Kauanko kestää, että ihmiselle kehittyy särkylääkepäänsärky?
Mulla murtui ranne ja sain vielä flunssankin. Kaksi viikkoa nappailin Buranaa ja nyt särkee päätä joka aamu. Vaikka yritän olla ilman särkylääkettä, joudun pari tuntia heräämisen jälkeen viimeistään ottamaan Buranan, että pystyn tekemään edes jotain.
Särky on ohimoilla.
Jos se nyt on särkylääkepäänsärkyä, ni miten se lähtee pois?
Mulla murtui ranne ja sain vielä flunssankin. Kaksi viikkoa nappailin Buranaa ja nyt särkee päätä joka aamu. Vaikka yritän olla ilman särkylääkettä, joudun pari tuntia heräämisen jälkeen viimeistään ottamaan Buranan, että pystyn tekemään edes jotain.
Särky on ohimoilla.
Jos se nyt on särkylääkepäänsärkyä, ni miten se lähtee pois?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Särkylääkepäänsärky on tavallaan vieroitusoire. Pari viikkoa riittää oikein hyvin kehittämään särkylääkepäänsäryn. Riippuu toki määristä ja vaihtelee eri ihmisillä, kuten mikä tahansa muukin riippuvuus.
Särkylääkepäänsärky ei valitettavasti lähde kuin kärsimällä. Voit tietenkin kokeilla, auttaisiko annoksen vähittäinen pienennys tai esim parasetamoliin siirtyminen, mutta "kylmä kalkkuna" on kuitenkin nopein tapa hoitaa asia. Nyt pääsiäislomalla voit varata pari päivää siihen, että olet vaan kotona ja vikiset sängynpohjalla. Kyllä se siitä. Luultavasti pahin menee ohi päivässä, mutta kuten sanottu, ihmiset ovat yksilöitä: riippuvuuden kehittyminen, vieroitusoireiden voimakkuus ja vieroituksen kesto vaihtelee. Jos saat hyvin voimakkaita vieroitusoireita (esim. rytmihäiriöitä), voit olla niitä harvinaisia tapauksia, joilla tarvitaan sairaalavieroitusta. En nyt kuitenkaan kahden viikon buranaputkesta tahtoisi millään uskoa tulevan niin pahaa tilannetta.
Hassua, että et saanut rannetta varten jotain reseptilääkettä: ibuprofeiini ei ole luunmurtumissa paras mahdollinen lääke, koska murtumakipu on yleensä aika kovaa ja ibuprofeiinia ei yleensä siedetä niin hyvin (aika ankeaa tavaraa vatsan limakalvoille), että sitä voisi käyttää tarpeeksi. Ja jos sitä käyttää paljon... noh, tiedätkin. Suomessa kyllä on lääkärikunta aika kipulääkefobista. Siinä on kehittymisenvaraa. (Tässä nyt joku sitten vänisee, että kun ibuprofeiinistakin tulee riippuvaiseksi, niin eikös sitten vahvemmista kipulääkkeistä! Idea onkin se, että oikeaa lääkettä vaaditaan pienempiä annoksia kuin lähes tehotonta tavaraa, jolloin sekä sivuvaikutukset vähenevät, että pienenee riski riippuvuudesta)
Itse tosin olen selvinnyt rannemurtumasta ilman minkäänlaista kipulääkitystä, mutta minulla on hyvin korkea kipukynnys ja toisaalta taas mahani ei kestä särkylääkkeitä yhtään, joten minusta oli helpompi kestää pikku jomotus (johon ei mielestäni kannattanut nappailla saamaani panacodia) kuin särkylääkkeiden tuoma närästys.
Niin mä vähän ajattelin, että kärsittävä se on. Kysäsin vaan varoiksi, ett jos jotain lääkettä olis, ku nykyään tuntuu olevan lääke kaikkeen. Serkkupoika sai lääkettä hikkaankin. Hassua.
Oikein mukava lääkäri oli ja kysäs, mitä lääkettä yleensä käytän ja sano, että voin ottaa sitä maksimi annoksen tarvittaessa parin viikon ajan ja jos ei auta, ni sitte oisin saannu mennä hakemaan reseptin jollekkin vahvemmalle.
Ei vaan uskois, että voi saada kipulääkkeistä tommosta jomotusta...