Itsekin olen ajatellut, että vuoristojäätiköiden sulaminen on merkki lämpötilan kohoamisesta. Näinpä ei välttämättä olekaan, vaan kyse on ehkä enemmänkin lumisateiden vähenemisestä. Jälkimmäinen voi taas johtua monista eri tekijöistä, mutta tuskinpa kuitenkaan ainakaan merien lämpenemisestä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6561527.stm
Jäätiköiden todettu pieneneminen ei siis ole mikään selkeä mittari ilmaston lämpenemisestä, vaikkakin jokin muutos on tapahtunutkin ilmastossa.
Karkeana veikkauksena voisi sanoa, että ilmastonmuutoksella pelottelu vähenee tutkimustietojen lisääntyessä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6561527.stm
Jäätiköiden todettu pieneneminen ei siis ole mikään selkeä mittari ilmaston lämpenemisestä, vaikkakin jokin muutos on tapahtunutkin ilmastossa.
Karkeana veikkauksena voisi sanoa, että ilmastonmuutoksella pelottelu vähenee tutkimustietojen lisääntyessä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Maapallolle luontaisten ilmastonmuutoksien ymmärtämisessä otetaan nyt vasta ensiaskeleita ja silti pitkälle meneviä johtopäätöksiä on jo tehty hatarien oletusten pohjalta. Vakava ongelma syntyy siitä, ettei uusi oikea tieto saa enää mahdollisuutta ja tulee niin sanottu Galileo asetelma. Oikea uusi tieto ei saa enää mahdollisuutta.
Galileosta:
http://www.galileilehti.fi/paakirj.html
Jangtsen pituus on noin 6380 km. Yangtse talouskasvaa noin 10% vuosivauhdilla. 100 vuoden päästä Yangtse:n pituus on 87 920 306 ,73 km
ja Suomi24-palstan pikku neropatit tietää vielä enemmän, kaiken tarpeellisen kaikesta - ja vuorenvarmasti.
:DD
Luitko tuttumiehen antaman linkin?
Lämpötilojen on mitattu kohonneen vuoristoalueilla. Eli jää kumminkin sulaa pitkässä juoksussa, ainakin osittain lämpötilojen kohoamisen takia.
Ote sivulta: http://www.climatehotmap.org/asia.html
Glaciers in the Himalayas are retreating at an average rate of 50 feet (15 m) per year, consistent with the rapid warming recorded at Himalayan climate stations since the 1970s. Winter stream flow for the Baspa glacier basin has increased 75% since 1966 and local winter temperatures have warmed, suggesting increased glacier melting in winter.
Reference: Geological Survey of India, 1999. Inventory of the Himalayan Glaciers: A Contribution to the International Hydrological Programme, Special Publication No. 34, edited by M.K. Kaul.
Kulkarini, A.V., P. Mathur, B.P. Rathore, S. Alex, N. Thakur, M. Kumar, 2002. Effect of global warming on snow ablation pattern in the Himalaya. Current Science, 83, 2: 120-123.
Antamassasi esimerkissä on mitattu sekä lämpötilaa että jäätikön massaa/pinta-alaa. Näin on saatu ilmeinen riippuvuus esille. Tosin säteilyn ja pilvisyyden muutokset, sateiden vaihtelut jne. ovat myös osaltaan vaikuttaneet, mutta niiden osuutta ei tässä tutkimuksessa ole saatu esille.
Mitä taas globaaliin ilmastonmuutokseen tulee, sitä ei voi yksittäisen tapauksen avulla esittää, vaan kyse on tilastollisesta asiasta. Ja viittaamani esimerkki Kilimandzarosta osoittaa, että tilastoon on mukaan voitu ottaa myös tapauksia, mitkä eivät olekaan globaalin ilmastonmuutoksen indikaattoreita. Lyhyesti sanottuna globaali muutos on vähäisempi kuin vaikka pelkästään Himalajalta voisi päätellä ja varsinkin lämpötilan kohoaminsen vaikutus on vähäisempi.
Kun globaali lämpeneminen on "paradigma", kaikki havainnot tulkitaan helpoiten sen läpi. Näin teoria saa lisää "vahvistusta".
Se, miksi lämpötila juuri Himalajalla on kohonnut enemmän kuin alavilla mailla, on minulle mysteeri. Pelkkä väite, että ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän vuoristoihin on vain tautologia, ei selitys (mekanismille) sinänsä. Hihasta vetäistynä veikkaisin, että päiväpilvisyyden väheneminen voisi selittää tuota ilmiötä (ainakin osittain). Vähemmän pilviä --> enemmän suoraa säteilyä --> lisää pintalämpötilaa --> enemmän haihduntaa --> vähemmän sateita --> vähemmän lunta --> vähemmän jäätikköä. Vaikka hihassa ei olekaan mittaria, on toki sanottava, että yöllä vähämpi pilvisyys alentaa lämpötilaa vuoristossa. Ts. mittaamatta asia ei selviä.