Mihin aikakauteen sijoittuu ns.soikeat tuluskivet? Kuulin että 1000luvulla olisi poistunut käytöstä..? Sain lahjaksi tulusraudan joka on uudempi keksintö kuin soikea tuluskivi ja alkoi kiinnostamaan tulen historia. Missä vaiheessa soikea tuluskivi vaihtuu tulusrautaan?
Onko suomessa ollut käytössä vielä muita tulentekovälineitä kuin soikea tuluskivi ja tulusrauta? -tietysti puiden hankaaminen mutta tarkoitan nyt tuollaisia tulusvehkeitä joissa rautaakin käytetty.
Onko suomessa ollut käytössä vielä muita tulentekovälineitä kuin soikea tuluskivi ja tulusrauta? -tietysti puiden hankaaminen mutta tarkoitan nyt tuollaisia tulusvehkeitä joissa rautaakin käytetty.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Soikeat tuluskivet sijoittunevat ajalle esiroomalaisesta rautakaudesta merovingiaikaan. Laitan sinulle tähän linkin jossa asiaa käsitellään, ja jos jostain saat käsiisi Hiisi lehden numeron 1/2006 niin siitä löytyy Paavo Ihlbergin artikkeli soikean tuluskiven testaamisesta.
http://www.tuluskivi.suntuubi.com/?cat=16
Kiitos tiedoista!
Olipa hyvä artikkeli tuo Ilkka Seikun juttu! Luin jostain ettei tulta osata soikealla tuluskivellä tehdä, mutta ainakin Seikku osaa:)) Näköjään myy kotisivuillaankin tuluksia, jopa soikeita tuluskiviä! Kas kun en aiwemmin ole tuonne sivuille törmännyt, nimi oli kyllä tuttu. Täytynee alkaa säästämään tuluskiveä varten..tai kerjätä synttärilahjaksi..
Siitä tulenteosta sen verran vielä, että Paavo Ihlberg oli puolestaan tehnyt tulen eri tavalla kuin Ikka Seikku. Joten siinä lisää lusikkaa tuohon alapuolella velloneeseen soppaan tuluskivistä.
Mjaa.. Mistähän semmoisen lehdykän löytäisi? Olisi kiva lukea sekin.
Ei netistä ainakaan googlella löytynyt mitään.
Soikeaa tuluskiveä käytettiin vanhemmalta roomalaisajalta merovinkiajalle asti, eli n.50-700-luvuilla,jolloin tulusrauta ja pii-/kvartsikivi syrjäytti soikean tuluskiven käytön vaivattomampana tulentekotapana.
Soikean tuluskiven käytöstä tunnetaan viimevuosilta jo neljä erilaista tulentekotapaa, joista viimeisin esitellään "Arkeologia Nyt!" lehden numerossa 1/2007.
Nii, eli siis eri juttu kuin Seikun vai?
Löytyykö netistä? Kenen tekemä? Googlettamalla en ainakaan löytänyt, nimen avulla voisi varmaan löytyä. Neljäkö eri tapaa? Kas kun en ole kuullutkaan muista kuin tuosta Ilkka Seikun tekemästä(siis ihan oikeasti toimivasta). Löytyykö noista muista tulentekotavoista jotain juttua jostain?
Tuli vaan mieleen että monikohan muu asia on jäänyt pelkkien arvailujen varassa elämään täytenä totena..
http://pakana.150m.com/hieros_gamos.htm
Tulen tekeminen rinnastuu soikeissa tuluskivissä tulen synty -myyttiin ja "pyhään yhdyntään".
Seikun mukaan kivien perusteella ei voida tehdä päätelmiä hieros-gamoksesta.
Nuo kannattaa lukea:
http://tuluskivi.suntuubi.com/?cat=16
http://koti.mbnet.fi/arkeonyt/arkeonyt/AN 3 2004.pdf I.Seikun artikkeli "Soikean tuluskiven käyttö tulenteossa" s.4
http://koti.mbnet.fi/arkeonyt/arkeonyt/AN 4 2004.pdf H-M Pellinen kommentoi Seikun kirjoitusta. s.20
http://koti.mbnet.fi/arkeonyt/arkeonyt/AN 2005 1 verkkoon1.pdf I.Seikku vastaa H-M Pelliselle s.26
tyyppillistä koulutettua akateemista tutkijaa tuossa pellisessä: asia ei ole totta, jos jotakin ei ole titeellisesti tutkittu ja kirjoitettu ylös tutkimustuloksia!
aivan naurattaa: kun maallikko tekee tulen, se on
väärin sytytetty.
Ettei olisi pellisellä rahtunen kateutta mukana?
Seikun vastaus Pelliselle on hyvä. Onneksi ei ole seikku nöyrtynyt akateemikkojen edessä ja kerrankin on tulut oikeaa tietoa tuluskivestä iänikuisten hierosgamosten sijaan.
Soikean tuluskiven leviäminen Puolasta Fennoskandiaan tapahtui samanaikaisesti ukkosen jumalan tai taivaan-jumaluuden ja seppä-jumaluuden yhdistymisen kanssa. Suomessa tämä ilmiö esiintyi Ukko-Ilmarisen hahmona, Skandinaviassa Thorina.
Seikun kokeet tulentekemisessä ovat hienoja, mutta tuluskiviin liittyvää ideologiaa hän ei pysty näkemään. Valitettavasti.
Hieros Gamos -mytologeemi on ikivanha ja esiintyy lähes kaikkialla. Salon esittelevä muoto ei ole alkuperäisin, eikä edes ensimmäinen versio Hieros Gamoksesta Suomessa.
..sen että muoto johon Salo tulkintansa perustaa, liittyykin oleellisena osana käytön funktioon. Salo taas väittää että muoto ei perustu tekniseen funktioon.
Kun se nyt kerran on perustellusti todettu että käytäntö on muodot määrännyt, niin tulee väkisinkin mieleen, että mikä tuluskivissä enää viittaa hieros-gamokseen?
Joskus luin tuota Salon kirjoitusta, mutta täytynee poiketa kirjastossa uudemman kerran ja lukea vähän kriittisemmin.
Tollanen vois olla kova juttu kaivauksilla pölyttyneelle arkeologille..
http://www.tuluskivi.suntuubi.com/?cat=20
Hauskaa löytää keskustelua soikeista tuluskivistä ja tulenteosta muinaisilla välineillä!
Näistä ei oikein pitkiä keskusteluja työpaikan kahvitauoilla saa aikaiseksi...
Ilkalta olen tuollaisen kvartsisen tuluskiven ostanut tuliorineen ja muine tykötarpeineen.
Tulenteon opettelu vaati kyllä pari puhelinsoittoa Ilkalle vaikka mukana tulikin opasvihko. Nyt sujuu jo ihan kohtuullisesti tulenteko ukontulikivellä!
Mikähän "tilanne" tuossa keskustelu/väittelyssä mahtaa nyt olla Seikun ja akateemikkojen välillä..? Kallistun itse kyllä vahvasti Seikun vankkojen näyttöjen ja perustelujen puolelle.