Luonnetyypit

Euroopassa ei juurikaan tunneta teoriaa.

Teoria on huuhaata.

Pentecostal.1 kirjoitti:

Euroopassa ei juurikaan tunneta teoriaa.

Kyllä tunnetaan siinä missä muitankin vastaavia.

Psykopatologia kirjoitti:

Teoria on huuhaata.

teoriaa. Se perustuu biologiaan ja sen toimivuudesta on vahvempi näyttö kuin mistään muusta vastaavasta teoriasta.

Pentecostal.1 kirjoitti:

teoriaa. Se perustuu biologiaan ja sen toimivuudesta on vahvempi näyttö kuin mistään muusta vastaavasta teoriasta.

Ei ainakaan nyky-biologiaan, jossa ei ole parintuhannen vuoden takaisen humoraali-opin elementtejä.

Pentecostal.1 kirjoitti:

teoriaa. Se perustuu biologiaan ja sen toimivuudesta on vahvempi näyttö kuin mistään muusta vastaavasta teoriasta.

Noh, noh, olet jäänyt jälkeen. Tuon jälkeen on tullut teoria, jota kutsutaan Big Five-nimellä. Tuo 5 temperamenttipiirteen käyttö teoriapohjana edelleen käytössä, mutta en sanoisi, että silläkään nyt oikeasti kauhean paljon olisi biologista pohjaa. Temperamentti yhdistetään kyllä biologiaan, mutta pohjan pitävyys onkin sitten toinen juttu. JA tuo näyttö sitten? Millaistahan näyttöä/tukea teoria on saanut enemmän kuin muutkaan? Kaikilla on näyttöä, jos ne on edelleen hengissä, mutta mitenhän ajattelet tuon olevan vahvempi? Liitätkö sen nyt sitten psykologiaan vai mahdollisesti uuden viilityksen mukaan laihdutukseen tms.?

Big 5 kirjoitti:

Noh, noh, olet jäänyt jälkeen. Tuon jälkeen on tullut teoria, jota kutsutaan Big Five-nimellä. Tuo 5 temperamenttipiirteen käyttö teoriapohjana edelleen käytössä, mutta en sanoisi, että silläkään nyt oikeasti kauhean paljon olisi biologista pohjaa. Temperamentti yhdistetään kyllä biologiaan, mutta pohjan pitävyys onkin sitten toinen juttu. JA tuo näyttö sitten? Millaistahan näyttöä/tukea teoria on saanut enemmän kuin muutkaan? Kaikilla on näyttöä, jos ne on edelleen hengissä, mutta mitenhän ajattelet tuon olevan vahvempi? Liitätkö sen nyt sitten psykologiaan vai mahdollisesti uuden viilityksen mukaan laihdutukseen tms.?

B i g .F i v e, Big 5, Big Five Model (BFM), Iso Vitonen (5),

*persoonallisuuden *piirre-teoria, advokaattina mm. yhdysv. psykologi Warren T. Norman (1930–1998):

1) NEUROOTTISUUS (t. negatiivinen affektiivisuus) vs. EMOTIONAALINEN STABIILIUS.
2) EKSTRAVERSIO tai positiivinen affektiivisuus (vs. ”introversio”).
3) AVOIMUUS kokemuksille tai epäkonventionaalisuus (vs. sulkeutuneisuus).
4) MYÖTÄMIELISYYS vs. VASTAMIELISYYS (antagonistisuus).
5) TUNNONTARKKUUS (tai pakottavuus).

Big 5:een liittyvä *NEO *persoonallisuus-*inventaari, *little thirty, *Eysenck’in *Giant Three (3), *Cattell’in *16PF.

Psykopatologia kirjoitti:

B i g .F i v e, Big 5, Big Five Model (BFM), Iso Vitonen (5),

*persoonallisuuden *piirre-teoria, advokaattina mm. yhdysv. psykologi Warren T. Norman (1930–1998):

1) NEUROOTTISUUS (t. negatiivinen affektiivisuus) vs. EMOTIONAALINEN STABIILIUS.
2) EKSTRAVERSIO tai positiivinen affektiivisuus (vs. ”introversio”).
3) AVOIMUUS kokemuksille tai epäkonventionaalisuus (vs. sulkeutuneisuus).
4) MYÖTÄMIELISYYS vs. VASTAMIELISYYS (antagonistisuus).
5) TUNNONTARKKUUS (tai pakottavuus).

Big 5:een liittyvä *NEO *persoonallisuus-*inventaari, *little thirty, *Eysenck’in *Giant Three (3), *Cattell’in *16PF.

k a r a k t ä ä r i (kr. kharakter kaiverrin, kaiverrus; lat character),

luonne, psyykkisten kvaliteettien erityinen hahmo, joka erottaa hänet muista. Usein suunnilleen sama kuin neutraalimpi *persoona(llisuus).– Luonne on persoonallisuus arvotettuna, kun taas persoonallisuus on luonne ilman arvostuksia (Allport 1961). *karaktääri-häiriö, *karaktääri-neuroosi, *persoonallisuus-häiriö, *temperamentti.

Psykopatologia kirjoitti:

k a r a k t ä ä r i (kr. kharakter kaiverrin, kaiverrus; lat character),

luonne, psyykkisten kvaliteettien erityinen hahmo, joka erottaa hänet muista. Usein suunnilleen sama kuin neutraalimpi *persoona(llisuus).– Luonne on persoonallisuus arvotettuna, kun taas persoonallisuus on luonne ilman arvostuksia (Allport 1961). *karaktääri-häiriö, *karaktääri-neuroosi, *persoonallisuus-häiriö, *temperamentti.

p e r-s o o n a l l i s u u s (lat. per-sona, äänen kautta, näyttelijän maski),

ihmisen psyykkinen kokonaisuus, jossa mm. 1) emotionaaliset ja 2) motivationaaliset (*konatiiviset) tekijät. Välillä 3) *kognitiiviset tekijät käsitellään erillään muusta persoonallisuudesta (mm. oppikirjoissa). Neutraalimpi kuin usein suunnilleen samaa merkitsevä *karaktääri.– Persoonallisuus on *luonne ilman arvostuksia, kun taas karaktääri on persoonallisuus arvotettuna (Allport 1961). *persoona, *persoonallisuus-häiriö, *temperamentti, *minä, *self.

Huomattakoon, että termeillä luonne, temperamentti ja persoonallisuus on eri painotukset. Varsinkin temperemantti eroaa merkitykseltään karaktäärista ja persoonallisuudesta.

Psykopatologia kirjoitti:

p e r-s o o n a l l i s u u s (lat. per-sona, äänen kautta, näyttelijän maski),

ihmisen psyykkinen kokonaisuus, jossa mm. 1) emotionaaliset ja 2) motivationaaliset (*konatiiviset) tekijät. Välillä 3) *kognitiiviset tekijät käsitellään erillään muusta persoonallisuudesta (mm. oppikirjoissa). Neutraalimpi kuin usein suunnilleen samaa merkitsevä *karaktääri.– Persoonallisuus on *luonne ilman arvostuksia, kun taas karaktääri on persoonallisuus arvotettuna (Allport 1961). *persoona, *persoonallisuus-häiriö, *temperamentti, *minä, *self.

Huomattakoon, että termeillä luonne, temperamentti ja persoonallisuus on eri painotukset. Varsinkin temperemantti eroaa merkitykseltään karaktäärista ja persoonallisuudesta.

p e r s o o n a (lat. per-sona, äänen kautta, näyttelijän maski),

*Jungin *analyyttisen psykologian yksi *arkkityyppi, lähinnä ihmisen sosiaalinen *minuus. *persoonallisuus.

Psykopatologia kirjoitti:

p e r s o o n a (lat. per-sona, äänen kautta, näyttelijän maski),

*Jungin *analyyttisen psykologian yksi *arkkityyppi, lähinnä ihmisen sosiaalinen *minuus. *persoonallisuus.

G a l e n o s (lat. Galenius Claudius, engl. Galen; 131–201),

pergamonilainen (kr.) lääkäri ja filosofi. Tiesi *psyykkisten funktioiden tapahtuvan aivoissa. Mm. inhotus-hoito oksettavilla (emeettisillä) aineilla. Kehitti *Hippokrateen ym. humoraali-opin (*temperamentit *antiikin) siihen muotoon, minkä se antiikissa saavutti. Kootut (lat.): "Galeni librorum secunda classis materiam sanitatis".

Psykopatologia kirjoitti:

G a l e n o s (lat. Galenius Claudius, engl. Galen; 131–201),

pergamonilainen (kr.) lääkäri ja filosofi. Tiesi *psyykkisten funktioiden tapahtuvan aivoissa. Mm. inhotus-hoito oksettavilla (emeettisillä) aineilla. Kehitti *Hippokrateen ym. humoraali-opin (*temperamentit *antiikin) siihen muotoon, minkä se antiikissa saavutti. Kootut (lat.): "Galeni librorum secunda classis materiam sanitatis".

h u m o r a a l i n e n (lat. umor [humor] kosteus; neste, vesi),
"nesteitse"; viittaa *endokrinologiseen pääosin verenkierron kautta tapahtuvaan säätelyyn (vastakohtana *neuraalisille prosesseille); esim. insuliini-toiminta. *Humoraali-opin laajennuksena hyväntuulinen tai huonotuulinen yms., esim. hyvä pelihuumori. *huumori.

h u m o r a a l i-o p p i,
*temperamentit *antiikin. *Avicenna, *Galenos, *Hippokrates.

h u u m o r i
on kaikkea semmoista, mikä saa meidät nauramaan tai hyvälle mielelle. *Defensiivisenä huumorin merkitys on elämän keventäjänä. Huumorin kautta on myös helpompi saada kontaktia tunteenomaisesti vaikeisiin asioihin. Huumorin piikkiin on pantu myös *HOUND ja *YAVIS. *humoraalinen.

Psykopatologia kirjoitti:

h u m o r a a l i n e n (lat. umor [humor] kosteus; neste, vesi),
"nesteitse"; viittaa *endokrinologiseen pääosin verenkierron kautta tapahtuvaan säätelyyn (vastakohtana *neuraalisille prosesseille); esim. insuliini-toiminta. *Humoraali-opin laajennuksena hyväntuulinen tai huonotuulinen yms., esim. hyvä pelihuumori. *huumori.

h u m o r a a l i-o p p i,
*temperamentit *antiikin. *Avicenna, *Galenos, *Hippokrates.

h u u m o r i
on kaikkea semmoista, mikä saa meidät nauramaan tai hyvälle mielelle. *Defensiivisenä huumorin merkitys on elämän keventäjänä. Huumorin kautta on myös helpompi saada kontaktia tunteenomaisesti vaikeisiin asioihin. Huumorin piikkiin on pantu myös *HOUND ja *YAVIS. *humoraalinen.

e n d o-k r i n o l o g i a (kr. endos sisällä, sisä-, krinein panna erilleen, logos oppi),

sisä-eritys-oppi. Endokriininen viittaa rauhasiin, jotka erottavat ja vapauttavat, so. erittävät hormoneja. *humoraalinen, *humoraali-oppi.

Psykopatologia kirjoitti:

e n d o-k r i n o l o g i a (kr. endos sisällä, sisä-, krinein panna erilleen, logos oppi),

sisä-eritys-oppi. Endokriininen viittaa rauhasiin, jotka erottavat ja vapauttavat, so. erittävät hormoneja. *humoraalinen, *humoraali-oppi.

A v i c e n n a (lat.),

pers. Ibin Sina (Abū ‘Alī al-Husayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā al-Balkhī, n. 980-1037), lääkäri ja filosofi, jonka teos "al-Qanum" (Kaanon) pysyi Gerhard Cremonalaisen (1114-1187) latinaksi kääntämänä lääketieteellisenä standardi-tekstinä aina 1500-luvulle. Arabialaiset liittivät *temparamentit (*antiikin) *humoraali-oppiin.

Psykopatologia kirjoitti:

A v i c e n n a (lat.),

pers. Ibin Sina (Abū ‘Alī al-Husayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā al-Balkhī, n. 980-1037), lääkäri ja filosofi, jonka teos "al-Qanum" (Kaanon) pysyi Gerhard Cremonalaisen (1114-1187) latinaksi kääntämänä lääketieteellisenä standardi-tekstinä aina 1500-luvulle. Arabialaiset liittivät *temparamentit (*antiikin) *humoraali-oppiin.

H i p p o k r a t e s .S u u r i (459/50 – n.377),

kr. länsimaisen lääketieteen isä ja materialistisen *huoraali-opin perustajia; sen *Galenos vei huippuunsa ja *Avicenna ym. laajensivat *temperamentteihin (*antiikin). Hippokrates halusi poistaa lääketieteellisistä opeista yliluonnollisen, ja jo hän tiesi, että aivot on *psykhe'n sija. Hippokrateen ja hänen oppilaittensa kootut (lat.) "Corpus Hippocraticum" (säilynyt 53 teosta 72 kirjana).

Psykopatologia kirjoitti:

A v i c e n n a (lat.),

pers. Ibin Sina (Abū ‘Alī al-Husayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā al-Balkhī, n. 980-1037), lääkäri ja filosofi, jonka teos "al-Qanum" (Kaanon) pysyi Gerhard Cremonalaisen (1114-1187) latinaksi kääntämänä lääketieteellisenä standardi-tekstinä aina 1500-luvulle. Arabialaiset liittivät *temparamentit (*antiikin) *humoraali-oppiin.

A v i c e n n a (lat.), pers. Ibin Sina

(Abū ‘Alī al-Husayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā al-Balkhī, n.980-1037), pers. lääkäri ja filosofi. Antiikin Kreikan lääketieteelliset (ja filosofiset) opit (*Aristoteles, *Hippokrates, *Galenos ym.) levisivät muslimi-maailmaan arabiaksi kirjoittavien muslimi-tiedemiesten välityksellä. He myös liittivät *temparamentit (*antiikin) *humoraali-oppiin. Avicennan 14-osainen al-Qanum (Kaanon) pysyi Gerhard Cremonalaisen (1114-1187) latinaksi kääntämänä lääketieteellisenä stan-dardi-tekstinä aina 1500-luvulle. Tällä tavalla antiikin sivistys levisi - ensin kreikasta arabiaksi käännettynä ja siitä latinaksi käännettynä - keskiajan Eurooppaan. *Tuomas Akvinolainen.

Psykopatologia kirjoitti:

A v i c e n n a (lat.), pers. Ibin Sina

(Abū ‘Alī al-Husayn ibn ‘Abd Allāh ibn Sīnā al-Balkhī, n.980-1037), pers. lääkäri ja filosofi. Antiikin Kreikan lääketieteelliset (ja filosofiset) opit (*Aristoteles, *Hippokrates, *Galenos ym.) levisivät muslimi-maailmaan arabiaksi kirjoittavien muslimi-tiedemiesten välityksellä. He myös liittivät *temparamentit (*antiikin) *humoraali-oppiin. Avicennan 14-osainen al-Qanum (Kaanon) pysyi Gerhard Cremonalaisen (1114-1187) latinaksi kääntämänä lääketieteellisenä stan-dardi-tekstinä aina 1500-luvulle. Tällä tavalla antiikin sivistys levisi - ensin kreikasta arabiaksi käännettynä ja siitä latinaksi käännettynä - keskiajan Eurooppaan. *Tuomas Akvinolainen.

T u o m a s .A k v i n o l a i n e n, (Pyhä) (1224/6–1274),

ital. (San) Tommasso d’Aquino, ital. dominikaani. Tuomas opiskeli Napolin yliopistossa, missä latinalaiset, juutalaiset ja muslimit vaihtoivat ajatuksia teologiasta sekä antiikin ja arabian tieteestä. Hän perehtyi Peter Irlantilaisen johdolla *Aritoteleen filosofiaan sen arabialaisiin tulkkeihin (mm. "Commentator" Averroes, 1126–1198). Yhdisti aristoteelista filosofiaa ja katolista teologiaa skolastiikaksi; pääteos "Summa Theologiae" (1266–73 [suom. 2002]). Kirkolta hän sai ylistysnimet "doctor universalis" ja vielä useammin "doctor angelicus", enkeli-tohtori. Hänen julistettiin jo 1323 pyhäksi; 1567 Pius V julisti hänen viidenneksi suureksi kirkko-isäksi *Augustinuksen, Hieronymuksen, Ambroniuksen ja Georgiuksen rinnalle.