herää kysymys mistä olikaan kysymys....

Luettuani artikkelin HS:a 21.huhtikuuta 2007; koskien pääkaupunkiseudun hammashoitojonoista ja yleensäkkin hammashoitotilanteesta kunnallisessa palveluksessa,
kun hoitotakuu maaliskuun alussa 2005 astui voimaan Sosiaali- ja terveydenministeriön johdolla ja tästä seurannut tillanne tässä artikkelissa oli hyvin kuvaavaa.

Artikkelissa kirjoitettiin ensin millainen tilanne pääkaupunkiseudulla on koskien henkilökuntapulaa ja samalla millaisen tilanteen tämä ns. uusi laki on saanut aikaansa.

Samalla toisessa artikkelissa kirjoitus potilaiden näkökannasta katsottuna ,miten olivat kokeneet hammashoitotilanteen ja hoitoon pääsyn, johon potilasasiamies muistutti vielä , että hoitotakuu on laki.

Näistä näkökulmista heräsi itselleni kysymys näin "paluumuutajan silmissä v 2001 lähtien", miten tällaisia esim. hoitolakeja pannaan täytäntöön....onko katsottu montako koulutuspaikakuntaa on Suomessa ja kuinka monta lakkautettu...kunka monta opiskelijaa valmistuu vuodessa alalle ja kauvanko koulutus kestää...mitä sitten kun isot ikäluokat jäävät eläkeelle ja kuka enään haluaa mennä "paineen alaiseksi" kunnalliselle sektorille? Ensinnäkin nämä olisi ollut hyvä selvittää ensin ,ennenkuin tällaisia laki säädettäisiin.

Toinenkin ajatus tuli mieleeni kun luin noita artikkeleja HS:sta ja katsottuani TV-uutisia , jotka koski hoitohenkilökunnan turavllisuutta...MIKSI siitä ei säädettäisi lakia, koska sekin olisi aiheellista, jotta hoitohenkilökunta jaksaisi työskennellä "nykypäivän" Suomessa!

Herää siis kysymys, missä se kunnon "maalaisjärki" on, kun säädellään kaikenmoisia lakeja ilman , että on resursseja sen toteuttamiseen.

"Maija Meikäläinen"