Miten pääsi käymään niin, että suomeksi kuukausien nimet eivät noudata eurooppalaista roomalaisperäistä kuukausien nimikäytäntöä?
Suomenkieliset viikonpäivien nimitykset osittain yhtä arvoituksellisia?
Miksi puhelin on puhelin, eikä telehvuuni?
Miksi lennätin on lennätin, eikä telegraafi?
Miksi tutka on tutka, eikä radari?
Miksi tietokone on tietokone, eikä komputeri?
Mistä sanonta "upo-uusi"?
Mistä sanonta "aimo-annos"?
Suomenkieliset viikonpäivien nimitykset osittain yhtä arvoituksellisia?
Miksi puhelin on puhelin, eikä telehvuuni?
Miksi lennätin on lennätin, eikä telegraafi?
Miksi tutka on tutka, eikä radari?
Miksi tietokone on tietokone, eikä komputeri?
Mistä sanonta "upo-uusi"?
Mistä sanonta "aimo-annos"?
Vastaukset 12
Vanhimmat
No kun suomi on suomi eikä samaa sukua kuin eurooppalaiset (länsi sellaiset) kielet. Siitähän se johtuu.
Onhan näköradio televisio....mikä on saksaksi televisio? Fernsehen...viron kielessäkin nuo sanat on eurooppalaista muotoa varmaan?
"viron kielessäkin nuo sanat on eurooppalaista muotoa varmaan?"
Virossa on nyt käytössä Roomasta peräisin olevat kuukauden nimet, mutta siellä oli aikaisemmin omat kansalliset kuukaudennimet, joista osa oli samanlaisia kuin meilläkin ja muutenkin agraariperäisiä.
Valitettavasti en niitä nyt muista - viron kielen kurssimuistiinpanoistani ne löytyisivät, mutta eipä ole tässä käsillä.
Ja se televisio on viroksi televiisor.
>viron kielen kurssimuistiinpanoistani ne
>löytyisivät, mutta eipä ole tässä käsillä.
Eikös sinulla ole netti ja hakukonearsenaali käsillä?
Tällaista löytävinäni:
jaanuar - näärikuu
veebruar - küünlakuu
märts - paastukuu
aprill - jürikuu
mai - lehekuu
juuni - jaanikuu (juunikuu)
juuli - heinäkuu
august - lõikuskuu
september - mihklikuu
oktoober - viinakuu
november - talvekuu
detsember - jõulukuu
menivätkö oikein?
Taidan lähteä lokakuussa Viroon, kun siellä on viinakuu ja meillä inhottava kurainen lokakuu.
Täytyy ryhtyä kunnonkohotukseen, jotta kestää koko viinakuun.
Tuossa ylempänä on jo viitattu saksan kieleen. Saksalaisilla on ollut suomalaisten tapaan taipumusta muuntaa vierassanat oman kielensä mukaisiksi. Heille on samalla tyypillistä, että vierasperäiset sanat elävät vahvasti rinnalla ja ovat monessa tapauksessa jopa niskan päällä nykyisinä maapallo-istumisen (globaali-istumisen?) aikoina.
Puhelin on heille joko 'der Fernsprecher' tai 'das Telefon'. Molemmat sanat merkitsevät suomeksi 'kauaspuhujaa' – lähdekielenä vain ovat eri kielet.
Radio on saksaksi joko 'der Rundfunk' tai 'das Radio'. Jos oikein höristelee, saattaa kuulla jopa sanan 'der Hörfunk'. Rund = pyöreä, pyörö- tjsp. ja der Funke = kipinä.
Televisio on saksalaisille joko 'das Fernsehen' tai 'die Television'. Saattaapa joku sanoa myös 'der Bildfunk'. Fern sehen ja Tele vision merkitsevät molemmat 'kauas näkemistä'.
Tutkan kansainvälinen nimi 'radar' on alun perin englanninkielinen lyhenne: RADAR = Radio Detection And Ranging. Tietääkseni edes saksalaiset eivät ole vääntäneet sitä omalle kielelleen.
Tietokone on saksalaiselle 'der Rechner', mikä merkitsee laskinta eli laskukonetta aivan kuten computer-sanakin. Nykysukupolvi sanoo saksaksikin mieluummin 'der Computer' ääntäen sen englantilaisittain.
Skannerista eli kuvanlukijasta yritettiin ATK-alan kieli-ihmisten voimin tehdä suomen kieleen 'tutkainta' vajaat kaksikymmentä vuotta sitten. Onneksi ei onnistuttu.
Upouudesta en osaa sanoa juuri muuta kuin sen, että olen ostanut ruotsalaisvalmisteisen pesukoneen Cylinda FTL46 Digitronic ja sen päälle pinottavan kuivausrummun Cylinda TK35 Digitronic. Ostoksesta on aikaa jo pari kuukautta, joten upouusia laitteet eivät ole. Nuo Cylindat olisi saanut myös suomalaisperäisellä tuotemerkillä Upo Quattro, mutta Cylinda-myyjä onnistui tekemään tarjouksen, joka sopi minulle paremmin.
Aimo annos? Isäni Aimo oli alle 170-senttinen ukkeli, mutta kaipa hän kohtalaisia annoksia jossakin elämänsä vaiheessa pisteli, koskapa oli voimainsa päivinä pitkästi toistasataakiloinen jässikkä. Lusikka kirposi kourasta tämän vuosituhannen ensimmäisenä vuonna, mutta olihan tuota jo ikääkin.
januaari
vepruaari
martsi
aprilli
maikki
juuni
juuli
aukusti
septemperi
oktooperi
novemperi
tesemperi
Kuukausien nimien on päätyttävä i-kirjaimeen, jotta tv-mäkihyppykommentaattoritkin osaisivat lausua ne luontevasti (vrt. Malyssi, Viithöltseli, Hölvartti, Sliirentsaueri, Uurmanni...)
Vierasperäisiä aakkosia ainakin on turha sotkea sekaan, kun suomalainen niitä kuitenkaan äännä sinne päinkään!
Eikö maikin tilalle kävisi paremmin maiji? Jos osataan lausua nimi Maija niin kai osataan sanoa myös maiji.
Paljon parempi on meidän omalla kielellä. Miksi ihmeessä suomalaisten sanojen pitäisi jotenkin matkia eurooppalaisia? Ei miksikään. Kyllä meidän omat sanamme ovat hienoja ja käyttökelpoisia.
ovat suomeksi. Maanantai...pitäisi olla maantai, noin äännemukaelmana. Vielä oikeampihan on kuunpäivä. Suntai olisi auringonpäivä. etc.. no keskiviikko on yhtä fiksu ;) kuin saksalaisilla.
ps. paljonkohan meillä niitä omia sanoja on tai mitä voi edes sanoa omaksi sanaksi?
sunnuntai.
eikö ollu jo tarpeeksi hauskaa opettaa sitä alakoulun pojille saksaksi ;)