päinvastoin?
Eisteinin kaavassa E=mc2 massan ja energian välillä on yhteys, mutta sehän kertoo vain, että energia varastoituu massaan nopeuden kasvaessa.
Fuusiossa kaksi kevyttä atomiydintä sulautuu yhdeksi raskaammaksi. Fissiossa atomin ydin taas hajoaa kahdeksi pienemmäksi atomaksi.
Jorma Saarnin mukaan gravitaatio ja antigravitaatio ovat voimia, jotka luovat materiaa
ja päivastoi.
Eisteinin kaavassa E=mc2 massan ja energian välillä on yhteys, mutta sehän kertoo vain, että energia varastoituu massaan nopeuden kasvaessa.
Fuusiossa kaksi kevyttä atomiydintä sulautuu yhdeksi raskaammaksi. Fissiossa atomin ydin taas hajoaa kahdeksi pienemmäksi atomaksi.
Jorma Saarnin mukaan gravitaatio ja antigravitaatio ovat voimia, jotka luovat materiaa
ja päivastoi.
Vastaukset 7
Vanhimmat
on lepoenergiaa.
Eli paikallaan olevakin massa on "liikkeessä".
Liikemäärä on tosiasiassa vähän vaikeampi juttu, kuin E=mc^2. Liikemäärän kaava suhteellisuusteorian mukaan on itseasiassa: E=mc^2/(1-v^2/c^2)^0,5-mc^2.
Tämä taas on mielenkiintoinen, sillä Newtonin E=0,5mv^2 antaa tietenkin pienemmän tuloksen PAITSI, jos nopeus korjataan ajan hidastumisen mukaisella Lorentzin tekijällä. Tällöin voidaan puhua tarkkaillusta tosinopeudesta.
Yksinkertaistettuna aika hidastuu, kun lähestytään valonnopeutta. Kuljettu matka ei kuitenkaan hidastu, mistä johtuen nopeudet ovat älyttömiä. 1/100'000 osan päässä valonnopeudesta esimerkiksi ulkoinen tarkkailija tajuaa kappaleen nopeudeksi 299'997 km/s (ei tarkalleen, mutta tätä esimerkkiä varten). Ajan hidastuvuuden takia kappale kuitenkin kulkee tuon 299'997 km reilusti alle sekunnissa, joten sen tarkkailtu nopeus kappaleen itsensä kannalta on itseasiassa noin 67 miljoonaa km/s. Ei hullumpi nopeus, sillä kappale kulkisi täältä Alfa Centauriin noin 2:ssa viikossa.
Nyt kappaleen liikemäärä voidaan laskea joko suhteellisuusteorian mukaan, mutta Newtonkin antaa aivan oikean määrän nollia (kunhan käytät vain kappaleen itsensä havainnoimaa nopeutta). Kuitenkin, jos asetetaan sekä massan kasvu, että ajanhidastuminen yhtäaikaa kaavaan, niin Newton menee taas metsään. Toisaalta ajan hidastuvuus on todellinen, tarkkailtu ilmiö.
Hiukkaskiihdyttimissä radioaktiivisten isotooppien puoliintumisaika pitenee ennakoidusti, jos niiden nopeutta kiihdytetään. Joitakin isotooppeja olisi jopa mahdotonta tutkia tai määritellä, jos niitä ei luotaisi yli 77% valonnopeudesta nopeuksissa. Toisaalta niinkin pieni nopeus, kuin GPS-sateliitin ratanopeus, aiheuttaa ajan hidastumista ja se täytyy ottaa huomioon sateliitin ohjausohjelmistossa, koska GPS on periaatteessa vain suuri atomikello, joka lähettää aikasignaalia.
Massan kasvu on siis itseasiassa vain näennäinen. Se on ajan nopeuden muutoksen seuraus ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta. Seuraukset itse kappaleen kantilta ovat vielä kummallisempi ja sisältävät mm. signaali-horisontin ja nopeutuvat ja hidastuvat maailmankaikkeudet ja vieläpä värillisen yötaivaan, mutta ei siitä sen enempää.
Eli nopeasti liikkuvan kappaleen liikemäärä ei välttämättä ole massassa, vaan kysymyksessä on näennäinen ilmiö.
suhteellinen nopeus tuntuu massakenttien painojen suhteessa. Maapallon pinnalla kiihdyttämisen energia johtuu siitä, että maapallo pitää kappaleista kiinni massallaan.
Kaukana maapallosta maapallon massalla ei ole enään mitään vaikutusta kappaleeseen ja näin ollen ne ovat toisistaan vapaita liikkumaan oman paikallisen kenttänsä puitteissa (rajoissa).
Hiukkaskiihdyttimessä tarvittavan energian määrä ei siis kasvakkaan äärettömän suureksi, vaan riittävän suureksi (maapallon massan puitteissa). Siinä vaiheessa kun energiaa on niin paljon, että maapallo rupeaa pyörimään hiukkasen mukana, niin valon nopeus ylittyy.
Ei voi olla.
Valonnopeus on siis 299'792'548 m/s, mutta tämä on tarkkailijasta riippumaton nopeus.
Jos nopeutesi on 0,99999c, eli 1/100'000 päässä valonnopeudesta, kahden suhteellisesti paikallaan olevan kohteen avulla mitattuna (esim tähtien) nopeutesi olisi todellakin 67 miljoonaa km/s. MUTTA valo saavuttaa ja ohittaa sinut yhä nopudella c.
Tämä johtuu siitä, että valon kannalta aikaa ei ole. Kun nopeus lähestyy raja-arvoa c, ajan hidastuvuus lähestyy ääretöntä. Ääretön ajan hidastuvuus puolestaan tarkoittaa nopeuden kannalta (nopeus on yhä matka jaettuna siihen käytetyllä ajalla, joka pienenee) ääretöntä nopeutta.
Tämä tarkoittaa, ettei valonnopeutta voi ylittää. Ääretön nopeus massalliselle kappaleelle tarkoittaisi ääretöntä määrää energiaa. Joten kyllä: Voimme kiihdyttää nopeampaan nopeuteen, kuin 299'792'458 m/s. Sehän on vain 0,77c, eli 77% valonnopudesta, mutta se ei tarkoita, että voimme ylittää valonnopeutta.
Onko se valonnopeus 299'792'548 m/s kaikkialla sama??
Maapallon sisällä on maapalloa paljon suurempi pallo, jolla valon nopeus on myös suurempi kuin täällä Härmässä.
Valonnopeus on tarkkailijasta riippumaton.
Kuten todettua, aika hidastuu kohti ääretöntä, kun lähestytään valonnopeutta. Jos mennään valonnopeuteen aika pysähtyy.
Valon maailmaa on hankala kuvitella, koska kaikki liikkuvan kohteen edessä, eli liikkeen suunnassa, tapahtuvat tapahtumat ovat samanaikaisia ja kaikki liikettä vastaa, eli taakse jääneet tapahtumat tippuvat välittömästi signaalihorisonttiin, josta yksikään signaali ei voi tavoittaa sinua.
Täten ei ole väliä, millä nopeudella liikut. Kävelet tai liikut raketilla 99% valonnopeudesta, sama fotoni ohittaa teidät kummatkin samalla nopeudella (kaikki edessä olevat tapahtumat samanaikaisia). Jos sekä kävelijä, että raketissa olija pystyisivät kumpikin mittaamaan ohittavan fotonin nopeuden, he saisivat tulokseksi tasan 299´792´458 m/s!
Maailma ilman aikaa on aika kumma paikka.