Mistä johtuu,että psykologia kulkee jäljessä lapsenkengissä?
Vai mitä se on...tietenkin se kehityy,mutta esim.ei tiedetä mistä OCD johtuu,mistä johtuu depepersonaalisatio,geneettisyys,suvun sisässä kulkeva häiriö jne...vastataan epämääräisesti.
Paniikkihäiriö oli aivan vieras asia kun siihen sairastuin,nyt se tiedetään,mutta itse diagnosoin sen joskus -80 luvulla lehdestä.
Synnytysmasennuksesta ja siitä johtuvasta psykoosista tiedetään vasta nyt.
Totta kai se on hieno asia,että NYT,mutta onko tiede ihmisen mielentilasta paljon vaikeampi tutkia kuin moni fyysinen sairaus,vamma?
Vai mitä se on...tietenkin se kehityy,mutta esim.ei tiedetä mistä OCD johtuu,mistä johtuu depepersonaalisatio,geneettisyys,suvun sisässä kulkeva häiriö jne...vastataan epämääräisesti.
Paniikkihäiriö oli aivan vieras asia kun siihen sairastuin,nyt se tiedetään,mutta itse diagnosoin sen joskus -80 luvulla lehdestä.
Synnytysmasennuksesta ja siitä johtuvasta psykoosista tiedetään vasta nyt.
Totta kai se on hieno asia,että NYT,mutta onko tiede ihmisen mielentilasta paljon vaikeampi tutkia kuin moni fyysinen sairaus,vamma?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Suuri syy on tutkimus-kohteen vaikeudessa, ihmisessä, joka ei "taivu" fysiikan lakeihin. Tältä pohjalta persoonallisuus-psykologian selitykset eivät ole fysiikan lailla kausaalisia vaan intentionaalisia (finalistisia).
Esim. "miksi poika juoksee?" Intentionaalinen selitys: "Jotta hän ehtisi junaan", tai "velkojia pakoon". Täten selitys pohjaa - ei ulkokohtaiseen havaintoon - vaan siihen, mitä voidaan tietää kohteen t a j u n n a s t a.
p s y k o-l o g i a (kr. psykhe sielu, mieli, logos oppi),
sielu-tiede, *mieltä ja *käyttäytymistä tutkiva tiede. Sanan *etymologia painottuu *psyykeen, mutta joillain psykologian aloilla, kuten *behaviorismissa, fokus on käyttäytymisessä, esim. *psykoanalyysissä taas mielessä. Antiikin kirjoittajilla ei ollut psykologiaa vastaavaa sanaa. Ensimmäinen ilmaus oli uus-latinan pychologia 1500-luvulla Saksassa; englannissa ensi kertaa 1693 ”Psychology, which treats the Soul”. Psykologia alkoi eriytyä filosofiasta ja *biologiasta 1850-luvun jälkipuoliskolla. Tieteellisen psykologian isänä on (hieman keinotekoisestikin) pidetty *Wundt’ia, joka perusti ensimmäisen varsinaisen kokeellisen *psykologian *laboratorion Leipzigiin (1876-)1879 (*Institut für experimentelle Psychologie; *introspektio). Tätä ennen, 1875, *James oli perustanut demonstraatio-laboratorion Harvardiin (Cambidge, Massachusetts).
Koulukuntia: *behaviorismi ([*Watson]; eri muodoissaan), *hahmopsykologia, *kognitiivinen psykologia, *syvyys-psykologia (*analyyttinen psykologia [*Jung], *individuaali-psykologia [*Adler], psykoanalyysi [*Freud], *neo-psykoanalyysi, *eksistentiaali-analyysi). *eläin-psykologia, *etologia, *komparatiivinen psykologia, *kliininen psykologia, *Top 10 psykologian, *Top 10 *psykoterapian.
että kuvitellaan ihmisten päihin jotain asioita, mitkä ovat mukamas niin monimutkaisia, vaikkei muiden mielet ole yhtään sen erilaisempia kuin omakaan mieli, pitää vain olla täysin rehellinen itselleen ja tutkia, miksi mistäkin mitäkin ajattelee ja hyötyykö mitään, meillä on siis todistusaineisto itsellämme omassa päässämme. emme siis täten tarvitse mitään helvetin pitkiä kursseja joilla opettelemme alan termit sun muut määreet. Ne tekevät asiat vain monimutkaisiksi.
"Koulukuntia: *behaviorismi ([*Watson]; eri muodoissaan), *hahmopsykologia, *kognitiivinen psykologia, *syvyys-psykologia (*analyyttinen psykologia [*Jung], *individuaali-psykologia [*Adler], psykoanalyysi [*Freud], *neo-psykoanalyysi, *eksistentiaali-analyysi). *eläin-psykologia, *etologia, *komparatiivinen psykologia, *kliininen psykologia, *Top 10 psykologian, *Top 10 *psykoterapian."
Kiinalainen sanonta on, että "jos on hyvä mieli, ei tarvitse luokitella".
"Suuri syy on tutkimus-kohteen vaikeudessa, ihmisessä, joka ei "taivu" fysiikan lakeihin. Tältä pohjalta persoonallisuus-psykologian selitykset eivät ole fysiikan lailla kausaalisia vaan intentionaalisia (finalistisia)."
Tämän takia luokittelu on katastrofaalista. Kaikki tieto on teknisesti identtistä. Psykologia toimii samoin, kuin fysiikka, vaikkei sitä tunnetakkaan.
Tietyt asiat johtavat aina tiettyihin asioihin. Mielentiede ei löydä lopullista vastausta.
On sopivaa, että käytät termiä "finalistinen". Se tarkoittaa lopullista.
Itse käytän termiä lopullinen ajatus sellaisesta ajatuksesta, jota ei voida ajatella. Kun ajatellaan asioita, joita ei voida ajatella, joudutaan umpikujaan, jonka seurauksena on lopullinen.
"Esim. "miksi poika juoksee?" Intentionaalinen selitys: "Jotta hän ehtisi junaan", tai "velkojia pakoon". Täten selitys pohjaa - ei ulkokohtaiseen havaintoon - vaan siihen, mitä voidaan tietää kohteen t a j u n n a s t a."
Kyllä, mutta tässä huomataan, että vastaus vain pinnallinen. Psykologiassa täytyy muistaa, että lopullista vastausta ei voida koskaan pukea sanoiksi. Se jää aina luonteeltaan pinnalliseksi. Junaan ehtiminen on välillinen syy. Jokin syy on taustalla, mikä aiheuttaa tarpeen ehtiä junaan. Taustalla olevan syyn taustallakin on syy.
Myös aloittaja tiesi olevansa tietynlainen ilman sitäkin tietoa, että hänen oireilleen on nimi "paniikkihäiriö".
Samoin paniikkihäiriö on vain pinnallinen termi. Ennemmin puhuin muuttujasta. Muuttuja on taustalla oleva asia, jota ei voida pukea sanoiksi.
Sanotut asiat ovat pelkästään tuon sanomattoman muuttujan arvoja.