Jos pitäisi kotioloissa määrittää paljonko yksi suihkussa käynti vie energiaa, niin mitenköhän kyseisen energian kulutuksen voisi määrittää ja mitä kotoa löytyviä apuvälineitä voisi käyttää mittauksen suorittamisessa.
Energiasta...
-jarde-
141033
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuntuu aika vaikealta ratkaista.
(ilmeisesti ei tarkoiteta paljonko suihkussa kävijältä kuluu energiaa, vitsi vitsinä)
Ainoa mitä voi mitata on vesimäärä.
Veden puhdistamiseen, pumppaamiseen ja lämmitykseen on energiaa käytetty on vaikeampi määritellä.
Veden lämmittämiseen kuluvan energian voi laskea, jos tiedetään lähtö ja loppulämpötilat sekä vesimäärä.
voi käyttää kelloa ja sankoa. Lasketaan vettä vaikka minuutin ajan tai lasketaan ämpäri täyteen ja mitataan aika.
Tällä nähdään veden virtaus esimerkiksi minuutissa.
Sitten kerrotaan virtaus suihkukäynnin oletetulla ajalla.
Kaipa tilannetta on rajoitettu jollakin tavalla, ettei tarvitse tarkastella esim. suihkussakävijän kuluttamaa energiaa suihkuun menosta, siellä olosta ja sieltä poistumisesta.
Ilmeisesti kyse on siitä, kuinka paljon energiaa menee suihkussa kulutetun veden lämmittämiseen?
Tuohon sinun täytyy tietää veden kulutus (eli se vesimäärä), veden alkulämpötila ja käytetyn veden lämpötila.
Tietenkin jos hienostelemaan mennään, niin veden lämmittämisen hyötysuhde merkitsee jotain, samoin jonkin verran energiaa menee lämpöhäviöihin siellä putkistossa.
Apuvälineet: ajanottokello, vesiämpäri (jonka tilavuuden tiedät), lämpömittari.
Mittaus:
1. vakioi veden virtaus, eli vesihana johonkin tiettyyn asentoon, jota kuvittelet käyttäväsi suihkun ottamisen aikana.
2. vakioi veden lämpötila, eli taas hanan säädöt sellaiseksi, minkä lämpöistä vettä kuvittelet käyttäväsi. Mittaa tuo lämpötila.
3. Määritä ko. asetuksilla se aika, joka menee mittaämpärin täyttymiseen. Tuosta saat laskettua veden virtausmäärän (litraa sekunissa)
4. Mittaat sitten kylmän veden lämpötilan. Paras olisi, jos saisit mitattua tuon sieltä ennen sitä laitetta, jossa vesi lämmitetään.
Sitten vaan mittaat ajan, joka menee suihkussa käydessä - saat sen vesimäärän, joka pitää lämmittää saadun lämpötilaeron verran (kylmä-suihkulämpötila). Sovellat sitten veden lämpömäärälaskuja.
Tai sitten keräät kaiken sen veden talteen, jonka käytät suihkussa ja määrität sen määrän jollain tavalla ;-) Mittaat ko. vesimäärän lämpötilan sieltä altaasta ennen tuota määrän mittaamista.
Ja eikun laskemaan ;-)
Juu se oli tarkoitukseni (laskea paljon energiaa menee veden lämmitykseen)....kiitokset vastauksista, pitänee ryhtyä soveltamaan..:)
Kello käyntiin.Pistä suihku auki ja sille lämmölle jota aijot käyttää.mittaa aika kun olet suihkussa käynyt. Mittaa suihkusta tuleva vesi vesisankkoon esim minuutin ajan.. joten näet paljonko sitten todellisuudessa meni. mittaa veden lämpö kun vesi on juossut tovin.. mittaa veden lämpö kun käännät hanan täysin kylmälle. käytetty vesimäärä kokonaisuudessaan lämpötila ero kertoo wattimäärän.
Huomautuksia. Vaikka vesi tulee aluksi kylmänä, on se boilerista lähtenyt kuumana, ja lopussa putkeen jäänyt kuuma vesi taas jäähtyy, joten sitä ei voi laskea eduksi. Lisäksi jotkut sekoittajat laskee hieman lämmintä vettä sekaan vaikka hana täysin kylmällä, joten vesi on todennäköisesti hieman kylmempää boileriin tullessa.
Lämpöteknillisissä laskelmissa oletetaan suihkun kulutusta laskettaessa veden käyttölämpötilaksi 40 °C, virtaamaksi 12 l/min ja tuloveden lämpötilaksi 5 °C. Näillä olettamuksilla suihkun tehonkulutus on n. 30 kW.
Mittasin äsken omassa kiinteistössäni – omakotitalo Helsingissä – tuloveden lämpötilaksi lyhytaikaisen juoksutuksen jälkeen 6 °C.
Minulla on varavoimalaitteena diesel-aggregaatti, jonka maksimiteho (jatkuva) on 5.2 kW. Noilla veden lämmön ja virtaama arvoilla, mitä annoit, minun pitäisi antaa generaattorin pörrätä täysillä lähemmäs puoli tuntia, jotta voisin ottaa 3 minuutin suihkun. Löpön hinnaksi tulisi melkein kaksi euroa.
Huh huh!
En ole mikään oikeakielisyysihminen, mutta pakko korjata tuo yksi uudisvirhe tekstistäni. Luulevat muuten nuoreksi...
Toisen virkkeen viidennen sanan perään pitää laittaa vielä ännä.
Aika olisi siis 18 minuuttia eli 0.3 tuntia. Jos oletetaan aggregaatin moottorilta vaadittavan 10 hevosvoimaa, ja ominaiskulutuksen olevan 200g/hvh, niin kokonaistarve olisi 0.6 kg eli alle litra. Mitä se sinun löpösi oikein maksaa?
En ole vielä laskenut mitään valmiiksi, niin että nyt tulee näkyviin miten pääsin tuohon tulokseen.
Nimimerkki P.u.P laski että tehonkulutus olisi 30 kW, kun 12 l vettä lämmitetään 35 astetta minuutissa. Kun sitä lämmitetään 3 minuuttia, siihen siirtyy energiaa 30 kW * 1/20 h = 1.5 kWh.
Generaattorini tuottaa 5.2 kW, joten sitä pitää käyttää 1.5/5.2 h = 0.29 h. Ei siis puolta tuntia, kuten aikaisemmin sanoin, vaan aika tasan mainitsemasi 18 min.
Sitten käydään Hollolan Sähköautomatiikan sivuilla katsomassa kulutus. Yllätys:
Ensinnäkään se 5.2 kW ei ole jatkuva teho, vaan hetkellinen. Jatkuva on 4.3 kW. No nyt tiedetään sekin.
Toiseksi, kulutus ilmoitetaan 75 % kuormalla 1.41 litraksi per tunti. Minä muistin ilmoitetun kulutuksen ihan väärin.
"Löpön hinnasta" sen verran, että kun tuolle aggregaatille ei pahemmin ole käyttöä tullut, olen tankannut sen normaalihintaisella dieselillä.
Semmottisia.
päivä 1
-Lue lukema kilowattimittarista
-Älä tee mitään turhaa sähköä kuluttavaa
päivä 2
-lue lukema kilowattituntimittarista
-Käy suihkussa äläkä tee muuta sähköä kuluttavaa
päivä 3
-lue lukema kilowattituntimittarista
laske päivä 3-päivä 2=suihkupäivän kulutus
laske päivä 2-päivä 1=normaalin päivän kulutus
ts. suikussakäynti kuluttaa=suihkupäivän kulutus-normaalinpäivän kulutus
kusen suihkussa ollessani, niin kusen sisältämä lämpö siirtyy talon lämmityksen osaksi vähentäen siten lämityskustannuksia.
Saadaanko myös tämä energia kWh mittarista kolmantena päivänä näkyviin.
Mittaa normaalin suihkussakäynnin aika, minkä ajan losotat vettä.
Pysäytä kello, mutta anna veden tulla ja laske ämpäri täyteen suihkuvettä entisellä vauhdilla.
Mittaa suihkuveden lämpötila ja laske sitten täysin kylmaa vettä. Mittaa ja laske lämpötilojen erotus.
Laske ämpärin vesitilavuus tai punnitse ämpäri täysinäisenä ja tyhjänä tarkalla vaaálla. Laske erotus. 1 l= n. 1 kg. Jaa ämpärin täyttösekunnit/ vesitilavuus. Saat suihkutteluvirran l/s.
Kerro suihkutteluvirta suihkuttelusekunneilla. Saat suihkutteluvesimäärän.
Laske
4200 (J/kg astC) x suihkutteluvesimäärä (kg = l) x (Lämpiman veden ja kylmän veden lämpötilaero) (astC)
Tästä saat veden lämmitysenergian (J (Joule)). Saat noin miljoona J.
Jaat loulet 3 600 000:lla saat energian kWh:na (Kilowattitunti). se on siinä vajaa puoli kWh.
Tässä tuli likimäärä veden lämmitykselle. Lisäksi tulee boilerin lämpöhäviöt ja pumppaukse yms.
Öljylämmitysjärjestelmän hyötysuhde on noin 90% nykyään.
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/suorakanava/artikkeli2.asp?sivuid=539
Eli jaat em. laskelmassa saadun energian 0.9:llä, niin saat tarvitun öljyn (tms.) energian.
Ko. vesimäärän pumppauksesta syntyvä energiantarpeen voi laskea vaikka periaatteella, että kyseisen vesimäärän nostaisi esim. h=10 m korkeuteen, jolloin sen nostamiseen tarvittu energia olisi (lisäksi tulee jäteveden pumppaus, josta voisi vaikkapa lisätä 5 m nostokorkeuteen?):
Ep = m*g*h
Jonka voisi ehkä jakaa lisäksi 0.6, jolloin saisi pumpun ottotehon. Tämä on lisättävä edellä laskettuun energiaan kokonaisenergian saamiseksi.
Tarkkaan ottaen pitää vielä huomioida putkiston yms. lämpöhäviöt. Jos vaikka lasket, että alusta alkaen vesi on ollut käyttölämpöistä, niin lämpenemiseen käytetty aika huomioituu. Eli veden lämpenemisen odottelu on laskelmassa huomioitava kuumana vetenä, koska pannusta lähtiessään se oli aina kuumaa (eli siihen on kulunut energiaa).
Mahdollisesti vielä pitäisi ottaa mukaan jokin arvio yleishäviöistä, jotka johtuvat siitä, että monenlaista tehottomuutta ja häviötä esiintyy laitteissa ja niitä täytyy "kuolettaa" kyseisen suihkussakäynnin tilille.
-----
Karkea heitto voisi olla, että kun olet laskenut veden lämpöenergian alkuperäisellä menetelmällä, niin kerrot sen vaikkapa kahdella, jotta saisit kaiken mahdollisen tehottomuuden kerralla huomioitua (taikka sitten halot hiuksia em. tarkemmilla menetelmillä).