Gliese 581:n planeetat ( M3 kääpiötähti
6.26 parsekin päässä 20,4 valovuotta)
ovat merkittävä löytö. Onhan tähden
toiseksi lähin planeetta vain 4,9 kertaa
Maata massiivisempi ja halkaisijaltaan
1,5 kertainen. Se on 0,0152 kertaa Jupiterin
massa (Huom.Maa= 0,0031 J:n massaa)
Etäisyys M-luokan kääpiöstä planeetalla
on 0,073 AU:ta, astronomista yksikköä
eli noin 10,9 miljoonaa km
( Yksi AU =149,6 milj.km)
Kiertoaika on 12,92 vrk. Itse tähti
on melko kylmä ja vain 0,31 Auringon
massaa
Muut planeetat ovat Neptunus
Uranus-luokkaa Lähin 6,13 milj.km
(rata ympyrä) 0,0479 Jupit.massaa,
liian lähellä tähteä mahdollisesti
kuumaa ja sidottu kierto.
kaukaisin 37,4 milj. km
(radan eksentrisyys 0,2ja 0,0259
Jupit.massaa liian kaukana ja kylmää.
Viimeksi löydetyllä planeetalla on
joitakin edellytyksiä elämälle.Tosin vesielämälle,
sillä planeetoilla, joiden
massat ylittävät 3 kertaa maan massan,
painovoima kasvaa jo niin suureksi,
että vuoret romahtavat omista
painoistaan ja mantereet tasoittuvat.
Syntyy ns.valtameriplaneettoja joissa
meren keskisyvyys on yli 10 km. Muuten
keskilämpötila saattaa olla
joillekin eläimille suotuisa, mutta
ongelmia on paljon.
Huom. Maan halkaisija on 12730
tuhatta km
(Ekso 581 =1,5 x 12730 = 19.095 km)
Siis Gliesen 581 (c) planeetta on
19095 km halkaisijaltaan. Käy hyvin
yhteen valtameriplaneettateoriaan.
Kannattaa myös muistaa, että punaiset
kääpötähdet hallitsevat
Linnunrataa, niitä on 75 % kaikista
tähdistä. Aurinkokin on niiden
ympäröimä.
Punaiset jättiläiset ja punaiset
kääpiöt tulee erottaa toisistaan,
vaikka niiden spektri ja
väri-indeksi on sama, merkintä (M)
6.26 parsekin päässä 20,4 valovuotta)
ovat merkittävä löytö. Onhan tähden
toiseksi lähin planeetta vain 4,9 kertaa
Maata massiivisempi ja halkaisijaltaan
1,5 kertainen. Se on 0,0152 kertaa Jupiterin
massa (Huom.Maa= 0,0031 J:n massaa)
Etäisyys M-luokan kääpiöstä planeetalla
on 0,073 AU:ta, astronomista yksikköä
eli noin 10,9 miljoonaa km
( Yksi AU =149,6 milj.km)
Kiertoaika on 12,92 vrk. Itse tähti
on melko kylmä ja vain 0,31 Auringon
massaa
Muut planeetat ovat Neptunus
Uranus-luokkaa Lähin 6,13 milj.km
(rata ympyrä) 0,0479 Jupit.massaa,
liian lähellä tähteä mahdollisesti
kuumaa ja sidottu kierto.
kaukaisin 37,4 milj. km
(radan eksentrisyys 0,2ja 0,0259
Jupit.massaa liian kaukana ja kylmää.
Viimeksi löydetyllä planeetalla on
joitakin edellytyksiä elämälle.Tosin vesielämälle,
sillä planeetoilla, joiden
massat ylittävät 3 kertaa maan massan,
painovoima kasvaa jo niin suureksi,
että vuoret romahtavat omista
painoistaan ja mantereet tasoittuvat.
Syntyy ns.valtameriplaneettoja joissa
meren keskisyvyys on yli 10 km. Muuten
keskilämpötila saattaa olla
joillekin eläimille suotuisa, mutta
ongelmia on paljon.
Huom. Maan halkaisija on 12730
tuhatta km
(Ekso 581 =1,5 x 12730 = 19.095 km)
Siis Gliesen 581 (c) planeetta on
19095 km halkaisijaltaan. Käy hyvin
yhteen valtameriplaneettateoriaan.
Kannattaa myös muistaa, että punaiset
kääpötähdet hallitsevat
Linnunrataa, niitä on 75 % kaikista
tähdistä. Aurinkokin on niiden
ympäröimä.
Punaiset jättiläiset ja punaiset
kääpiöt tulee erottaa toisistaan,
vaikka niiden spektri ja
väri-indeksi on sama, merkintä (M)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielenkiintoinen ja vakuuttava tieto.Mielestäni eksoplaneetta tutkimus on kiehtovaa.Sapettaa vain nämä etäisyydet.En ole ufo hörhöilijä,mutta tieteellisiin faktoihin perustuva tutkimus elämän mahdollisuudesta muualla avaruudessa kiinnostaa minua.Haluan uskoa,että elämää,missä muodossa tahansa,olisi kehittynyt muuallakin kuin maapallolla.Minä innostuisin pienimmästäkin esim.bakteeritason elämästä eksoilla.Se todistaisi ettemme ole niin ainutlaatuisia.
juu luin hesarist siit myös...
Ekso planeetat ovat kiintoisia mutta pelkäämmä että iloitsemme liian aikaisin
Ilo on iloa, olipa se aikaista tai myöhäistä.
Tieteessä iloitaan aina uuden tieteellisen
tiedon löytämisesta. Se mitä tiede on
sitten kulloinkin löytänyt, on toinen juttu.
Jos tutkimuksella on tavoite, eikä se toteudu,
se voi olla tutkijalle pettymys, ei tieteelle.
Suurella yleisöllä voi olla erilaisia odotus-
arvoja tieteelliselle tutkimukselle, inhimillinen
elämämme on sellaista. Kaikki se minkä löydämme
on aina ollut olemassa, meidän on vain keksittävä
ne.
Myönnän että olen itsekkin osittain jopa innoissani tästä tiedosta mutta silti vaikka tiede tekee suuria löytöjä aina pitää varautua pettymyksiin ja semmosiin.
"Kannattaa myös muistaa, että punaiset kääpötähdet hallitsevat Linnunrataa, niitä on 75 % kaikista tähdistä. Aurinkokin on niiden ympäröimä."
Kiitos tiedonvälittämisestä, tältä pohjalta voi melko varmasti olettaa, että suhteellisen pian löytyy jotakin toista punaista kääpiötä kiertämässä oikella etäisyydellä hyvin maan kokoinen ja painoinen planeetta ja sitten sitä aletaan kutsua "toiseksi maaksi" ja hyvin perustein. Annas kattoa..
Joo, kyllä se varmasti löytyy
yhtä hyvin Auringon kaltaiselta kuin
punaiselta kääpiöltäkin.