Eikös yksi kalori lämmitä yhden vettä gramma/aste. Joten yksi kilokalori lämmittää kilon vettä yhden asteen.
Yksi kilokalori on noin neljä kilojoulea. joule x sekunti on yksi watti. Eli meneekö näin?
Eli yksi joule lämmittää gramman vettä n. 0,25 c eli kerroin on 0,4 kaloriin verrattuna?
1 w x 3600sek = 1Wh
3600sek x 0,4 = 1440 gr/aste celsius/ Wh
Jolloin yksi kilowattitunti lämmitää 1000 x 1440/1000 = 1,44 kg x 1000
100 x 1,44 kg = 1 kWh lämmittää 144 kg vettä 10 asteiseksi, jos lähtölämpötila on 0 astetta?
Ei nuo kaavat nyt oikein hallussa, mutta onko ajatus noin, eli tuon verran sähköä kuluu veden lämmittämiseen?
Siis 1 kWh lämmittäisi 14,4 ~ litraa 100 asteiseksi?
Eli viisaammat, onko edes suunnilleen noin?
Yksi kilokalori on noin neljä kilojoulea. joule x sekunti on yksi watti. Eli meneekö näin?
Eli yksi joule lämmittää gramman vettä n. 0,25 c eli kerroin on 0,4 kaloriin verrattuna?
1 w x 3600sek = 1Wh
3600sek x 0,4 = 1440 gr/aste celsius/ Wh
Jolloin yksi kilowattitunti lämmitää 1000 x 1440/1000 = 1,44 kg x 1000
100 x 1,44 kg = 1 kWh lämmittää 144 kg vettä 10 asteiseksi, jos lähtölämpötila on 0 astetta?
Ei nuo kaavat nyt oikein hallussa, mutta onko ajatus noin, eli tuon verran sähköä kuluu veden lämmittämiseen?
Siis 1 kWh lämmittäisi 14,4 ~ litraa 100 asteiseksi?
Eli viisaammat, onko edes suunnilleen noin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
" joule x sekunti on yksi watti"
Ei, vaan watti x sekunti on joule. Joule / sekunti, eli yksi joule energiaa sekunnissa, on watti. Yksi joule kahdessa sekunnissa on 1/2 wattia.
"Eli yksi joule lämmittää gramman vettä n. 0,25 c eli kerroin on 0,4 kaloriin verrattuna? "
Eiköhän kerroin kuitenkin ole n. 0.25 .
No, 1 kWh on 3.6 MJ eli riittää 3600000 /(4180 x 100) = 8.6 vesilitran lämmittämiseen 100 asteella.
Kuka hemmetti vielä laskeskelee jotakin joissakin ikiaikaisissa yksiköissä, kun SI-yksiköt ovat olleet käytössä monta kymmentä vuotta?
Mutta jos Iivari kävelee kaksi Venäjän virstaa kolmanneksessa, niin paljonko häneltä kuluu kolmen peninkulman matkaan?
On se hyvä joskus ajatella tuota menneisyyttäkin ja mennyttä historiaa.
Puhutaanhan sitä muutenkin niin haikeasti vanhoista hyvistä ajoista.
Mummonmarkka-aikaan oli kaikki paremmin.
Enpäs vaan nyt tähän hätään muistanut paljonko se joule sitä vettä lämmitti.
Selvishän se aika pienellä v....lulla.
No unohda menneet, mutta tulkitsepa sitten voiman yksikkö newton (N). Tuskin onnistuu?
Siis kun on vierinyt vuosia kun olen fysiikan kanssa pelannut. Enkäpä koskaan noihin matemaattisiin kaavoihin juuri ole perehtynyt, siksi tuo aloitukseni oli aivan hapuilua.
Onneksi on nämä palstat.
Siis Newtonin päähän putosi omena kun istui puun alla lukemassa, vai mitäkö teki.
Siitä alkoi kaveri pohtia miten omena kiihtyy pudotessaan.
Sehän saavuttaa sekunnissa 9,81 m/sek nopeuden.
Eli se sekunnissa se kulkee 9,81 m/2 eli maapallon vetovoiman kiihtyvyys on 9,81/sek2 hieman vaihdellen ollaanko päiväntasaajalla vai navoilla.
Voima N eli Newron tulee kun tämä 9,81xkg = 1 N
N x M/s = watti joka ilmaisee tehoa. Ws on taas sama kuin joule, eli energiamäärä.
Palautanpa nämä tässä paremmin mieleeni, joskus kyllä laskin millainen voima tarvitaan kun 300 g painava möhkäle putoaa pylväästä (25 m ei ilmanvastusta)nurmikolle ja pysähtyy sentin matkalla.
Siis vapaa kiihtyvyys ja iskeytymä negatiivinen kiihtyvyys.
muistaakseni myös laskin että jos kuulantyöntäjä puskee kahden metrin matkalle kuulan sellaiseen nopeuteen, että se lentää 20 metriä, pitää käden puristaa kuulaa koko ajan 80 kilon voimalla.
Siis teoriassa ainakin 160 kiloa pitää nousta penkistä.
Tuo kahden metrin matka oli spekulatiivinen, mutta ei se kuula ilman voimaa lennä.
Jotkut kaverini puhuivat että pitää olla vain nopea. Siis ne vasta mölöjä olivat.
ei yhtään maalaisjärkeä niillä.
Annapas arvosana, tämä ei ole pelkkää kirjaviisautta eikä kai muutakaan viisautta... :)
Ei sitä kuulaa kannata puristaa, se vain hidastaa kuulan irtoamista kädestä, vai....puristaako pesismaila palloa?
Lentääkö pesispallo pitemmälle kun sen heittää puristeusta kourasta, ...vai kun sitä huitaasoo sillä mailalla joka on käden jatkona ja saa näin lisää nopeutta?
Niin sehän se on sen patenttiviraston keksintökopsarin kaava jotta nopeuden kasvaessa energia kasvoi neliöön..
Niin anteeks siitä että aliarvoin snut! Vastaus olisi ollut tädellinen, jos olisit saanut teksttiisi sopimaan vielä sanat nahkapallo ja selkäydinneste. Nimittäin ainakaan laulunsanoissa en ole niitä tavannut.
noin hanskassa niin testata meitä vanhoja pöljiä.
Enhän minä täydellisyyteen pyrkinytkään, mutta jos sitä haet niin vetäisempä tuosta esimakua.
Asian ydin on siinä että nahkainen kuula, joka hartioitteni jatkeena kohoaa painovoimaa vastustaen kohti taivasta, jos ei putkaan vaateriin laiteta vaivasta, täytetään epäsäännöllisen säännöllisin väliajoin nesteellä jota myös viinaksi kutsutaan. Voisin tehdä silloin lauluja joissa oisi nuo puuttuvat sanat, sekä sellaisia joista et osaa uneksiakaan.
Esimakua:
Selkäni notkoisen levy ja tyrä, kestä ei voimia, ei lennä pylpyrä, siis neste ja vuoto ja haiseva hilse, mithään ei mahteta me nythen silhe.
...kuuli satutädiltä, että jos newton ei olisis keksinyt painovoimaa, niin kaikki kappaleet leijuisivat ilmassa. Se oli silloin kun poppamummot poltettiin roviolla painottomiksi.
oli opiskelemassa ja kummallinen yhteensattuma. Samaan aikaan kun SI-järjestelmä otettiin käyttöön tuli takseihin tupakanpolttokielto. Elin silloin tuota kiihkeää aikaa. Onneksi keppana oli vapautettu jo v 69 ja Ruotsissakin siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen. O memoores oo tempetatures!
Meille opetettiin jo 60-luvulla lukiossa, että kilokalorin määritelmä perustuu veden lämmittämiseen. Se on tarkasti näin:
"1 kcal on se lämpömäärä (energia), joka tarvitaan kun yhden kilogramman vesimäärän lämpötilaa nostetaan 14,5 celsiusasteesta 15,5 asteeseen". Ja opetettiin myös, että tuolla alueella lämpökäyrä on lineaarinen toisin kuin muualla. Tästä seuraaa sitten että 1kcal = 4,186 J. Että silleen.
Lipsahdusta korjataan.....
>>>> Tästä seuraa sitten että 1kcal = 4,186 J>>>>>
Tietenkin 1 kcal = 4,186 kJ ja sehän on Q = cmdt= 4,186kJ/(kg*C* 1 kg* (15,5-14,5)C.