Kysymyksenä siis on, mitä on tietoisuus?
Otetaan nyt aluksi kaksi yleisintä vaihtoehtoa ja pyydän todisteluja puoleen sekä toiseen.
a). Tietoisuus on materian synnyttämä tila.
b) Tietoisuus on jotain jumalallista kuten sielu.
Eikö voida olettaa, että mikään materia ei voi luoda mitään täysin uutta vaan se tapahtuu yhdistelemällä muista asioista tai aineista.
Tämänhän pitäisi siis päteä myös ihmiseen eli ihminen ei voi luoda mitään uutta ideaa tai kuvaa mielessään mitä ei ole yhdistellyt muista asioista.
Jos siis joku nyt keksisi asian joka on täysin ihmisen havainnoinnin tai havainnoista yhdistelemisen ulkopuolella voitaisiin todeta, että ihmisessä on jotain jumalallista ja tässä tapauksessa tietoisuutemme ei olisi materialistista.
Vai olemmmeko todella niin rajoittuneita ettemme voi keksiä mitään keksimätöntä yhdistelemättä jo vanhempia asioita?
Nyt vain todisteita suuntaan sekä toiseen :)
Omasta mielestäni todisteena mielestäni Jumala sekä luominen.
>>http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000023478889
Otetaan nyt aluksi kaksi yleisintä vaihtoehtoa ja pyydän todisteluja puoleen sekä toiseen.
a). Tietoisuus on materian synnyttämä tila.
b) Tietoisuus on jotain jumalallista kuten sielu.
Eikö voida olettaa, että mikään materia ei voi luoda mitään täysin uutta vaan se tapahtuu yhdistelemällä muista asioista tai aineista.
Tämänhän pitäisi siis päteä myös ihmiseen eli ihminen ei voi luoda mitään uutta ideaa tai kuvaa mielessään mitä ei ole yhdistellyt muista asioista.
Jos siis joku nyt keksisi asian joka on täysin ihmisen havainnoinnin tai havainnoista yhdistelemisen ulkopuolella voitaisiin todeta, että ihmisessä on jotain jumalallista ja tässä tapauksessa tietoisuutemme ei olisi materialistista.
Vai olemmmeko todella niin rajoittuneita ettemme voi keksiä mitään keksimätöntä yhdistelemättä jo vanhempia asioita?
Nyt vain todisteita suuntaan sekä toiseen :)
Omasta mielestäni todisteena mielestäni Jumala sekä luominen.
>>http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=680&posting=22000000023478889
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tietoisuus on ulkoisen ärsykkeen ja siihen reagoimisen väliin sijoittuva paskanjauhamisvaihe, fundeeraus.
Ihminen jauhaa paskaa ilman välitöntä ulkoista ärsykettäkin. Se nostaa ihmisen erityisasemaan eläinkunnassa. Tätä ominaisuutta kutsutaan myös sieluksi.
Valtaosa filosofeista ja tieteilijöistä selittää tietoisuuden materialistisesti.
Esim.Daniel C. Dennet : Tietoisuuden selitys Art house 1999
Jota olen itsekin lukenut ja yrittänyt ymmärtää.
Emme ole niin rajoittuneita, ettemme voisi keksiä mitään yhdistelemättä jo vanhempia asioita. Voimme esim. ilmaista asioita taiteen avulla.
>>Emme ole niin rajoittuneita, ettemme voisi keksiä mitään yhdistelemättä jo vanhempia asioita. Voimme esim. ilmaista asioita taiteen avulla
Näin mutu-tuntumalta: Aivoissa tapahtuu satunnaisia ilmiöitä, jotka voivat vaikuttaa taiteen ilmaisuun. Koska usean satunnaisen ilmiön samanaikainen tapahtuminen on uniikkia, ei sitä voi kutsua yhdistelemiseksi edes tiedostamattomaksi yhdistelemiseksi. Hetkellisestä mielentilasta voi syntyä abstraktia taidetta, joka on niin moniselitetteistä, että sitä ei voi yhdistää mihinkään aiemmin olemassa olleeseen. Tai sitten esim. kuvataide voi olla surrealistista, jolloin näennäisesti tutut symbolit eivät merkitse samoja asioita kuin ne esittävät. Tällöin niiden synnyttämä kokonaisuus voi mielestäni olla merkityksellinen ja mihinkään osiinsa suoraan yhdistelemätön. Muodostuva kokonaisuus voi olla myös mahdoton esim. optinen harha. Lisäksi pelkkä sommittelu voi aiheuttaa jännitettä, rytmiä yms.
Niin mutta kuvataiteellakaan tätä ei voi esittää sillä tarkoitin tyyliin jotain aivan lähes paradoksaalista.
Kuva taiteessakin käytetään esimerkiksi värejä ja vaikka viivoja ja nehän ovat jo ympäristöstä tiedostettuja asioita, että ei käy vastaukseksi.
Hehe meidän otsikot tosi mielikuvituksellisia:D
...tuli yritettyä. :) Hmm... entäs miten olisi jonkun ihmisen idea esim. 'ja'-sanasta ennen kuin kyseistä ilmaisua oli keksitty (siis jollain alkukielellä)? Eli kyseisen idean syvin mahdollinen olemus?
nimenomaan ovat rajoittuneita.
Mitä tietoisempi ihminen on itsestään, sen luovempi hän on.
Taide syntyy ihmisen sukelluksista omaan itseensä. Ihmisen sielu tuottaa taidetta.
Ihmisen pinnallisuuden huomaa hänen tarpeestaan saada huomiota.
Luova ihminen ei kaipaa huomiota, hän saa sitä tarpeeksi itseltään.
pitää sisällään tien, tietouden, tiedon ja uskon.
Tietoisuus on ikuisesti kiinnostava Tuntematon,
joka vain on.
Vähän kuin zen...
Turha selitellä,
ollaan vaan tietouskovaisia,
vajavaisia,
tiedostavia,
eri tietoisuuden tasoilla liikkuvia,
arvoituksien rakentajia,
niiden ratkaisijoita,
tai sitä yrittäviä,
kaiken kaikkiaan outoja olioita.
väkisinkin jos etsii polkua taaksepäin luovasta toiminnasta.. alkaa päätyä tulokseen että kaikki luovuus on vain yhdistelyä. Jos sielu olisi olemassa ja jatkaisi tietosta olemista, jossain siellä muualla. Eikö lopputulos olisi täydellinen tieto, jos sielu siis elää iäisyyden. Tästä johtopäätöksenä. Eikö tällöin tieteen, joka ei usko sieluun, pitäisi keskittää suurin osa tarmostaan mahdollisimman pitkän elämän rakentamiseen??
"Jos siis joku nyt keksisi asian joka on täysin ihmisen havainnoinnin tai havainnoista yhdistelemisen ulkopuolella voitaisiin todeta, että ihmisessä on jotain jumalallista ja tässä tapauksessa tietoisuutemme ei olisi materialistista."
"Kuvataiteessakin käytetään esimerkiksi värejä ja vaikka viivoja ja nehän ovat jo ympäristöstä tiedostettuja asioita, että ei käy vastaukseksi."
Miten voi esittää minkään asian, jos sitä ei voi esittää väreillä, viivoilla, sanoilla, fonemeillä, hajuilla, geometrisillä muodoilla, biteillä...
Siis bittien, nuottien, sanojen, viivojen ennenilmaisematon yhdistely _on_luovuutta_ koska muunlaista luovuutta (maailmankaikkeuden luomisen jälkeen, tai ehkä sekin on luotu biteistä) ei ole ihminen koskaan havainnut.
Tietoisuus on sitä, että tiedon määrä kasvaa, jolloin valinnan vaihtoehtoja ilmenee lisää. Eläimillä on vain tietyt kaavat joilla ne toimivat, mutta ihminen kykenee valitsemaan monesta eri asiasta tietyn vaihtoehdon tai jopa keksimään itse lisää. Tietoisuus on siis sama asia, kuin vapaa tahto.
Tiedon muunnosta tietoisuudeksi voisin kuvata esimerkiksi vedellä. Huoneen lämpötilassa vesi on nesteisessä olomuodossa. Energia ( eli tässä tapauksessa myös tieto ) saa veden lämpenemään sitä enemmän, mitä enemmän energiaa siihen tulee lisää. Alussa kuitenkin veden olomuoto pysyy samana, mutta tietyn pisteen saavutettua se alkaa kuplimaan. Näin käy myös tiedolle: Aluksi se pitää olennon tiedottomassa tilassa, mutta tietyn pisteen saavutettuaan se saa aikaan tietoisen olennon.
>>mutta ihminen kykenee valitsemaan monesta eri asiasta tietyn vaihtoehdon tai jopa keksimään itse lisää.
"Tietoisuus on sitä, että tiedon määrä kasvaa, jolloin valinnan vaihtoehtoja ilmenee lisää. Eläimillä on vain tietyt kaavat joilla ne toimivat, mutta ihminen kykenee valitsemaan monesta eri asiasta tietyn vaihtoehdon tai jopa keksimään itse lisää."
Tietoisuus on epämääräinen sana. Ainakin kaksi käsitettä: "tietoinen toiminta ja havainnointi" ja "itsetietoisuus" eroavat toisistaan. Niin ihmisen kuin ainakin kaikkien muidenkin nisäkkäiden suhteen voi sanoa, että valtaosa kaikista toimintaa ohjaavista "minipäätöksistä" tapahtuu tietoisuuden tason "alapuolellla". Ne asiat, jotka olento tietoisena noteeraa, tallettuvat episodaaliseen muistiin, hippokampukseen. Tällaisen tapahtuman tai havainnon eläin muistaa ainakin jonkin aikaa. Mutta siis kaikista valinnoista suurin osa on tiedostamattomia, "vaistomaisia".
"Eläimillä on vain tietyt kaavat joilla ne toimivat." Niin ihmisilläkin, opitut rutiinit.
"mutta ihminen kykenee valitsemaan monesta eri asiasta tietyn vaihtoehdon tai jopa keksimään itse lisää."
Niin eläimetkin, vaihtelevassa määrin, kuten monet ihmisetkin. Ei ole mitään jyrkkää eroa ihmisen ja muiden eläinten välillä, vain aste-eroja.
Ihmisen lisäksi muutamilla muillakin lajeilla on "itsetietoisuus", kyky ymmärtää abstrakti käsite: "minä", esim. tunnistaa itsensä peilistä.