Antitunne

a m b i-v a l e n s s i (lat. ambo molemmat, valentia voimakkuus),

vastakkaisten tunteiden ym. ristiriitainen sijoittuminen samaan objektiin, esim. rakkaus ja viha äitiin. Termin esitti 1910 *Bleuler ("Vortrag über Ambivalenz"), ja hän liitti sen skitsofreniaan, joskin myös normaaliin sielunelämään. Hän erotti tahdon (Ambitendenz), *intellektuaalisen ja *affektiivisen ambivalenssin. Bleuler ei kuitenkaan käyttänyt ambivalenssia *abrahamilaisessa mielessä (*psyko-seksuaaliset vaiheet, defenssit, häiriöt).

Olennaista ambivalenssissa on, että kun toinen pooli mobilisoituu, niin toinenkin. Ambivalenssi merkitsee kehitystä pre-ambivalentista *oraalisesta *imemis-vaiheesta kohti ideaalista post-ambivalenttia *genitaalista vaihetta. Kehityksen välivaiheet ovat ambivalentteja, ja esim. *split merkitsee kehityksen häiriötä. *Libidon ja *aggression ajatellaan olevan dis-integratiivisesti fuusioituneita varhaisemmissa kehitysvaiheissa, ja myöhemmissä vaiheissa libidon suhteellisen osuuden ajatellaan kasvavan. *Regressiossa varsinkin aggressiot mobilisoituvat. Painottuneinta ambivalenssi on *oraalis-*kannibalistisessa ja *anaalis-sadistisessa *ulostus-vaiheessa, ja merkittävänä se on mm. *pakkoneuroosissa, *introjektio-*depressiossa, *oidipaali-tilanteessa ja *mustasukkaisuudessa. Kehittyneellä tasolla aggressio on integratiivisesti de-fuusioituneena ja on neutraalimpaa ja toimii ikään kuin libidinaalisessa vaipassa.

*Freud käytti ensi kertaa ilmausta ambivalenssi, kun hän artikkelissaan "Zur Dynamik der Ûbertragung" (1912) kirjoitti ”negatiivisesta *transferenssista (- -), joka on rinta rinnan rakastavan transferenssin kanssa ja usein suuntautuneena samaan ihmiseen” (S.E. XII: 106–107).

Halusin sanoa, että kaikki, mitä tiedostat tapahtuu sinun omien korvien välissä. Jos joku muu aiheuttaa sinulle ongelmaa, sinä itse annat hänen vaikuttaa sinuun. Tosi viisas ja älykäs olet, jos kykenet luomaan itsellesi sisäisen maailman, jossa kukaan ei vaikuta sinuun ja ymmärrät kommunikoinnin merkityksen sosiaalisissa suhteissa. Sinulla on oikeus olla juuri sinä, kukaan muu ei voi sinuun vaikuttaa. Mietipä ite....ei vaadi kauheesti aivokuorta.

Mistähän tästä nyt puhutaan? Ei ole oikein vain vihjata ilman lähteitä. Olen kehittänyt psykologisen vyöhyketerapian täysin omiin keho-tunneterapeuttisiin tutkimuksiini perustuen ja jos joku todellakin on päätynyt samaan joskus jossain muualla, odotan suurella mielenkiinoolla kuka ja missä? Esim. kehittämäni käsiteet ja kehon hoitometodit, kuten toimintatasot, vyöhykeradat, polariteettijärjestelmä, kehon elämänkaarimuisti, 18 vuoden kertauma, tunneperimä. Puhumattakaan tunteiden dynamiikasta käsitteineen? Hyvä silveri, ilmoittaudupa väitteinesi. Ja miksi et avoimesti esiinny omalla nimelläsi? Mielestäni loukkaat tekijänoikeuksiani ja anteeksipyyntö olisi paikallaan? Voisi olla hyvä idea myös lukea kirjani ja perehtyä psykologiseen vyöhyketerapiaan.