Upein ruokailukokemuksesi

Minun upein ruokailuhetki on 23.9.2005 ravintola Loisteessa, Helsingissä. Olimme siellä silloisen tyttöystäväni kanssa viettämässä syntymäpäiviäni. Ai että mitä parmesanhärkää siellä tarjottiin! Hyvät drinkit ja erittäin hyvä viini ja ainutlaatuinen tilaisuus ja tunnelma. Lisäksi Loisteen kymppikerroksesta aukeaa aika hienot näkymät Helsingin ylle.

oli AIKA hyvää.Samoin kauheaan sahtikrapulaan nautittu möttönen makkaralla ja kaikilla mausteilla loi uskuoa elämään.

Vuosia sitten eräässä saksalaisessa linnassa, joka oli muutettu hienoksi hotelliravintolaksi. Kesätyönantajani tarjosi meille ulkomaalaisille nuorille hienon menun alusta loppuun, enkä unohda tuota herkuttelua koskaan.

oli vaimollani ja minulla sekä parillakymmenellä vieraallamme Istanbulissa joskus 80 luvulla, viettäessämme hopeahääpäiväämme. Menimme Gelik nimiseen perinneruokapaikkaan, jossa valmistetaan mm. taivaallisen hyvää Kuzu tandiiria, oliskohan se uunilammas, mutta uuni on kaivo. Aloitimme n. klo 18 runsailla alkupaloilla, eli Mezes, oluineen viineineen ja rakeineen ja siitä pikkuhiljaa siirryimme siihen loistavaan lampaaseen. Kullankeltainen rapeapintainen ja mehevä lammas oli viedä kielen mennessään. Maustettuna ainoastaan suolalla, tämä herkku ohittaa minkä tahansa meikäläisen ns. Rosvopaistin. Ähki puhki syötyämme jatkoimme kahvin, baklavan ja hyvien konjakkien ts.brandyjen ja scottiviskien kera. Sen kertaisen juhlaehtoollisen lopetimme puolenyön aikaan. Mukava yllätys oli myös lasku, sillä kaikkineen se teki n. 600 Smk. eli nykyrahassa n. 100 euroa. Ravintola Gelik toimii edelleen ja on lähes ainoita paikkoja Istanbulissa, missä saa hiilillä grillattua döner kebapia, kannattaa muistaa nimi, jos vierailette Istanbulissa.

mutta muistissa säilyvä"ateria" oli kun söin vedonlyönnin takia 2 perhepizzaa,aika n. tunti ja 15 minuuttia,,,

Olin Saksassa taiteilijaresidenssissä ja tein visiitin Berliiniin. Tarkoitus oli yöpyä hotellissa, mutta eräs kiinalainen kirjailija sanoi, että voisin yöpyä hänen avovaimonsa luona. No illalla sitten saavuin majapaikkaani, boheemiin ja rapistuneeseen taloon jossa tämä vaimo valmisti meille pikaillallisen, kalaa ja kasviksia.
Lämmöllä muistelen sitä. Ruoka oli erinomaisen hyvää ja vieraanvaraisuus lämmitti mieltä. Kommunikointi oli vaikeaa, koska tyttö ei puhunut englantia enkä minä saksaa kuin muutaman sanan(kiinan kielestä puhumattakaan), mutta se oli ehkä paras ruokailukokemukseni ikinä. Se ympäristö ja lämmin vastaanotto oli ihan uskomatonta ja jotenkin juttuakin riitti elekielellä ja saksan ja englannin sekoituksella. Keittiössä piti muuten olla kengät jalassa kun lattia oli niin rasvainen wokkailuiden jäljiltä :)

Äidin leipomat karjalanpiirakat ja sultsinat. Pitäis vissiin mennä pikapuoliin käymään:)