Käytännön haaste jokaiselle erämiehelle.
Miten saada sytytettyä nuotio perinteisin menetelmin eli ilman keinotekoisia yhdisteitä, jota ei Suomen luonnossa löydy. Kokoonpano on vapaa ja välineet, kunhan ne olivat saatavilla kivikaudella. Miten saada nuotio parhaiten ja helpoiten syttymään ilman tulitikkuja?
Miten saada sytytettyä nuotio perinteisin menetelmin eli ilman keinotekoisia yhdisteitä, jota ei Suomen luonnossa löydy. Kokoonpano on vapaa ja välineet, kunhan ne olivat saatavilla kivikaudella. Miten saada nuotio parhaiten ja helpoiten syttymään ilman tulitikkuja?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Geometrinen säteiden fokusointi määrättyn pisteeseen tulee ekaksi mieleen.
Materiaalina sopiva luonnon silikaatti.
Miten siis käytännössä? Otan maasti silikaattipitoisen kiven ja ohjaan auringon säteet puumassaan?
Fokusointi täytyy hoitaa siten, että valonsäteet eivät osu puun märkään kohtaan. Mieluiten sen valonsäteiden ohjautuminen tarvis saada kuivan ja mädänhajuiselle hiilenmustaan olkikasaan eikä puuhun. Silloin valosäteiden imeytymiskyky saadaan suureksi tehollistettua. Kun rutikuivat alkaa kärtsään, niin ja kun pikkasen puhaltaa niin ilmavirtauksessa oleva runsas happipitoisuus saa roihahduksen aikaan.
Miten luonnon silikaateilla sen käytännössä tekisit?
Suomen kallioperästä ihan komeita kvartsikiteitä.
Yksi tuttava oli ämpärillisen kerännyt Päijänne-
tunnelin louhintatyömaalta.
Siinä kysymys. Tuleeko siitä kipinä, kun niitä hakkaa?
kvartsikiteestä kuperan linssin.
Tuluksissa muuten kipinä tulee raudasta, ei
piikivestä. Kvartsikide ei kelpaa tuluksiin.
Siihen se on aivan liian haurasta.
On meinaan pikkuisen vaikeampaa kuin luulisi. kide on kovaa ja siitä saada niin sileä pinta että läpäisee valoa hyvin. ja sitten toteat ettei tulekkaan kunnon polttopistettä vaan jää sentin kokoinen läiskä, joka tarkoittaa että lämpötla on vain lämmin, ei polttava. Jos hiot ison linssin että on pelivaraa törsätä osa säteistä(pinta-alasta) hiot vielä ensi vuonnakin, ja aina jotta saat selville onko muoto hyvä linssi pitää kiillottaa liki kirkkaaksi.
Jäästä on todella paljon helpompi, koska saa isoja linssejä helposti, helppo tyostää, killottuu lämpimällä kädellä, helppo muotoilla työn kuluessa.
Riittää juuri ja juuri auringossa. Puu helposti vain mustuu, etenkin talvemmalla
Taitaa kuulua tuonne historia ja arkeologia osastolle
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000020&conference=4500000000000545&posting=22000000025073051
Köyhdytetty uraanihan kipinöi oikein iloisesti ja sitä tietääkseni käytetään tulen tekoon toisiaan vasten hangattavien sauvojen muodossa (vai onko mua kustu silimään?). Löytyy myös Suomen maaperästä... turvallisen köyhänä. ;P Kivikauden uraanikaivokset taitaa vaan olla aika vähissä...
Talvella otat järvestä (taikka jostain) palasen jäätä ja muotoilet siitä linssin, sekä sitä apuna käyttäen ja auringon valoa projisoit kuuman täplän kuivaan heinään, joka kuumenee ja syttyy palamaan.
Kesällä odottelet salamaa ja/tai metsäpaloa ja nappaat siitä sopivan puuhiilen.
Kun olet kerran saanut puuhiilen palamaan, jokin joukosta saa ns. tulenkantajan tehtävän. Hän kantaa jatkuvasti hehkuvaa hiiltä jossain sopivassa nahkatupessa tms. joka on vuorattu sopivasti esim. puuhiilen paloilla. Hänen tehtävänsä on aika-ajoin tarkistaa, että hiili palaa ja ehkä puhaltaa siihen hehkua ja tarvittaessa sytyttää uusi puuhiili palaneen tilalle. Illan tullen, kun tulta tarvitaan, niin tulenkantaja suorittaa tehtävänsä ja sytyttää nuotion. Tämän jälkeen tehtävä siirtyy nuotionvartijalle. Aamulla nuotiosta saadaan tarveaineet seuraavan päivän tulenkantajalle. Jne. jne.
Joten linssillä ei talvella tee mitään.
Miten ensimmäinen nuotio on maapallolla todennäköisiten sytytetty? Kivellä hakattu kiveen vai puulla pantu puuhun, joku eksoterminen reaktio vai onko luonnossa jotain ainetta, joka syttyy alle 60celssiuksessa liekkeihin.
Salamathan sytyttelevät metsäpaloja useinkin. Suomessa näin tapahtuu vain kesäisin, mutta esim. tropiikissa ukkosilmat ovat lähes päivittäisiä. Ja metsäpalon jäljiltä tuli kytee maastossa otollisissa oloissa viikkojakin. Toinen tulen lähde on vulkaaniset lähteet kuten tulivuoret ja magmapesäkkeet.
Onkin oletettavaa, että ensimmäiset tulet hankittiin näistä luonnollisista lähteistä. Ja tulta ylläpidettiin esim. lahossa puussa kytevänä pitkiä aikoja. Tulen uudelleen sytytys tapahtui harvoin ja se oli suuren työn takana.
Esimerkkinä voisi olla vaikka roomalaisten Vestan neitsyet, joiden tärkeimpänä tehtävänä oli yllåpitää ikuista tulta. Ja jos päästivät tulen sammumaan tapahtui kauheita. Saattoi ruveta päitä tippumaan. Uudelleen sytytys tapahtui auringon ja koveran peilin avulla. Siis samaan tapaan kuin nykyään sytytetään Olympia-tuli Kreikassa.