Miksi Ruotsissa ruotsalaiset ääntävät sanan euro evro? Onko kyseessä tietoinen päätös vai ruotsin kielen yksittäinen omituisuus kun sanaa Europa ei kuitenkaan äännetä evrūppa vaan eurūppa
Euron ruotsalainen ääntäminen
Pelle Hassisblad
221785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Olen itsekin ihmetellen naureskellut tuolle Svedupetterien omituiselle kyvyttömyydelle lausua euro. Se tosiaan vääntyy evroksi, vaikka Europan osaavat kyllä ääntää eu-diftongilla.
Liittyy varmaan jotenkin sanojen eri pituuksiin, sekä siihen, että eurossa o lausutaan å:na mutta Europassa se lausutaan u:na.
Ruotsinruotsissahan on muitakin erikoisuuksia. Esim. sana city on mahdotonta lausua niin että molemmat vokaalit ovat lyhyitä ilman että t tuplaantuu muotoon "citti". Sääntö menee jotenkin niin, että joka sanassa (tai tavussa???) täytyy olla joko pitkä vokaaliäänne tai tupla konsonanttiäänne.
No on niillä muitakin omituisuuksia.
Beatles on biitels ruotsalaisten suussa
baby on bääbis
service on sörvis
pizza on pissa
jne.
Nyt jo vähän liioittelitkin (ehkä kieli poskessa?).
Oma korvani kuulee nuo esimerkkisi näin:
- biittels
- beebis
- söörvis
- pitsa (sanoisivat kyllä muuten "pissa" mutta kun se tarkoittaa "kusemista" ruotsiksi, niin ymmärtävät tässä käyttää ts-äännettä, vaikka muuten lausuvat esimerkiksi Tarzanin "tarssan". Onkin vitsi: ketkä olivat Tarssanin vanhemmat" Vastaus: Farssan ja morssan...)
Mitsubishi on ruotsiksi aina mitsubitsi.
Jag minns mitt 90-tal.
http://www.youtube.com/watch?v=nmunY3qtKMY
Sommaren i citti 1990...
Eivät sano pitsa, vaan sanovat pissa. Olen asunut Ruotsissa Göteborgissa 8 vuotta, enkä yhtään kertaa ole kenenkään ruotsalaisen sanovat muuta kuin pissa.
Ehkä ne on puhuneet kusellemenosta ja olet aina luullut että ne menee pizzalle.
Kun sanassa euro painotus määräytyy ekalle tavulle, eivät ruotsalaiset kykene ääntämään diftongia. Sanassa Europa taas painotus siirtyy sanan keskelle, ja simsalabim! Jopa ruotsalainenkin venyy diftongiin sanan ekassa tavussa.
En osaa selittää ilmiötä - evro (joskus jopa efro!) häiritsee minuakin aika paljon, asun Ruotsissa ja sanan kuulee aika usein, vaikka käytämmekin yhä Ruotsin kruunua valuuttana.
"Farmaseut" on täällä "farmasevt" ja "neurolog" on "nevrolog". Skoonelaiset taitavat lausua euron "oiro" niin kuin tanskalaiset ja saksalaiset.
Katso nyt: farma -seut- eli painottavat lopputavua, jolloin eivät osaa lausua diftongia.
Sanassa neurolog on painotus ekassa tavussa -neu- rolog --> ei diftongia, ruots. ääntämys nefrolog.
Skånelaiset eivät ole ruotsalaisia, joten heitä ei kantsi lainkaan ottaa mukaan tähän keskusteluun.
Etteivät sitten vain sekoita neurologia ja nefrologia keskenään? Siinähän voi käydä hassusti jos munuaisvaivoista kärsivä ruotsalainen meneekin neurologille.
sekoittaisivat.
Saatikka semmitenkään nekrofiliin.
Me suomenruotsalaiset lausumme esim [terapöit, tai terapeut] mutta ruotsalaiset [ terapeft ]
Muita hassuja juttuja: muistan kun 70-luvulla olin Ruotsissaa kesätöissä ja kollegat puhuivat 'Uncle Ben' riisistä lausuen sen. [ Unsle Been ] ja joivat juus'ia (siis suomalaisella 'uu'lla ). Eli ruotsalaiset eivät useinkaan pitäydy alkuperäissanan englanninkielisessä ääntämyksessä kuten me täällä (tai siis ainakin yritämme)
Teidän ruotsin ääntämyksenne on vähintäänkin kummallista. Väliin luulee, että tuossa nyt taas joku suomalainen, joka ei oikein osaa ruotsia. Kaikki päätteet jätetään surutta pois ja tungetaan suomen sanoja joka toiseen lauseeseen.
socker kun pitäisi sanoa sockor ja förstog kun pitäisi sanoa förstod.
Ja kaupungin nimeltä Kristianstad lausuvat Krischánsta.
No, ruotsalaiset eivät sentään äännä 'jevro', kuten erään Ruotsia vastaan 1808-1809 sotineen maan väki tapaa tehdä.
Muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin muuan Jekaterina (Екатерина II Великая) jo mesoi ruotsalaisia (anteeksi, suomalaisia) vastaan aseineen. Kuten Gamle Hurtig tapausta muisteli:
”Kolmas Kustaa hänest' oli miesi,
Venään rouvaa vastaan ylpeää
taistella hän vankkumatta tiesi,
aika toinen, toinen tää.”
[Tredje Gustav var hans man. "Vad strider
Höll han ej med Rysslands stolta fru?
Mina vänner, det var andra tider
För soldaten då än nu;
Kungen själv stod med i rök och blod,
Nu är därtill en marskalk för god.]
* * *
Ruotsalainen suu ei vaikuta olevan kovin kärkäs ääntämään myöskään dž-äännettä. Olipa Johnny sitten ruotsalainen tai angloamerikkalainen, niin ruotsalaisen mielestä ”Joni dricker jin” eikä suinkaan ”Džoni juo džiniä”.
Sanoo kyllä Jonni dricker jin (tuunik) eikä Joni dricker jin...
Vaan miksi hän sanoisi ”Džoni juo džiniä”? Sehän on suomea, jota ei ruotsalainen osaa. Lisäksi suomalainenkaan ei sano yleensä noin, vaan "Tsoni juo tsiniä" tai "siniä". Saattaapa sanoa jopa "Joni".
http://susning.nu/Euro/Uttal
Enpä ollut uskoa silmiäni, kun luin tuota vääntelyä! Ja ettäkö kielenhuoltajatkin suosittavat "evro"!!! Sitten aloin hillittömästi nauraa, mutta kävi pian mielessä, että pitäisikö pikemminkin itkeä.
Käsittämätöntä, etteivät riikinruotsalaiset osaa lausua niin yksinkertaista sanaa kuin "euro", kun kuitenkin osaavat sanoa "Europa".
Minkä IHMEEN takia ruottalaiset ei osaa puhua niinko Ihmiset?
Miks niitten pitää puhua niinko itiootit?
En meulare hadde å leuna en kruna för å kunna köpa mer meul.
Kyllä ruotsalaisilta onnistuu myös eu, ainakin etelämpänä.
Euro voidaan ääntää ruotsiksi [ev´ro] tai [eu´ro]. (Lähde: http://www.eu-upplysningen.se/faq/Fragor-och-svar/EUs-framvaxt-medlemslander/Hur-uttala-euro/ )