Tuossa alempana on kalisuteltu kälpöjä - tai miten se nyt menikään - siitä, pitääkö tulla "vaan" vai "vain".
Enempää noihin keskusteluihin puuttumatta haluan vain tuoda esille Kielitoimiston sanakirjan (KS) annin tähän keskusteluun. KS kertoo näin:
--
vaan
[1. konj. yhdistämässä kahta lausetta t. lauseenosaa, joista....]
2. adv., ark. vain. Hän vaan seisoi ja katseli. Aina vaan hinnat nousevat. Mene vaan, jos on kiire. Anna tulla vaan! Ettei vaan kävisi hullusti. Tulen heti kun vaan ehdin. Tuollaisen nyt tekee kuka vaan. | ”Mistäs sen tiedät?” ”Tiedänpähän vaan.”
--
KS toteaa siis vaan-sanan olevan arkisessa kielenkäytössä vain-sanan synonyymi. Sen käytölle ei aseteta mitään ehtoja eikä sitä muutenkaan siinä moitita huonoksi suomeksi.
Enempää noihin keskusteluihin puuttumatta haluan vain tuoda esille Kielitoimiston sanakirjan (KS) annin tähän keskusteluun. KS kertoo näin:
--
vaan
[1. konj. yhdistämässä kahta lausetta t. lauseenosaa, joista....]
2. adv., ark. vain. Hän vaan seisoi ja katseli. Aina vaan hinnat nousevat. Mene vaan, jos on kiire. Anna tulla vaan! Ettei vaan kävisi hullusti. Tulen heti kun vaan ehdin. Tuollaisen nyt tekee kuka vaan. | ”Mistäs sen tiedät?” ”Tiedänpähän vaan.”
--
KS toteaa siis vaan-sanan olevan arkisessa kielenkäytössä vain-sanan synonyymi. Sen käytölle ei aseteta mitään ehtoja eikä sitä muutenkaan siinä moitita huonoksi suomeksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Noh, tuossahan on selvä ero kirjoitetun ja puhutun kielen välillä.
Huolellisessa, kirjoitettussa kielessä ei kerta kaikkiaan voi käyttää vaan-vaihtoehtoa. Puheessahan se toki käy.
Yrität tehdä Kielipalstasta arkisuomivapaan vyöhykkeen. Yritä vaan!
Arkisessa PUHEKIELESSÄ voi sanoa "vaan" tarkoituksessa "vain", mutta huolitellussa kirjoitetussa kielessä pitää käyttää "vain".
Sama ero sanoilla "kuin" ja "kun".
Eikä Kielitoimisto ole mikään jumalallinen auktoriteetti. Toimiston mukaanhan on myös oikein kirjoittaa sekki, seikki, samppanja, sokki jne.
aikana jolloin yhä kansainvälistyvässä maailmassa pitäisi opettaa suomalaisia lausumaan myös muun maailman äänteitä - me kun emme enää elä metsässä.
Kyllä se esiintyy runsain mitoin suomalaisessa kaunokirjallisuudessakin; näin ollen se on kyllä ihan kirjakieltä. Lue enemmän, niin hämmästyt...
kaunokirjallisuudessa joissa kuvataan jonkun puhetta, eli dialogeissa tietenkin esiintyy puhekieltä. Eihän kirjan sivulla mitään ääniraitaa ole, joten täytyyhän puhekielisyys kirjoittaa oikein kirjaimin.
Ja kaunokirjallisuudessa on lähes mikä tahansa kirjoitustapa ainakin mahdollista mutta jopa "sallittuakin". Katso esim. James Joycen Odysseusta!
"Daideellista vapautta", kuuluu alan termi.