Toissa iltana tuli hyvä 4D dokumentti yhtiöstä joka pakastaa kuolleita ihmisiä, jotta heidät voidaan myöhemmin tulevaisuudessa herättää henkiin. Siinä näytettiin koko pakastamis prosessi, joka tehtiin syöpään kuolleelle naiselle. Osa tiedemiehistä uskoo kyrobiologiaan toiset taas pitävät sitä huuhaana. Mitä mietä itse olette? Olen itsekin aina miettinyt, että miksi kuollutta ei voida "käynnistää uudestaan" mikä on se ratkaiseva asia joka tekee kuolemasta lopullisen?
Kuollessahan ihmisen aivot tuhoutuvat täysin muutaman minuutin kuluttua ja tapahtuu muitakin soluvaurioita. Eli periaatteessa jos nuo vauriot pystytään nanotekniikan avulla korjaamaan ja eliminoimaan kuolinsyy, niin ihmnen voisi herätä.
Kuollessahan ihmisen aivot tuhoutuvat täysin muutaman minuutin kuluttua ja tapahtuu muitakin soluvaurioita. Eli periaatteessa jos nuo vauriot pystytään nanotekniikan avulla korjaamaan ja eliminoimaan kuolinsyy, niin ihmnen voisi herätä.
Vastaukset 25
Vanhimmat
estävät sen herättämisen.
Ja etuliite on sitten kryo-. ;)
soluvauriothan sen estävät, mutta entäs jos ne pystyttäisiin nanotekniikan avulla korjaamaan. Miljardit mikroskooppisen pienet"korjauskoneet" korjaisivat miljardit solut. Eihän sitä tiedä mitä sadan vuoden päästä pystytään tekemään. kyllä kuolemakin on varmasti voitettavissa.
Olisihan se herkullista unelmoida ja leikkiä Jumalaa, mutta solun elvytys ei onnistus. Se on tieteellisten lakien vastaista. Jos sen keksin, niin muuta minun ei tarvitsisi elämäni aikana tehdäkään.
Soluvaurioita rajoitetaan aika vähiin vitrifikaatiotekniikalla:
http://en.wikipedia.org/wiki/Vitrification
Siis solunesteet vaihdetaan pakkasnestteksi ennen kuin lämpötila pudotetaan miinuksen puolelle. Esim Alcorin sivuilla on kuvaus prosessista.
Tekniikkaa kehitetään ihan kaupallisesti tavoitteena siirtoelinten säilyttäminen. Homma toimii jo joillakin elimillä, esim munasarjojen kanssa. Sitten kun esim sydän voidaan säilöä ja ottaa käyttöön, on vain pienen ajan kysymys, koska koko ihmiskeholla homma onnistuu.
Vanhempien, ensimmäisinä säilöttyjen ihmisten herättäminen on sitten jo vaativampaa.
Katselin myös kyseisen ohjelman. Minulle siitä tuli mieleen muinainen Egypti. Egyptin uskonnossa sielun ikuinen elämä edellytti ruumiin säilymistä. Siksi kehitettiin muumiointi menetelmä. Rinnastin kyrotekniikan moderniksi muumioinniksi. Ihmiset, jotka valitsivat sen ajattelivat elävänsä ikuisesti tai ainakin melkein ikuisesti. Evoluutio vain ei ole meille tälläistä pakastumisen taitoa suonut, toisin kuin sammakoille.
olet oikeassa, sammakoilla ja monella muulla eläimellä on tämä kyky. Kysyä vaan saattaa, että mitä ihminen tekisi tällä taidolla. Vaikka tieteellä olisikin yhä enemmän sanottavaa kansalaisille, lääketiede ja terveystiede eivät ole ainoa tietellinen auktoriteetti, eikä lääkärikunta ole ainoa totuutta jakava professio yhteiskunnassa. Voidaan ajatella, että totuuden omaamisessa on käynnissä jatkuva kilpailu, jossa tiedettä saatetaan käyttää hyväksi hyvinkin eri tavoin - ihmiselle voidaan tarjota eri paradigmoja.
hyvvää bisnestä Ja mitäpä se vainaja niillä raholla ennää tekis ja perillisetki vaan riitelis niistä. Niin että parempi vaan antaa rahat niille jotka ymärtää rahan päälle.
WD:ki, se Aku Ankan isä on muistaakseni jäissä. Vai liekkö jo sulanu?
on haudattu hautausmaalle jotta fanit voi käydä siellä polvistumassa rituaaleihinsa. Ei siis ole pakkasessa köllimässä. En kyllä saa päähäni mikä hautausmaa se nyt oli nimeltään, mutta komea pytinki siellä muistaakseni oli muistomerkkinä.
koko touhua. Jos ruumis pakastetaan pakastuuko myös "henki". Säilyykö myös itsetietoisuus, muisti, elämänkokemus jne. Jos pakasteena ollut ruumis joskus herätetään, tietääkö se ruumis kuka hän on, missä asuu jne. Osaako lukea, kirjoittaa taikka edes puhua. Mietinpä vaan...hm..
herätysklinikalla annetaan lappunen kouraan jossa osoite. Nimen voi lukea postilaatikosta.
Mitäs mieltä ovat lääketieteen asiantuntijat. Säilyykö ihmisen "henki" pakkastettuna?????
ettei lääketieteellä ole antaa vastausta esittämääni kysymykseen. Heitänkin sen kysymyksen tuonne vilosohvian osastolle. Jospa ne siellä....
että lääketieteellä ei ole vastausta moneen muuhunkaan kysymykseen. Nykyään lääketieteen kaikkivoipaisuutta on vain alettu palvoa epäjumalan tavoin. Medikalisaation ja paramedikalisaation etenemiselle yhteiskunnassa on oivalliset edellytykset. Tuomainen ym. (1993) ovat esittäneet, että medilaisoituminen saa voimansa vastaamalla kuuteen tarpeeseen, joista kolme ensimmäistä ovat ykslötasoisia, kolme muuta edistävät yhteiskunnan järjestymistä:
1. totuusauktoriteetin tarve
2. syyllisyydestä vapautumisen ja ongelmien ulkoistamisen tarve
3. narsismin kanavoimisen tarve
4. poikkeavuuden rajoittamisen tarve
5. markkinatalouden pönkittämisen tarve
6. valtarakenteiden ylläpitämisen tarve
Niin siitä ei varmaankaan ole tietoa, että jos ja kun kuollut ihminen herätetään, niin muistaako hän kuka on ja muut asiat elämästään ennen "taukoa". Osaako lukea, kirjoittaa tai edes puhua.
Mutta miten käy sielulle? Lentääkö se takaisin ruumiiseen taivaasta/helvetistä. Kuolleista herättämisessä on erittäin mielenkiintoista myös se, että silloin saamme tietää onko jumalaa olemassa vai ei. Mutta voi olla myös, että jumala tietää pakastettujen ihmisten heräävän eikä ota näiden sielua taivaaseen vaan pitää heidät tiedottomassa tilassa jotta hänen olemassa olonsa ei paljastuisi.
Maailman johtava nanotekniikan tutkijakin muuten uskoo kryobiologiaan eli ei se voi ihan huuhaata olla. Kyllä solut voidaan korjata jos vain on oikeat välineet.
sinuna lukisin kirjan "Maurice Rawlings: Kuoleman tuolla puolen", niin se selventäisi paljon ajatuksiasi.
"sinuna lukisin kirjan "Maurice Rawlings: Kuoleman tuolla puolen", niin se selventäisi paljon ajatuksiasi."
Mitä siitä kirjasta löytyy? Ei kai se Rawlings sentään ole käynyt kuoleman tuolla puolen?
sen kirjan on kirjoittanut henkilö, joka on tehnyt saattohoitotyötä kuolevien kanssa ja kirjannut heidän kokemuksiaan kuolemasta ylös, otanta on aika laaja..
tietoa kirjasta löytyy osoitteesta:
http://koti.phnet.fi/elohim/kuolemanraja_kokemukset
Mielenkiintoinen ajatus. Olemmeko me loppujen lopuksi muuta kuin aivojen sähköinen tuotos? Jos aivot jäädytetään säilyykö siellä eräänlainen muisto sähköimpulsseista jotka kerran loivat persoonan. Mielestäni "henki" ei säily ainakaan kokonaan. Ehkä jotain jää jäljelle syvälle aivoihin kätkettynä, kukapa tietää.
http://en.wikipedia.org/wiki/Cryobiology
http://en.wikipedia.org/wiki/Cryopreservation
Minusta olisi mukavempi, että puututtaisiin yksityiskohtiin, kuin huudettaisiin huuhaaksi ilman, että ymmärretään asiasta mitään.
"Olen itsekin aina miettinyt, että miksi kuollutta ei voida "käynnistää uudestaan" mikä on se ratkaiseva asia joka tekee kuolemasta lopullisen? "
Kuolema ei ole hetki vaan olosuhteista riippuen jopa kymmeniä minuutteja kestävä prosessi, joka voidaan keskeyttää, ja joissakin olosuhteissa jo nykyisellä tekniikalla peruuttaa. Jos prosessi etenee riittävän pitkälle, silloin peruttaminen ei enään ole mahdollista.
Kryosäilytys on lääkärinetiikan looginen jatko elämän pelastamiseksi, toistaiseksi. Ikuisen elämän tavoittelusta ei vielä ole tarpeen puhua, ei siitä nyt ole kysymys.
Sitten kun haluaisin elää esim miljoonia vuosia, niin ihmiskehon vaihtaminen kestävämpään olomuotoon olisi ajankohtaista. Ihmiskehon elämää voidaan ehkä joskus jatkaa tuhansiin vuosiin, mutta ei miljooniin.
Mielekkäämpi lähestymistapa olisi "mind uploading":
http://en.wikipedia.org/wiki/Mind_uploading
Ihminen on muutakin kuin pelkkää materiaa ja solukimppu. Ajatteleppa, missä ovat ajatuksesi, tunteesi, mieltymyksesi. Toisaalta, vaikka kuollut ihminen voitaisiinkin herättää "henkiin", minua pelottaisi sellainen "ihminen". Sillä ei olisi tunteita, rakkautta, mieltymyksiä. Se olisi frankestein, hirviö. Kun katsoin kuollutta ystävääni viimevuonna ruumishuoneella, hän ei ollut enää läsnä. Siinä oli pelkkä ruumis, kylmä, tunteeton, rakkaudeton, ilmeetön. En olisi halunnut enää herättää häntä kyrobiologisesti henkiin, sillä tiesin, että hän on poissa.
Kyllä, ihminen on muutakin kuin metariaa, mutta on vaikea kiistää sitä, että ihmisen persoonallisuus, henkinen olemus, muistot, tunteet asuvat materiassa, materian muodoissa, neuroonien ja solukemian kytkennöissä ja toiminnallisuudessa. Sen todistaa se, miten helppo näihin ominaisuuksiin on vaikuttaa välittäjäaine-kemiallisesti ja esim aivoleikkausten tai vammojen kautta. Lisäksi monet toiminnallisuudet on melko tarkasti paikannettu ja neurologisten perustoimintojen periaatteet selvitetty (vaikka on vielä paljon jäljellä).
Mutta ei tämä näkökulma mielestäni mitenkään latista inhimillisyyttä. Informaation ja aineen perusolemus, tietoisuuden ihmeellinen emergenssi järjestyksen ja kaaoksen rajapinnassa on minulle jatkuva kummastuksen kohde. Mistä tässä kaikessa on lopulta kysymys? Mitä on kohina? Mitä on kvanttisatunnaisuus, Kuka, mikä Subjekti tekee päätöksen satunnaisen alkeistapahtuman tuloksesta? Miksi ihminen on olemassa?
Olen jutellut monien ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet kliinisen kuoleman, mutta ovat sen jälkeen heränneet henkiin. Melkein kaikkien kokemukset ovat olleet kutakuinkin toisiaan vastaavat. Useimmissa tapauksissa on koettu ruumiista irtaantumiskokemus, jossa ruumiista irtaantunut persoona on tarkastellut omaa ruumistaan katosta. Kertojat ovat olleet täysjärkisiä, normaaleja ihmisiä, joilla ei ole ollut mielenterveyongelmia. Kun olen näitä ihmisiä kuunnellut olen vakuuttunut heidän kertomuksistaan. Ihminen ei ole yksi sama paketti, vaan koostuu kolmesta: henki, sielu ja ruumis. Tämä kolminaisuus vain asuu samassa paketissa tämän ihmisenä elettävän ajan, jonka jälkeen sielu irtaantuu ruumiista. Näin jäljelle jäänyt ruumis on koostunut vain muutamista kemikaaleista, joka maatuu. "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman." Ihmettelen vain miksi tämä jäänyt tomumaja pitäsi saada henkiin.
Olen jutellut monien ihmisten kanssa, jotka ovat kokeneet kliinisen kuoleman, mutta ovat sen jälkeen heränneet henkiin. Melkein kaikkien kokemukset ovat olleet kutakuinkin toisiaan vastaavat. Useimmissa tapauksissa on koettu ruumiista irtaantumiskokemus, jossa ruumiista irtaantunut persoona on tarkastellut omaa ruumistaan katosta. Kertojat ovat olleet täysjärkisiä, normaaleja ihmisiä, joilla ei ole ollut mielenterveyongelmia. Kun olen näitä ihmisiä kuunnellut olen vakuuttunut heidän kertomuksistaan. Ihminen ei ole yksi sama paketti, vaan koostuu kolmesta: henki, sielu ja ruumis. Tämä kolminaisuus vain asuu samassa paketissa tämän ihmisenä elettävän ajan, jonka jälkeen sielu irtaantuu ruumiista. Näin jäljelle jäänyt ruumis on koostunut vain muutamista kemikaaleista, joka maatuu. "Maasta sinä olet tullut, maaksi sinun pitää jälleen tuleman." Ihmettelen vain miksi tämä jäänyt tomumaja pitäsi saada henkiin.
Millä perusteella kuolemanrajakokemukset todistavat mielestäsi sen, että ihmisen mieli (miten suhteutat käsitteet "sielu" ja "henki" sekä tieteen, että arkielämän tuntemaan käsitteeseen "mieli", jota esim psykologia "sielutiede" tutkii?) ei asuisi aivojen rakenteessa ja olisi siellä vielä tallella kryosäilytyksen aikanakin? Tunnetko neurologian perusterioita miten muistikuvat ja taidot kykenevät tallentumaan hermoverkkoihin?