä on keskivertopalkansaaja joka saa kenkää aallonpohjassa siinä missä muutkin, tilillä olevat parituhatta euroa menevät puolen vuoden työttömyyden aikana, ja pankki ei myönnä edelleenkään työttömälle asuntolainaa, on se asuntojen hintojen putoaminen aivan sivuseikka... Siitä kun ei kuitenkaan pääse hyötymään!

        Tilanne on oikeasti parempi asuntolainan maksamisen kannalta jos se pitkä asuntolaina on haettu jo ennen romahdusta, ja mitoitettu sille tasolle että se riittää vaikka toisen maksajan työttömyyteen. Sitähän voi kuitenkin maksaa nopeamminkin jos rahaa löytyy, mutta aikataulua ei ole pakko nopeuttaa jos tulot eivät riitä.


      • rujoilija
        Kallopala kirjoitti:

        Mainitsin asumistuen sen takia, että sitä on pidetty samalla tavalla asuntomarkkinoita vääristävänä kuin korkojen verovähennysoikeutta. Voidaanhan ajatella, että tuki loppujen lopuksi päätyy vuokranantajan eli asuntosijoittajan taskuun.

        Ehkäpä oikea ratkaisu olisi poistaa kaikki tuet ja vähennykset kaikilta.

        Osa asumistuesta päätyy varmasti vuokranantajan taskuun. Hyvä niin. Jos vuokranantajien olisi pakko vuokrata asuntonsa omakustannushintaan, ei yksityisillä vuokra-asuntomarkkinoilla olisi tulevaisuutta. Toimivat vuokra-asuntomarkkint ovat hyvä asia.

        Kannatan muuten tuista luopumista, mutta en halua jättää ihmisiä heitteille. Suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan kuuluu, että kansalaisella on perusturva, suomalaisen pitää saada asunto ja ruoka myös huonojen aikojen koittaessa. Se luo pohjan yhteiskuntarauhalle ja yleiselle turvallisuudelle, sellaisessa maassa minä haluan elää, vaikka veroja meneekin enemmän kuin jossain muualla.

        Mutta meiltä hyväosaisilta joutaisivat tuet pois. Aion ostaa vastaisuudessakin asuntoja lainarahalla, enkä näe mitään syytä, miksi verotustani pitäisi alentaa asuntolainan koronmaksun vuoksi. Ei minun, eikä muiden. Perverssiä touhua.


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        Sinä vain käsittelit asuntoja yhtenä sijoitusmuotona, kun taas minä haluaisin ensisijaisesti nahdä ne oikeasti nimensä mukaisesti asuinpaikkoina.

        Verotuksella voisi helpostikin hoitaa esimerkiksi niin että sijoitusasuntojen tuotto pysyisi tuossa 10-20 vuoden korkojen suuruusluokassa, jolloin niiden houkuttelevuus lyhytaikaisina sijoituskohteina olisi pienempi. Niitä sijoituskohteita kun löytyisi muualtakin, jos haluaisi korkeampaa tuottoprosenttia kun pitkäaikaisista sijoituksista saa. ;)

        Mutta tämäkin ajattelu päättyy lausahdukseen "kukapa rikas omastaan luopuisi".

        > Mutta tämäkin ajattelu päättyy
        > lausahdukseen "kukapa rikas omastaan
        > luopuisi".

        En saa kiinni punaisesta langasta. Miksi asuntosijoittaminen ei saisi olla houkuttelevaa? Mitä pahaa on siinä, että markinoilla on vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoja?

        Onko tässä ainoana syynä kateus? Jollakin on sijoitusasunto, ja on ihan väärin, kun se saa siitä tuottoa, mutta minä en saa, kun minulla ei ole sijoitusasuntoa?

        Selvyyden vuoksi: ei ole oma lehmä ojassa. Minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut sijoitusasuntoa. Sen sijaan asun vuokralla, ja olen tyytyväinen, että vapailla markkinoilla on vuokra-asuntoja. Mitä pahaa siinä on kenellekään?


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        Eikös tuo sinun tilastosi kerro juuri sen mitä sanoin? Keskimääräinen hintamediaani (tai keskiarvo, ihan kumpi sinulle sopii paremmin) verrattuna reaalihintaindeksiin on koko ajan nouseva. Tuo punainen viivahan kertoo että hinnat ovat 35 vuoden aikana jo puolitoistakertaistuneet, ja viidenkin viime vuoden aikana on tullut 15 prosenttia lisää.


        Asuntojen hintakehitys on toki syklinen, mutta hintojen romahduksesta ei pääse hyötymään elleivät tulot pysy vakioina romahduksen jälkeenkin, tai jos tilillä ei satu olemaan sitä asunnon hintaa irtonaista rahaa hintakuopassa.

        Jos oletetaan että kyseessä on keskivertopalkansaaja joka saa kenkää aallonpohjassa siinä missä muutkin, tilillä olevat parituhatta euroa menevät puolen vuoden työttömyyden aikana, ja pankki ei myönnä edelleenkään työttömälle asuntolainaa, on se asuntojen hintojen putoaminen aivan sivuseikka... Siitä kun ei kuitenkaan pääse hyötymään!

        Tilanne on oikeasti parempi asuntolainan maksamisen kannalta jos se pitkä asuntolaina on haettu jo ennen romahdusta, ja mitoitettu sille tasolle että se riittää vaikka toisen maksajan työttömyyteen. Sitähän voi kuitenkin maksaa nopeamminkin jos rahaa löytyy, mutta aikataulua ei ole pakko nopeuttaa jos tulot eivät riitä.

        > Keskimääräinen hintamediaani (tai keskiarvo,
        > ihan kumpi sinulle sopii paremmin) verrattuna
        > reaalihintaindeksiin on koko ajan nouseva.

        Tuo kuvaaja kertoo keskimääräisistä neliöhinnoista, ei hintamediaanista. Ja se ei ole koko ajan nouseva, vaan vuoron perään laskeva ja nouseva. Pitkällä aikavälillä kehitys on keskimäärin nouseva, mutta jatkuvasti nouseva se ei missään nimessä ole, puhuttiin sitten mediaanista tai keskiarvohinnasta.

        Minun laskelmieni mukaan yhtälö on sellainen, että jos otat nyt puolen miljoonan lainan ja ostat puolen miljoonan talon (säästössä on 20 tuhatta, joka menee varainsiirtoverona valtiolle kiinteistökaupassa, eikä sitä takaisin saa), ja maksat lainaa viisi vuotta, jonka jälkeen joudut työttömyyden vuoksi myymään talosi, niin tilanne on ikävä.

        Olet viidessä vuodessa maksanut lainastasi 4,5% korolla 152 000. Tästä suurin osa on korkoa, ja noin 40 tuhatta lyhennystä. Velkasaldo on siis pienentynyt 500 tuhannesta 460 tuhanteen. Ja joka kuukausi olet maksanut 2500 euroa lainanhoitokuluja.Viiden vuoden päästä myyt talosi, kun sen hinta on laskenut esim 20%, eli sata tuhatta. Mahdollisesti maksat vielä välittäjälle palkkion, 3%, eli 400 tuhannesta 12 tuhatta. Olet siis maksanut kaikkiaan 152000 12000 = 164000 euroa viidessä vuodessa. Alun perin oli säästöjä se 20 tuhatta, joka meni siis veroihin. Talon myytyäsi sinulle jää velkaa 60 tuhatta. Siis olet onnistunut muuttamaan 20 tuhannen euron säästösi 60 tuhannen velaksi maksamalla siitä muutoksesta välirahaa 164000 euroa.

        Summat ovat isoja, ja tietenkin pienenevät, jos puhutaan halvemmasta asunnosta. Suhde pysyy kuitenkin samana, jos puhutaan kolmenkymmenen vuoden lainasta. Ja tässä esimerkissä puhuttiin vain 20% arvonalennuksesta, se ei ole mikään maksimi. Kannattaa siis pikkuisen harkita, ottaako sitä 30 vuoden lainaa vai ei.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > Mutta tämäkin ajattelu päättyy
        > lausahdukseen "kukapa rikas omastaan
        > luopuisi".

        En saa kiinni punaisesta langasta. Miksi asuntosijoittaminen ei saisi olla houkuttelevaa? Mitä pahaa on siinä, että markinoilla on vapaiden markkinoiden vuokra-asuntoja?

        Onko tässä ainoana syynä kateus? Jollakin on sijoitusasunto, ja on ihan väärin, kun se saa siitä tuottoa, mutta minä en saa, kun minulla ei ole sijoitusasuntoa?

        Selvyyden vuoksi: ei ole oma lehmä ojassa. Minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut sijoitusasuntoa. Sen sijaan asun vuokralla, ja olen tyytyväinen, että vapailla markkinoilla on vuokra-asuntoja. Mitä pahaa siinä on kenellekään?

        Mutta kun kaikkien ihmisten kerran pitää kuitenkin asua jossakin, mutta kaikkien ei ole pakko esim. käyttää neljännestä kuukauden tuloistaan rahastoihin, joten olisi tärkeää olla tukematta asuntosijoitusta sijoitusmuotona, vaan tehdä se ensisijaisesti kannustavaksi asumismuodoksi.

        Kaikkein helpoitenhan se taas onnistuisi esim. tekemällä asuntosijoituksista määräaikaisia, ja asettamalla niille verotuksella suurimman mahdollisimman tuoton joka olisi sama kuin vastaavissa korkorahastoissa tms.

        Rikkaat saisivat edelleen ihan rauhassa sijoittaa omaisuuttaan 85 muulla tavalla, mutta köyhemmilläkin olisi ehkä mahdollisuus omistusasumiseen. Hinnoissa ei sen sijaan enää olisi niin paljon ilmaa kun niitä pitäisi myydä vähävaraisemmillekin jotta ne menisivät kaupaksi. Kuulostaako tämä niin hölmöltä?


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > Keskimääräinen hintamediaani (tai keskiarvo,
        > ihan kumpi sinulle sopii paremmin) verrattuna
        > reaalihintaindeksiin on koko ajan nouseva.

        Tuo kuvaaja kertoo keskimääräisistä neliöhinnoista, ei hintamediaanista. Ja se ei ole koko ajan nouseva, vaan vuoron perään laskeva ja nouseva. Pitkällä aikavälillä kehitys on keskimäärin nouseva, mutta jatkuvasti nouseva se ei missään nimessä ole, puhuttiin sitten mediaanista tai keskiarvohinnasta.

        Minun laskelmieni mukaan yhtälö on sellainen, että jos otat nyt puolen miljoonan lainan ja ostat puolen miljoonan talon (säästössä on 20 tuhatta, joka menee varainsiirtoverona valtiolle kiinteistökaupassa, eikä sitä takaisin saa), ja maksat lainaa viisi vuotta, jonka jälkeen joudut työttömyyden vuoksi myymään talosi, niin tilanne on ikävä.

        Olet viidessä vuodessa maksanut lainastasi 4,5% korolla 152 000. Tästä suurin osa on korkoa, ja noin 40 tuhatta lyhennystä. Velkasaldo on siis pienentynyt 500 tuhannesta 460 tuhanteen. Ja joka kuukausi olet maksanut 2500 euroa lainanhoitokuluja.Viiden vuoden päästä myyt talosi, kun sen hinta on laskenut esim 20%, eli sata tuhatta. Mahdollisesti maksat vielä välittäjälle palkkion, 3%, eli 400 tuhannesta 12 tuhatta. Olet siis maksanut kaikkiaan 152000 12000 = 164000 euroa viidessä vuodessa. Alun perin oli säästöjä se 20 tuhatta, joka meni siis veroihin. Talon myytyäsi sinulle jää velkaa 60 tuhatta. Siis olet onnistunut muuttamaan 20 tuhannen euron säästösi 60 tuhannen velaksi maksamalla siitä muutoksesta välirahaa 164000 euroa.

        Summat ovat isoja, ja tietenkin pienenevät, jos puhutaan halvemmasta asunnosta. Suhde pysyy kuitenkin samana, jos puhutaan kolmenkymmenen vuoden lainasta. Ja tässä esimerkissä puhuttiin vain 20% arvonalennuksesta, se ei ole mikään maksimi. Kannattaa siis pikkuisen harkita, ottaako sitä 30 vuoden lainaa vai ei.

        mutta tarkoitin nimenomaan sitä että tuo keskimääräinen neliöhinta on keskimäärin nouseva kuvaaja. Jokainen aallonpohja ja huippu on edellistä korkeammalla, joten ostaminen kannattaa aina aikaisemmin.

        Käytetäänpä tuota sinun samaa esimerkkiäsi... Jos halutaan ostaa asunto joka maksaa nyt 500 tuhatta, saattaa se ehkä onnistuakin vielä 20 tuhannen säästöillä. Viiden vuoden kuluttua kun suhdanteet ovat alhaalla ja hinta laskenut 400 tuhanteen, pankkineiti nauraa sinut ulos kun yrität lainata moisen summan 4% omarahoitusosuudella, oli sitten toinen lainanhakijoista työtön tai ei.

        Niin se vain on että köyhä ei voita koskaan, vaan yleensä pitää valita se pienempi tappio.


      • asdasdfasdfaf
        ... kirjoitti:

        "Jos ei ole vara maksaa lainaa 15 vuodessa pois, kannattaa vakavasti harkita, onko ottamassa turhan ison riskin. Pitäisikö tyytyä halvempaan asuntoon?"

        Nykyinen hintataso vain on sellainen Helsingissä että samalla kuukausihinnalla saa joko 30 vuoden lainan tai vastaavan vuokra-asunnon. Jos haluaa sen viidentoista vuoden lainan, pitää kuukausierän olla kaksinkertainen vuokraan verrattuna, tai sitten tyytyä siihen yksiöön kaupungin rajalla... Ei kuulostaa kauhean järkevältä sekään.

        Jos oletetaan että se asuntojen kuuluisa hintamediaani on aina nouseva (ja vieläpä nopeammin kun pienituloisen ansiot), ja omat suhdanteet muuttuvat yleisten suhdanteiden mukana, niin se on pienituloiselle KESKIMÄÄRIN kannattavampaa ottaa pitkä laina kevyillä maksuerillä kun toivoa että juuri silloin saisi pitää oman työpaikkansa kun se kaikilta muilta menee alta.

        tilanne alkaa kantakaupungin kämpissä se, että kolmenkymmnen vuoden laina-ajalla ja kaksinkertaisella vuokrakustannuksella saa kämpän.

        Meillä vuokra 800, jos otettaisiin 30 vuoden laina, maksettaisiin 1500 kuussa, siihen vielä päälle rempat ja vastike...


      • rujoilija
        asdasdfasdfaf kirjoitti:

        tilanne alkaa kantakaupungin kämpissä se, että kolmenkymmnen vuoden laina-ajalla ja kaksinkertaisella vuokrakustannuksella saa kämpän.

        Meillä vuokra 800, jos otettaisiin 30 vuoden laina, maksettaisiin 1500 kuussa, siihen vielä päälle rempat ja vastike...

        > tilanne alkaa kantakaupungin kämpissä se, että
        > kolmenkymmnen vuoden laina-ajalla ja
        > kaksinkertaisella vuokrakustannuksella saa
        > kämpän.

        Saman olen huomannut myös laitakaupungin asunnoissa. Vuokrataso on monessa tapauksessa matalampi kuin mitä omistaminen maksaisi. Tilanne voi korjaantua kahdella tavalla: vuokrat nousevat tai hinnat laskevat. Mahtaako korkeammille vuokrille löytyä maksajia?


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        Mutta kun kaikkien ihmisten kerran pitää kuitenkin asua jossakin, mutta kaikkien ei ole pakko esim. käyttää neljännestä kuukauden tuloistaan rahastoihin, joten olisi tärkeää olla tukematta asuntosijoitusta sijoitusmuotona, vaan tehdä se ensisijaisesti kannustavaksi asumismuodoksi.

        Kaikkein helpoitenhan se taas onnistuisi esim. tekemällä asuntosijoituksista määräaikaisia, ja asettamalla niille verotuksella suurimman mahdollisimman tuoton joka olisi sama kuin vastaavissa korkorahastoissa tms.

        Rikkaat saisivat edelleen ihan rauhassa sijoittaa omaisuuttaan 85 muulla tavalla, mutta köyhemmilläkin olisi ehkä mahdollisuus omistusasumiseen. Hinnoissa ei sen sijaan enää olisi niin paljon ilmaa kun niitä pitäisi myydä vähävaraisemmillekin jotta ne menisivät kaupaksi. Kuulostaako tämä niin hölmöltä?

        > olisi tärkeää olla tukematta asuntosijoitusta
        > sijoitusmuotona, vaan tehdä se ensisijaisesti
        > kannustavaksi asumismuodoksi.

        > Hinnoissa ei sen sijaan enää olisi niin paljon
        > ilmaa kun niitä pitäisi myydä
        > vähävaraisemmillekin jotta ne menisivät
        > kaupaksi. Kuulostaako tämä niin hölmöltä?

        Kyllä se vähän hölmöltä kuulostaa. Asuntosijoittamista ei mitenkään tueta. Asuntosijoittaminen on sijoittamista ihan samalla tavoin kuin muukin sijoittaminen: tuotoista maksetaan verot. Sijoittaminen yleensäkin pitää talouden pyörät pyörimässä. Toisilla on rahaa enemmän kuin omia tarpeita ja toisilla on omia tarpeita enemmän kuin rahaa. Sijoittaminen ratkaisee tämän yhtälön. Sijoittaja sijoittaa rahansa, siinä ohessa hän ottaa riskin, että raha ei tuotakaan, tai se tuottaa tappiota. Vastineeksi riskille pitää olla tuotto-odotus, joka on sitä korkeampi, mitä korkeammasta riskistä on kysymys. Asuntosijoittamisessa riski ei ole kovin suuri, sen vuoksi tuottovaatimuskaan ei ole kovin suuri. Riskejä on kuitenkin. Jos maksimituottoa jotenkin leikattaisiin, pitäisi myös maksimiriskiä leikata. Se maksaisi rahaa. Nykysysteemi on parempi.

        Helsingissä on HITAS-järjestelmä, jolla järjestelmän piirissä olevien asuntojen maksimihintoja on rajoitettu. Se on parempi systeemi kuin asuntosijoitustoiminnan voittojen rajoittaminen, mutta senkin toimivuudesta on tullut aika paljon voimakasta kritiikkiä. HITAS-asuntoja ostaneet ihmiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että naapurin vapaarahoitteinen asunto on kallistunut enemmän kuin oma HITAS-asunto, kun molemmilla on kuitenkin ollut omaisuus kiinni asunnossa.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > olisi tärkeää olla tukematta asuntosijoitusta
        > sijoitusmuotona, vaan tehdä se ensisijaisesti
        > kannustavaksi asumismuodoksi.

        > Hinnoissa ei sen sijaan enää olisi niin paljon
        > ilmaa kun niitä pitäisi myydä
        > vähävaraisemmillekin jotta ne menisivät
        > kaupaksi. Kuulostaako tämä niin hölmöltä?

        Kyllä se vähän hölmöltä kuulostaa. Asuntosijoittamista ei mitenkään tueta. Asuntosijoittaminen on sijoittamista ihan samalla tavoin kuin muukin sijoittaminen: tuotoista maksetaan verot. Sijoittaminen yleensäkin pitää talouden pyörät pyörimässä. Toisilla on rahaa enemmän kuin omia tarpeita ja toisilla on omia tarpeita enemmän kuin rahaa. Sijoittaminen ratkaisee tämän yhtälön. Sijoittaja sijoittaa rahansa, siinä ohessa hän ottaa riskin, että raha ei tuotakaan, tai se tuottaa tappiota. Vastineeksi riskille pitää olla tuotto-odotus, joka on sitä korkeampi, mitä korkeammasta riskistä on kysymys. Asuntosijoittamisessa riski ei ole kovin suuri, sen vuoksi tuottovaatimuskaan ei ole kovin suuri. Riskejä on kuitenkin. Jos maksimituottoa jotenkin leikattaisiin, pitäisi myös maksimiriskiä leikata. Se maksaisi rahaa. Nykysysteemi on parempi.

        Helsingissä on HITAS-järjestelmä, jolla järjestelmän piirissä olevien asuntojen maksimihintoja on rajoitettu. Se on parempi systeemi kuin asuntosijoitustoiminnan voittojen rajoittaminen, mutta senkin toimivuudesta on tullut aika paljon voimakasta kritiikkiä. HITAS-asuntoja ostaneet ihmiset eivät kuitenkaan hyväksy sitä, että naapurin vapaarahoitteinen asunto on kallistunut enemmän kuin oma HITAS-asunto, kun molemmilla on kuitenkin ollut omaisuus kiinni asunnossa.

        "Asuntosijoittaminen on sijoittamista ihan samalla tavoin kuin muukin sijoittaminen: tuotoista maksetaan verot. "

        Tässä on se periaatteellinen ero meidän välillä.

        Sinä määrittelet asuntosijoituksen sijoitusominaisuuden tärkeämmäksi kun sen asumisominaisuuden. Se vain olisi lain mukaan aika vapaasti määriteltävissä mikä on se tärkein ominaisuus asunto-omaisuudessa, jos eduskunta vain haluaisi asialle tehdä jotain.

        Minusta jo pelkästään se että sijoitusasunnosta saa tehdä yhtä paljon verovähennyksiä kuin omaan käyttöön tarkoitetusta asunnosta kuulostaa selkeästi sijoitustoiminnan tukemiselta asumisen kustannuksella, ja on irvokasta. Samat riskit ne molemmissa on kuitenkin arvon putoamisen kannalta, mutta niinhän kaikissa on riskejä.

        Kyllä, se vähennys tekee asuntoihin sijoittamisesta kilpailukykyisen niiden muiden 85 vaihtoehdon kanssa, mutta miksi sen oikeasti pitää olla yhtä tuottava, muuta kun vain siksi että siihen on totuttu? Pystyykö kukaan oikeasti vastaamaan tähän?

        Jos haluaa pitkän riskittömän sijoituksen, niin miksei voisi ostaa kuvitteellista 100 tuhannen euron asuntoa lain määräämäksi 20 vuoden sijoitusajaksi, ja nostaa siitä vuodessa (vaikka verottomana ja ostamista tukemattomana) tuottona korkeintaan sen 5% vuodessa... Ja sitten lain määräämänä myydä se pois markkinahinnalla, josta tuleva myyntivoitto menisi valtiolle.

        Kyllä, valtio voisi puuttua asuntosijoituksiin, ja jättää ne muut 85 sijoituskeinoa rauhaan. Jos haluaa enemmän kun 5% tuottoa vuodessa (kuten kaikki ilmeisesti haluavat), niin voi valita jonkun muun sijoituskohteen.


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        "Asuntosijoittaminen on sijoittamista ihan samalla tavoin kuin muukin sijoittaminen: tuotoista maksetaan verot. "

        Tässä on se periaatteellinen ero meidän välillä.

        Sinä määrittelet asuntosijoituksen sijoitusominaisuuden tärkeämmäksi kun sen asumisominaisuuden. Se vain olisi lain mukaan aika vapaasti määriteltävissä mikä on se tärkein ominaisuus asunto-omaisuudessa, jos eduskunta vain haluaisi asialle tehdä jotain.

        Minusta jo pelkästään se että sijoitusasunnosta saa tehdä yhtä paljon verovähennyksiä kuin omaan käyttöön tarkoitetusta asunnosta kuulostaa selkeästi sijoitustoiminnan tukemiselta asumisen kustannuksella, ja on irvokasta. Samat riskit ne molemmissa on kuitenkin arvon putoamisen kannalta, mutta niinhän kaikissa on riskejä.

        Kyllä, se vähennys tekee asuntoihin sijoittamisesta kilpailukykyisen niiden muiden 85 vaihtoehdon kanssa, mutta miksi sen oikeasti pitää olla yhtä tuottava, muuta kun vain siksi että siihen on totuttu? Pystyykö kukaan oikeasti vastaamaan tähän?

        Jos haluaa pitkän riskittömän sijoituksen, niin miksei voisi ostaa kuvitteellista 100 tuhannen euron asuntoa lain määräämäksi 20 vuoden sijoitusajaksi, ja nostaa siitä vuodessa (vaikka verottomana ja ostamista tukemattomana) tuottona korkeintaan sen 5% vuodessa... Ja sitten lain määräämänä myydä se pois markkinahinnalla, josta tuleva myyntivoitto menisi valtiolle.

        Kyllä, valtio voisi puuttua asuntosijoituksiin, ja jättää ne muut 85 sijoituskeinoa rauhaan. Jos haluaa enemmän kun 5% tuottoa vuodessa (kuten kaikki ilmeisesti haluavat), niin voi valita jonkun muun sijoituskohteen.

        > Minusta jo pelkästään se että
        > sijoitusasunnosta saa tehdä yhtä paljon
        > verovähennyksiä kuin omaan käyttöön
        > tarkoitetusta asunnosta

        Ei näytä menevän perille. "Omistusasunnon hankkimiseen kohdistuvan velan korot ovat vähennyskelpoisia, jos asunto on omistajan tai hänen perheensä vakituinen asunto." (Verohallinnon tiedotteesta)

        Sijoitusasunnon verokohtelu on sama kuin muunkin sijoitusomaisuuden, vain omana kotina käytetyn asunnon velasta saa tehdä palkkatuloista verovähennyksiä, ja vain oman asunnon myyntivoitto on verovapaata.

        > Kyllä, se vähennys tekee asuntoihin
        > sijoittamisesta kilpailukykyisen niiden muiden
        > 85 vaihtoehdon kanssa,

        ...siis se vähennys, joka elää vain sinun mielikuvissasi?

        > Jos haluaa pitkän riskittömän sijoituksen,
        > niin miksei voisi ostaa kuvitteellista 100
        > tuhannen euron asuntoa lain määräämäksi 20
        > vuoden sijoitusajaksi, ja nostaa siitä
        > vuodessa (vaikka verottomana ja ostamista
        > tukemattomana) tuottona korkeintaan sen 5%
        > vuodessa...

        Kukas sen riskin sitten kantaa? Veronmaksajatko? Eikö ole reilumpi, että sijoittaja kantaa itse sijoittamisensa riskit? Mielestäni se on kaiken a ja o. Riskeiltä suojautumiseen on nykyään konstinsa, muttas ne eivät ole ilmaisia. Jos sijoittaja haluaa suojautua, maksakoon suojauksensa itse.

        > Ja sitten lain määräämänä myydä se pois
        > markkinahinnalla, josta tuleva myyntivoitto
        > menisi valtiolle.

        Kuka takaa, että asunnolle löytyy ostaja? Eikö ole reilumpaa, että sijoittaja joutuu miettimään, mihin rahansa panee, ja onnistuessaan saa myyntivoittoa, josta maksaa verot. Epäonnistuessaan hän kärsii möhläyksestään omissa nahoissaan.

        > Kyllä, valtio voisi puuttua
        > asuntosijoituksiin, ja jättää ne muut 85
        > sijoituskeinoa rauhaan. Jos haluaa enemmän kun
        > 5% tuottoa vuodessa (kuten kaikki ilmeisesti
        > haluavat), niin voi valita jonkun muun
        > sijoituskohteen.

        Tämä takaisi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen katoamisen markkinoilta. Olisi se aika erikoinen päätös. Ketä se sitten palvelisi? Tuntisitko tyydytystä, kun minulle ei löytyisi vuokra-asuntoa, ja se pirun naapuri, joka nyt tienaa asuntojen vuokraamisella, tienaisikin Ponssen osingoilla ja arvonnousulla? Naapurillasi pyyhkisi ihan yhtä kadehdittavan hyvin, ja minä muuttaisin ulkomaille. Pahimmassa tapauksessa jatkaisin tälle samalle palstalle viisastelua Berliinistä, ja kehuskelisin, miten asustelen siellä kahdensadan neliön vapaarahoitteisessa kattohuoneistossa vuokralla, joka ei kattaisi vastaavan asunnon korkokuluja Suomessa. Ärsyttäisi entistä enemmän, kukaan ei voittaisi.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > Minusta jo pelkästään se että
        > sijoitusasunnosta saa tehdä yhtä paljon
        > verovähennyksiä kuin omaan käyttöön
        > tarkoitetusta asunnosta

        Ei näytä menevän perille. "Omistusasunnon hankkimiseen kohdistuvan velan korot ovat vähennyskelpoisia, jos asunto on omistajan tai hänen perheensä vakituinen asunto." (Verohallinnon tiedotteesta)

        Sijoitusasunnon verokohtelu on sama kuin muunkin sijoitusomaisuuden, vain omana kotina käytetyn asunnon velasta saa tehdä palkkatuloista verovähennyksiä, ja vain oman asunnon myyntivoitto on verovapaata.

        > Kyllä, se vähennys tekee asuntoihin
        > sijoittamisesta kilpailukykyisen niiden muiden
        > 85 vaihtoehdon kanssa,

        ...siis se vähennys, joka elää vain sinun mielikuvissasi?

        > Jos haluaa pitkän riskittömän sijoituksen,
        > niin miksei voisi ostaa kuvitteellista 100
        > tuhannen euron asuntoa lain määräämäksi 20
        > vuoden sijoitusajaksi, ja nostaa siitä
        > vuodessa (vaikka verottomana ja ostamista
        > tukemattomana) tuottona korkeintaan sen 5%
        > vuodessa...

        Kukas sen riskin sitten kantaa? Veronmaksajatko? Eikö ole reilumpi, että sijoittaja kantaa itse sijoittamisensa riskit? Mielestäni se on kaiken a ja o. Riskeiltä suojautumiseen on nykyään konstinsa, muttas ne eivät ole ilmaisia. Jos sijoittaja haluaa suojautua, maksakoon suojauksensa itse.

        > Ja sitten lain määräämänä myydä se pois
        > markkinahinnalla, josta tuleva myyntivoitto
        > menisi valtiolle.

        Kuka takaa, että asunnolle löytyy ostaja? Eikö ole reilumpaa, että sijoittaja joutuu miettimään, mihin rahansa panee, ja onnistuessaan saa myyntivoittoa, josta maksaa verot. Epäonnistuessaan hän kärsii möhläyksestään omissa nahoissaan.

        > Kyllä, valtio voisi puuttua
        > asuntosijoituksiin, ja jättää ne muut 85
        > sijoituskeinoa rauhaan. Jos haluaa enemmän kun
        > 5% tuottoa vuodessa (kuten kaikki ilmeisesti
        > haluavat), niin voi valita jonkun muun
        > sijoituskohteen.

        Tämä takaisi vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen katoamisen markkinoilta. Olisi se aika erikoinen päätös. Ketä se sitten palvelisi? Tuntisitko tyydytystä, kun minulle ei löytyisi vuokra-asuntoa, ja se pirun naapuri, joka nyt tienaa asuntojen vuokraamisella, tienaisikin Ponssen osingoilla ja arvonnousulla? Naapurillasi pyyhkisi ihan yhtä kadehdittavan hyvin, ja minä muuttaisin ulkomaille. Pahimmassa tapauksessa jatkaisin tälle samalle palstalle viisastelua Berliinistä, ja kehuskelisin, miten asustelen siellä kahdensadan neliön vapaarahoitteisessa kattohuoneistossa vuokralla, joka ei kattaisi vastaavan asunnon korkokuluja Suomessa. Ärsyttäisi entistä enemmän, kukaan ei voittaisi.

        > Ei näytä menevän perille. "Omistusasunnon
        > hankkimiseen kohdistuvan velan korot ovat
        > vähennyskelpoisia, jos asunto on omistajan
        > tai hänen perheensä vakituinen asunto."
        > (Verohallinnon tiedotteesta)

        No sinä kun olet asuntosijoittaja ja sinulla on käytännön kokemusta, niin miten tämä sitten tulkitaan?

        "Verovelvollisella on oikeus vähentää sellaisen velan korko, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen. Tulonhankkimistoimintaa on esimerkiksi asunnon vuokraaminen, osakesäästäminen ja muu sellainen toiminta, jonka tarkoitus on tuottaa veronanalaista tuloa" (Siitä samaisesta tiedotteesta...)

        Kuvittelenko minä vain, vai eikö tämä ole juuri se sama vähennys jonka asuntoa itselleen ostavat saavat? Jos minä olen väärässä, niin pyydän toki anteeksi, ja voit unohtaa tämän kohdan edellisistä viesteistä.


        Mitä tulee muuhun keskusteluun, niin asuntojen hinnat kyllä tulisivat laskemaan jos sijoittajien olisi pakko myydä sijoitusasuntonsa pois. Tällöinhän tarjonta olisi selvästikin suurempi kun kysyntä, ja ne huonommatkin asunnot menisivät kaupaksi köyhille ihmisille, kun asuntolainan lyhennys olisi kilpailukykyinen vuokran kanssa.


      • rujoilija
        ... kirjoitti:

        > Ei näytä menevän perille. "Omistusasunnon
        > hankkimiseen kohdistuvan velan korot ovat
        > vähennyskelpoisia, jos asunto on omistajan
        > tai hänen perheensä vakituinen asunto."
        > (Verohallinnon tiedotteesta)

        No sinä kun olet asuntosijoittaja ja sinulla on käytännön kokemusta, niin miten tämä sitten tulkitaan?

        "Verovelvollisella on oikeus vähentää sellaisen velan korko, joka kohdistuu veronalaisen tulon hankkimiseen. Tulonhankkimistoimintaa on esimerkiksi asunnon vuokraaminen, osakesäästäminen ja muu sellainen toiminta, jonka tarkoitus on tuottaa veronanalaista tuloa" (Siitä samaisesta tiedotteesta...)

        Kuvittelenko minä vain, vai eikö tämä ole juuri se sama vähennys jonka asuntoa itselleen ostavat saavat? Jos minä olen väärässä, niin pyydän toki anteeksi, ja voit unohtaa tämän kohdan edellisistä viesteistä.


        Mitä tulee muuhun keskusteluun, niin asuntojen hinnat kyllä tulisivat laskemaan jos sijoittajien olisi pakko myydä sijoitusasuntonsa pois. Tällöinhän tarjonta olisi selvästikin suurempi kun kysyntä, ja ne huonommatkin asunnot menisivät kaupaksi köyhille ihmisille, kun asuntolainan lyhennys olisi kilpailukykyinen vuokran kanssa.

        > No sinä kun olet asuntosijoittaja ja sinulla
        > on käytännön kokemusta

        Näin sanoin: "Selvyyden vuoksi: ei ole oma lehmä ojassa. Minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut sijoitusasuntoa." Jos tuosta voi päätellä minun olevan asuntosijoittaja, niin päättely on erikoislaatuista.

        Kyllä sijoittaja voi vähentää sijoitustuotoistaan ne kulut, joita sijitustoiminta aiheuttaa. Esimerkiksi itse ostin joskus velkarahalla pörssiosakkeita, ja olisin saanut vähentää tuon velan korot osakkeista saamistani myyntivoitoista, jotka olisin saanut samana vuonna. Pahaksi onneksi en velka-aikanani myynyt mitään osakkeita voitolla. Aiemmista tai myöhemmistä voitoista korkokuluja ei voi vähentää, vaan myyntivoiton verot menevät maksuun. Onko se reilua? Ansiotuloveroistani en niitä myöskään voinut vähentää, vaikka veroja maksoinkin aikamoisen määrän. Maksoin siis korot ronskisti tuloverotetuilla palkkatuloillani. Se on sitä sijoittamisen riskiä, asiat eivät useinkaan mene ihan niin kuin on suunnitellut.

        Ansiotuloverotuksessaan voi vähentää oman kodin hankkimiseen otetun velan korkokuluja. Se, että sijoittaja voi vähentää sijoitustoimintansa kulut sijoitustoiminnan tuotoista ennen veronmaksua, on välttämätöntä, muutoin sijoitustoiminta menisi ihan mahdottomaksi.


      • ...
        rujoilija kirjoitti:

        > No sinä kun olet asuntosijoittaja ja sinulla
        > on käytännön kokemusta

        Näin sanoin: "Selvyyden vuoksi: ei ole oma lehmä ojassa. Minulla ei ole, eikä ole ikinä ollut sijoitusasuntoa." Jos tuosta voi päätellä minun olevan asuntosijoittaja, niin päättely on erikoislaatuista.

        Kyllä sijoittaja voi vähentää sijoitustuotoistaan ne kulut, joita sijitustoiminta aiheuttaa. Esimerkiksi itse ostin joskus velkarahalla pörssiosakkeita, ja olisin saanut vähentää tuon velan korot osakkeista saamistani myyntivoitoista, jotka olisin saanut samana vuonna. Pahaksi onneksi en velka-aikanani myynyt mitään osakkeita voitolla. Aiemmista tai myöhemmistä voitoista korkokuluja ei voi vähentää, vaan myyntivoiton verot menevät maksuun. Onko se reilua? Ansiotuloveroistani en niitä myöskään voinut vähentää, vaikka veroja maksoinkin aikamoisen määrän. Maksoin siis korot ronskisti tuloverotetuilla palkkatuloillani. Se on sitä sijoittamisen riskiä, asiat eivät useinkaan mene ihan niin kuin on suunnitellut.

        Ansiotuloverotuksessaan voi vähentää oman kodin hankkimiseen otetun velan korkokuluja. Se, että sijoittaja voi vähentää sijoitustoimintansa kulut sijoitustoiminnan tuotoista ennen veronmaksua, on välttämätöntä, muutoin sijoitustoiminta menisi ihan mahdottomaksi.

        ... joten lopetan tämän keskustelun tähän lainaukseen.

        "Ansiotuloverotuksessaan voi vähentää oman kodin hankkimiseen otetun velan korkokuluja. Se, että sijoittaja voi vähentää sijoitustoimintansa kulut sijoitustoiminnan tuotoista ennen veronmaksua, on välttämätöntä, muutoin sijoitustoiminta menisi ihan mahdottomaksi."

        Sinusta asuntojen pitäisi olla sijoituskohteita muiden joukossa, ja minusta niiden pitäisi olla asuntoja. Jos sijoitustoiminta asunnoilla olisi "ihan mahdotonta", niin sitten voisi käyttää niitä 85 muuta tapaa sijoittaa rahojaan.

        Kiitos, ja näkemiin.


    • ovet jo nyt

      selviö. Osa kansasta pärjää ja saa kaikkea mukavaa ihan palkalla. Osa kansasta joutuu tekemään kaikenmaailman vippaskonsteja pärjätäkseen, kuten myymään asuntonsa tienatakseen muutaman euron. Toiset tienaavat sen muutaman euron niin ettei asuntoa tarvitse myydä.

      • rujoilija

        > Osa kansasta joutuu tekemään kaikenmaailman
        > vippaskonsteja pärjätäkseen, kuten myymään
        > asuntonsa tienatakseen muutaman euron. Toiset
        > tienaavat sen muutaman euron niin ettei
        > asuntoa tarvitse myydä.

        Myin asuntoni, vaikka en tarvitse siitä saatuja rahoja mihinkään. Paiskin töitä ja saan mukavasti liksaa, jolla maksan vuokran, ja teen kaikkea muuta, mitä mieleen juolahtaa. Asunnosta saadut rahat kerryttävät pankissa pääomalle korkoa.

        Se muutama euro, joka asuntohinnoissa on mahdollisuus polttaa savuna ilmaan tai säästää järkevällä ajoituksella, on minulle iso raha, puhutaan helposti yli sadasta tuhannesta eurosta. Sen maksamiseen minulla menee monta vuotta, ellen pane koko nettopalkkaani siihen. Monella muulla siihen sadan tonnin maksamiseen menee monta vuotta, vaikka panisikin koko nettopalkkansa siihen. Ja samat tyypit huutelevat täällä vähättelevään tyyliin muutaman euron pikkurahoista. Opetelkaa laskemaan.
        Asuntojen hintakehitys:
        http://www.aijaa.com/v.php?i=409343.jpg


    • uusi omakotitalo

      Eikös se olekkaan se kaukaa viisas - jo 10v rommausta odotellut - tuhnu, joka ostaa taloni alehintaan pois rommauksen jälkeen, ja tekee tilin ostovaiheessa?

      Minä vaadin nyt saada tietää, ostaako asuntoni pois poroporvari suurvarallinen (ale 50%) vaiko tuhnu (ale -70%)?

      • TilastoTTT

        Hieman yksinkertaistaen voidaan tehdä seuraava johtopäätös: Ostohuuma ja sitä myötä syntyvä kupla on tärkeä vaihe, jotta asunnot jälleen halpenisivat. Tarvitaan se n. 5% porukka, joka epäonnistuu ajoituksessa ja työttömyyden tms tuloihin laskevasti vaikuttavassa tilanteessa ei pysty kantamaan riskiä.

        Alati tulotasoa nopeammin kasvavat hinnat saattavat myös tukahduttaa palveluiden markkinat. Kun tulot eivät kasva, mutta asumisen menot kasvavat => on muusta kulutuksesta pois. Suomalaisten muutenkin heikko ostovoima heikkenee entisestään(vertailujen mukaan). Inflaation toki pitäisi tätä kehitystä korjata, MUTTA yleinen inflaatio pidetään EU:n rahapolitiikalla alhaalla, joten siitäkään ilmiöstä ei ole hyötyä velalliselle.

        Erilaisia mahdollisuuksia on monia. Yksi aivan varma tekijä on työttömyyden lisääntyminen. Työttömyyttä lisäävää tekijää ei ole näkyvissä. Milloinkohan nämä 'laihat vuodet' olisivat tulleet kello kaulassa. Ne tulevat yllättäen nurkan takaa. Kohta kannattaisi kurkata sinne nurkan taakse...


    • kun täällä

      ..ruokitaan ihmisiin tuollaista tulevaisuuden uskoa!!! Toki itsekkin olen sitä mieltä että pröystäilemään ei kannata rueta vaikka olis kuinka varma taloudestaan (siis jäitä hattuun), mutta tuo asenne että -potkut te saatte kaikki, sit tulee avioero ja sairastut tai kuolet, niin menee hiukan liian pitkälle....

      • rujoilija

        > tuo asenne että -potkut te saatte kaikki, sit
        > tulee avioero ja sairastut tai kuolet, niin
        > menee hiukan liian pitkälle....

        Ei se ihan noin mene. Kun otat ison lainan kolmenkymmenen vuoden maksuajalla ilman omarahoitusosuutta, mitoitat samalla taloudellisen riskinsietokykysi helposti aika alas. Uskot siis, että seuraavan kymmenen vuoden sisällä ei tule mitään tarvetta mistään syystä myydä asuntoa, tai että hinnat ainakin nousevat jatkuvasti, ja että ei tule mitään taloudellisia vastaiskuja, vaan maksukyky säilyy jatkuvasti hyvänä. Jos käy niin, että maksukyky heikkenee, korttitalo kaatuu, ja jos käy niin, että tulee tarve muuttaa, ja asuntojen hinnat ovat laskeneet, korttitalo sortuu.

        Tuollaisiin lainoihin kannattaa sisällyttää korkokatto ja arvonlaskultakin pitäisi jotenkin pystyä suojautumaan. Ei se ole pessimismiä tai pirujen maalaamista seinälle, vaan järkevää taloussuunnittelua.


      • tuota...
        rujoilija kirjoitti:

        > tuo asenne että -potkut te saatte kaikki, sit
        > tulee avioero ja sairastut tai kuolet, niin
        > menee hiukan liian pitkälle....

        Ei se ihan noin mene. Kun otat ison lainan kolmenkymmenen vuoden maksuajalla ilman omarahoitusosuutta, mitoitat samalla taloudellisen riskinsietokykysi helposti aika alas. Uskot siis, että seuraavan kymmenen vuoden sisällä ei tule mitään tarvetta mistään syystä myydä asuntoa, tai että hinnat ainakin nousevat jatkuvasti, ja että ei tule mitään taloudellisia vastaiskuja, vaan maksukyky säilyy jatkuvasti hyvänä. Jos käy niin, että maksukyky heikkenee, korttitalo kaatuu, ja jos käy niin, että tulee tarve muuttaa, ja asuntojen hinnat ovat laskeneet, korttitalo sortuu.

        Tuollaisiin lainoihin kannattaa sisällyttää korkokatto ja arvonlaskultakin pitäisi jotenkin pystyä suojautumaan. Ei se ole pessimismiä tai pirujen maalaamista seinälle, vaan järkevää taloussuunnittelua.

        ..samaa tarkoitin että kohtuudella lainaa ja tietty varaus koronnousuun. Mutta eihän ihminen voi tietää mitä tapahtuu ja onko tosiaan töitä esim 20 vuotta, mutta jos sitä pelkää niin ei voi ikinä ostaa/saada mitään. AINA täytyy olla uskoa tulevaisuuteen. Korkokatot ja muut on ihan huuhaata (kiinteä korko asia erikseen, mut se on vaan vaihtoehto) ja niissä jos missä menee rahat hukkaan, ei niitä ollu ennenkään, maksettiin vaan lainaa minkä pystyttiin ja that´s it.
        Joten ei maalailla enempää piruja vai mikskä taloussuunnitteluks sitä nyt kutsuitkaan?


      • rujoilija
        tuota... kirjoitti:

        ..samaa tarkoitin että kohtuudella lainaa ja tietty varaus koronnousuun. Mutta eihän ihminen voi tietää mitä tapahtuu ja onko tosiaan töitä esim 20 vuotta, mutta jos sitä pelkää niin ei voi ikinä ostaa/saada mitään. AINA täytyy olla uskoa tulevaisuuteen. Korkokatot ja muut on ihan huuhaata (kiinteä korko asia erikseen, mut se on vaan vaihtoehto) ja niissä jos missä menee rahat hukkaan, ei niitä ollu ennenkään, maksettiin vaan lainaa minkä pystyttiin ja that´s it.
        Joten ei maalailla enempää piruja vai mikskä taloussuunnitteluks sitä nyt kutsuitkaan?

        > maksettiin vaan lainaa minkä pystyttiin ja
        > that´s it.

        Se on tämä suomalaisten luterilainen moraali, elämän pitää olla tuskaa. En ole viitsinyt lähteä mukaan samaan rumbaan, annan muiden murehtia koronmaksuista, ja otan itse vain sen verran lainaa, että rahaa jää tarpeeksi mukavaan elämään. Ei tämä ole hassumpaa elämää, vaikka ei välttämättä olekaan ihan yhtä ylevä kotitalo kuin joillakin muilla. On niitä muitakin harrastuksia kuin kotona ähöttäminen.

        Taitaa olla kaikin puolin meneillään sellainen trendi, että asuminen on ihana harrastus, johon kannattaa käyttää kaikki raha ja aika. Töllöstä tulee ohjelma toisensa perään, jossa sisustushomo stailaa ja ämmät päivittelee ihania muutoksia. Ihmiset ottavat jättilainoja, ja sen päälle lisää lainaa, jotta voi tyhjentää kämpän vanhoista kalusteista, ja tuoda ihania sisustuskankaita ja lehmäntaljaisia keittiönkaappeja tilalle. Voi, miten ihanaa.


      • varmaan
        rujoilija kirjoitti:

        > maksettiin vaan lainaa minkä pystyttiin ja
        > that´s it.

        Se on tämä suomalaisten luterilainen moraali, elämän pitää olla tuskaa. En ole viitsinyt lähteä mukaan samaan rumbaan, annan muiden murehtia koronmaksuista, ja otan itse vain sen verran lainaa, että rahaa jää tarpeeksi mukavaan elämään. Ei tämä ole hassumpaa elämää, vaikka ei välttämättä olekaan ihan yhtä ylevä kotitalo kuin joillakin muilla. On niitä muitakin harrastuksia kuin kotona ähöttäminen.

        Taitaa olla kaikin puolin meneillään sellainen trendi, että asuminen on ihana harrastus, johon kannattaa käyttää kaikki raha ja aika. Töllöstä tulee ohjelma toisensa perään, jossa sisustushomo stailaa ja ämmät päivittelee ihania muutoksia. Ihmiset ottavat jättilainoja, ja sen päälle lisää lainaa, jotta voi tyhjentää kämpän vanhoista kalusteista, ja tuoda ihania sisustuskankaita ja lehmäntaljaisia keittiönkaappeja tilalle. Voi, miten ihanaa.

        ..moni menee tuohon trendi-lankaan. Itse suosin ajatonta ja edullista sisustamista. Nytkin aikeissa maalailla seiniä johon ei tarvi lainaa ja voi sit muutaman vuoden päästä taas vaihtaa jos rupee kyllästyttää. Ja keittiöremonttihan on sellanen johon saa rahat uppoo varmasti ja sanotaan että se maksaa väh. siinä 10 te. Itse tein rempan pari vuotta sitten maksoi n 1700 e ( koneet n1200 e) ja ei tarvinnu lainaa. purin entisen ja kasasin uudet itse (siis naiseltakin onnistuu), malli on ajaton peruskeittiö ja 5 v päästä voi taas maalata ovet jos kyllästyy. No nyt tää lähti vähän asian viereen!!!


      • Kallopala
        rujoilija kirjoitti:

        > maksettiin vaan lainaa minkä pystyttiin ja
        > that´s it.

        Se on tämä suomalaisten luterilainen moraali, elämän pitää olla tuskaa. En ole viitsinyt lähteä mukaan samaan rumbaan, annan muiden murehtia koronmaksuista, ja otan itse vain sen verran lainaa, että rahaa jää tarpeeksi mukavaan elämään. Ei tämä ole hassumpaa elämää, vaikka ei välttämättä olekaan ihan yhtä ylevä kotitalo kuin joillakin muilla. On niitä muitakin harrastuksia kuin kotona ähöttäminen.

        Taitaa olla kaikin puolin meneillään sellainen trendi, että asuminen on ihana harrastus, johon kannattaa käyttää kaikki raha ja aika. Töllöstä tulee ohjelma toisensa perään, jossa sisustushomo stailaa ja ämmät päivittelee ihania muutoksia. Ihmiset ottavat jättilainoja, ja sen päälle lisää lainaa, jotta voi tyhjentää kämpän vanhoista kalusteista, ja tuoda ihania sisustuskankaita ja lehmäntaljaisia keittiönkaappeja tilalle. Voi, miten ihanaa.

        Nyt on jonkin verran ainakin markkinoiden tasaantumisen merkkejä ilmassa, ja jos on ensiasuntoa ostamassa, kannattaa katsoa esimerkiksi www.bankrate.commista, miten vähän se 30 vuoden asuntolaina kahdessa vuodessa lyhenee.

        Ikävä vain, että nämä -70% syksyllä -jankkaajat hukuttavat kouhkaamisellaan vaatimattomamman järjen äänen.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      22
      5534
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      32
      4860
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      29
      2794
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2354
    5. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2068
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      2018
    7. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1657
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1611
    9. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      23
      1492
    10. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      27
      1481
    Aihe