Hyönteisillä on useampiakin pareja raajoja, mutta miksei nisäkkäiltä löydy enempää niitä kuin neljä?
raajat?
???
7661
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja monien raajojen lämmittäminen jne toimintakuntoisena pitäminen veisi paljon energiaa.
Minulla on ns. keskijalkakin.
Siis hämähäkeillä on neljä raajaparia, hyönteisillä tyypillisesti kolme raajaparia.
Nisäkkäät taas ovat aikojen saatossa kehittyneet maalle siirtyneestä Acanthostega tai Ichthyostega nimisestä tetrapodista.
Näitä taas edelsi tiktaalik rosaea, joka oli neliraajainen. http://en.wikipedia.org/wiki/Tiktaalik
Tetrapodi tarkoittaa neliraajaista: http://en.wikipedia.org/wiki/Tetrapods
Jos taas katsoo kalojen evoluutiota, niin varhaisimmilla luukaloilla oli vain yksi (luullinen) eväpari. Jossakin kehityksen välissä näille luukaloille ilmaantui toinenkin (luullinen) eväpari.
Eliöiden ruumiinmuoto (ns. body plan http://en.wikipedia.org/wiki/Body_plan) on geenien tuotosta. Tässä erityisesti HOX geeneillä (http://en.wikipedia.org/wiki/Homeobox) on ratkaiseva merkitys.
Eli nisäkkäillä on neljä raajaa (häntää ei kait katsota raajaksi) koska nisäkkäiden esivanhemmilla oli neljä raajaa.
Miksi sitten taas ei ole sellaista mutaatiota syntynyt, joka olisi tuottanut kolmannekin raajaparin, onkin pohdinnan arvoinen kysymys.
Vaikuttaisi siltä, että kolmannesta raajaparista ei olisi ollut eliön liikkumisen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kun katsoo noita neliraajaisia liskoja, niin niiden eteneminen selkärankaa mutkistamalla kahden tukipisteen varassa on omiaan vain kahden raajaparin systeemille. Kolmas raajpari olisi äkkiseltään ajateltuna vain haitaksi (vaatii enemmän energiaa sekä kehitysvaiheessa että aikuisella, tekee eliöstä pidemmän eikä vastaavasti ketterämpää).
Vesielementissä (taas kerran intuitiivisesti ajatellen) olisi kolmaskin raajapari ollut mahdollinen. Toinen raajaparihan on muinaisille luukaloille syntynyt. Kolmatta raajaparia ei kuitenkaan ole millekään kalalle tähän mennessä tullut, joten tällaista ei ole ilmeisesti odotettavissakaan millekään nykyiselle neliraajaiselle.
oli siinä taas vakuuttavia uskomuksia kerrakseen - mitenkähän se vain olisi tapahtunut - se jää aina sanomatta - mutta uskohan täyttää aukot,ja niitä piisaa.
"oli siinä taas vakuuttavia uskomuksia kerrakseen -"
Fossiilien perusteella, huomaapa se.
"mitenkähän se vain olisi tapahtunut -"
Mutaatioita perimässä ja HOX-geeneissä. Luonnonvalinta taas toimii siitä eteenpäin.
Historiaa ei saada tuolta osi koskaan aukottomasti selville. Jäljet näistä kuitenkin on meidän perimässämme.
Ja vaihtoehto oli, mikä? Jos tarkoitat luomista a'la kreationismi, niin mites selität Kambri-kauden eliöiden fossiilit? Se kun on ihan oma lajistonsa verrattuna esim. nuorempaan fossiiliaineistoon.
>>Nisäkkäät taas ovat aikojen saatossa kehittyneet maalle siirtyneestä Acanthostega tai Ichthyostega nimisestä tetrapodista.
Ichtyostegan luurangosta on tarkemmissa tutkimuksissa löytynyt piirteitä jotka viittaavat, ettei se ole maaeläinten esi-isä. Acanthostegastakaan ei voi sanoa mitään varmaa, koska mitään tiettyä lajia tai sukua on tietenkin mahdoton osoittaa jonkin ryhmän esivanhemmaksi. Varmaa on vain että se edustaa muodoltaan eläimiä jonka kaltaisista nykyiset tetrapodit kehittyivät.
>>Jos taas katsoo kalojen evoluutiota, niin varhaisimmilla luukaloilla oli vain yksi (luullinen) eväpari.
Olen itse kyllä nähnyt varhaisimpiin (esi)luukaloihin kuuluvan kalan fossiilin, jolla oli vailla erehtymisen vaaraa kahdet parilliset evät. Vaikka en olekaan aiheen asiantuntija, minusta vaikuttaa loogiselta olettaa, että pareja on luukaloilla ollut alusta alkaen kaksi, koska sama pätee myös omia aikojaan kehittyneisiin rustokaloihin.
Kaiki maapallon maanisäkkäät on sukua sille kalalle joka ryömi maalle kauan sitten. Sillä oli jo neljä kappaletta alkeellisia raajoja.