Missä mennään, tekoäly?
Maussi
15811
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olin lukenut alkuperäisen BBC:n artikkelin ja harkitsin sen vetämistä tänne, mutta luovuin ajatuksesta.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/technology/6600965.stm?ls
Nyt ensin MBNetin toimittaja oli sekoittanut lyhennellessään käsitteitä ja sitten Näkökulman välkyt kuvittelivat, että kyseessä on joku tekoälynkehittelyprojekti: "saavuttavat 1/10:n puolikkaan hiiren aivojen tehosta supertietokoneella!".
Eihän siitä ole suinkaan kyse vaan laskennallisen neurologian tutkimuksesta, jossa yritetään kehittää laskennallista mallia nisäkkään aivoille. Siis biologisille aivoille mahdollisimman todenmukaista mallia. Se ei ole todellakaan mitään tekoälytutkimusta, vaikka näillä kahdella asialla on rajapintojakin.
Mitähän Mooren laki tekee tuolle hermoston toiminnan simulaatiolle tulevaisuudessa? Tänään löytyy 280 Tflopsia ja vääntö tuplaantuu alle kahden vuoden välein. Viimeisimmät saavutukset on saatu massiivisella rinnakkaistamisella, joka hermoston toiminnan simulointiin soveltuu hyvin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Supercomputer#Research_and_Development
Nyt 1/2 hiiren aivot, nopeus 1/10 reaaliajasta
+ 8 vuotta 1/2 hiiren aivot, nopeus 100 % reaaliaikainen.
+16 vuotta hiiren koko aivot, nopeus 100 % reaaliaikainen?
Hiiren aivot riittävät jo ajattelemiseen. En sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että luontoa matkimalla onnistuttaisiin itsestään tietoisen AI:n tekemisessä ennen kuin millään muulla keinolla päästäisiin lähelle tavoitetta.
" En sulkisi pois sitä mahdollisuutta, että luontoa matkimalla onnistuttaisiin itsestään tietoisen AI:n tekemisessä ennen kuin millään muulla keinolla päästäisiin lähelle tavoitetta."
Näin voi käydä, jos muut projektit ajautuvat harhateille ja laskennallinen neurologia edistyy tasaista, eksponentiaalista vauhtia. Se on epätodennäköistä, mutta ihan mahdollista, että esim. 35v kuluttua voimme simuloida ihmisen aivoja reeliaikaisella nopeudella, sitten istuttaa sinne lisää kapasiteettia, jota plastinen neuroverkko oppii käyttämään ja lopulta esim 1000-kertaistaa nopeus.
Esimerkki käytännön huipputekoälystä, vaativasta, mutta erittäin kapea-alaisesta, on konenäkö ja sen sovellukset:
http://www.rockymountainnews.com/drmn/local/article/0,1299,DRMN_15_5518138,00.html
Poliisiauton videokamerat skännäävät liikennettä, poimivat autoista rekisterikilvet, tunnistavat niiden tiedot, ja antavat hälyytyksen poliisiauton kuljettajalle, jos tunnistettu auto on etsintäkuulutettu. Yksinkertaista, mutta käytännössä erittäin vaikeaa, täyttää tekoälyn vaatimukset ja on hyvin hyödyllistä. Mutta on hyvin kapeaa tekoälyä.
Kyllä minä ymmärrän niitä, jotka väittävät, että tämä ei ole mitään tekoälyä. Mutta ovat väärässä, eivät tunne ongelmien luonnetta.
Vahvasta tekoälystä ei vielä ole kuin labraprojekteja.
...konenäkö tulee todennäköisesti kehittymään niin että siinä aletaan käyttämään standardeja ohjelmapalikoita... Esim. yhdellä ohjelmalla on käsitys kadun muodosta, seuraava ohjelma erottaa kohteet maan pinnalta, seuraava taas ymmärtää mikä kohde on auto missä kohtaa sen kilvet ovat, jne... Itseoppivaa järjestelmää ei tässä vielä tarvita, kun ohjelma kootaan parhaista ohjelmakirjastoista.
Vaativa tehtävä löytää ja tunnistaa rekkarit. Ok ja se on hyvin vaativa vajavaisenakin.
Mutta vajaallakin oikealla älyllä varustettu ihminen löytää rekkarit luonnostaan.
Ja mitä helvetin Orvellin yhteiskuntaa oikein ajatte takaa. Isoveli vahtii ja vangitsee pahoja jotta hyvät voisivat hymistellä. Samaa soppaa kumpikin.
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2002/Fits_5_Liikenteen_automaattinen_kameravalvonta.pdf
Liite 4: Digitaalinen kuvatekniikka ja automaattinen rekisterikilpien tunnistus
Varmaan myös Irakissa...
Tuo oli esitutkimus vuodelta 2002. Minäkin muistan, että n. tällöin oli kaupankin esim parkkihallien puomien ohjaukseen rekisterikilven lukevaa konenäköä. Sovellus on helpompi, koska auton voi olettaa joko seisovan pysähtyneenä vakiopaikassa tai liikkuvan hiljaa. Kilpien poimiminen liikenteestä vaihtelevissa olosuhteissa ja vauhdissa on siis vasta tulossa kaupalliselle tasolle. Homma on vaativa ihmisellekin. Mutta tietenkään se ei ole "älykästä" hommaa.
Tekoälylle jo arkipäivän esineiden (ihminen, koira, auto, pahvilaatikko, laukku, kissa, hanhi, lastenvaunut, saapas..) luotettava visuaalinen tunnistaminen eri kuvakulmissa, etäisyyksistä ja eri valaistuksissa on vielä suurelta osin ratkaisematon ongelma. Mutta ei todennäköisesti kauan. Tuntuu hämmästyttävältä, että sellainenkin on älykkyyttä vaativa tehtävä, ihan oikeasti. "Common sense" on todella vaikea asia, juuri se joka vielä erottaa koneen ja eläimen.
"Tuntuu hämmästyttävältä, että sellainenkin on älykkyyttä vaativa tehtävä, ihan oikeasti. "Common sense" on todella vaikea asia, juuri se joka vielä erottaa koneen ja eläimen."
"Yksinkertaisin" selitys tähän voisi olla kvanttimekaniikassa. Jos niitä kaukovaikutusilmiöitä jne on olemassa, on luonto varmasti niitä hyödyntänyt. Ja nyt kun fotosynteesin väitetään hyödyntävän kvanttikoherenssia, alkaa vaikuttaa todennäköiseltä että kvanttitietokone on omiaan niille laskentateholle ja ulottuvuuksille.
http://www.google.fi/search?hl=fi&q=kvanttikoherenssi
""Yksinkertaisin" selitys tähän voisi olla kvanttimekaniikassa. Jos niitä kaukovaikutusilmiöitä jne on olemassa, on luonto varmasti niitä hyödyntänyt. "
Ehkä, mutta ei vakuuttavasti. "Kvanttitietoisuus" on hämärä hypoteettinen selitys hypoteettiseen kysymykseen "tietoisuuden tunteesta", joka kysymys voi lopullisesti jäädä ilman yksiselitteistä muotoilua, jolloin siihen ei voi asiallisesti vastatakaan. "Tarkkaavainen tietoisuus" ja "itsetietoisuus" sinänsä eivät tarvitse mitään mystisyyden rajoja hipovia selitysmalleja, "tietoisuuden kvalia" ehkä tarvitsee, mutta se ei ole tärkeä AGI:n näkökulmasta.
AGI:n elämän ja kuoleman kysymys ja siten koneen ja eläinten mielen nykyinen erottaja on universaali induktio: kyky kasvattaa havaintojen perusteella "common sense" -ymmärrystä. Jeff Hawkinsin "hierarchical temporal memory" on ensimmäinen vastaus, mutta kuten Ben Goerzel on esittänyt, se tarvitsee rinnalleen toisen verkon, johon kokemusten assosiatiot kertyvät. Minä asettaisin näiden rinnalle vielä kolmannen, symbolisen ajattelun ja kielen verkon. Kaikki nämä kolme verkkoa ovat kiinni toistaan ja ottavat toisistaan ärsykkeitä. Nämä ärsykkeet ja niiden synnyttämät aktivaatiot ovat ajattelua. Verkon rakenteen pysyvät muutokset ovat muistia. Tietoista ajattelua on HTM-verkon ylimmillä hierarkiatasoilla ja kahdessa muussa verkossa, mutta erityisesti symbolisen ajattelun verkossa. Tietoiselle ajattelulle on luonteenomaista, että sen tapahtumat rekisteröityvät episodaaliseen muistiin.
Minusta tämän eksoottisempaa ei AGI:iin tarvita. Tämä rakenne realisoituu ihmisen aivoissa, mutta se voidaan myös toteuttaa monilla muilla tavoin. On toisarvoista, onko AGI:lla aina "tietoisuuden tunne". Itsetietoisuus sillä on.
Meneillään on kymmenkunta vakavasti otettavaa projektia AGI:n kehittämiseksi. Ne eroavat sopivasti toisistaan, joten voisi olettaa, että joku niistä on lähimpänä toteuttamiskelpoisuutta. Oletan, että tulosta tulee jo 6v - 20v kuluessa. Ei nopeammin, koska kaikilla on todella pienet budjetit, ellei jossakin piilossa ole salaista, isoa projektia.
Tuntuu siltä että kuvaamasi ilmiöt eivät kuulu enää klassiseen atomifysiikkaan vaan olisivat lähempänä jotain kvanttimekaniikan teoriaa. En tarkoittanut että äly sijaitsisi aivojen ulkopuolella, vaan että kvantit sinällään käyttäytyisivät älykkään kaltaisesti.
Esimerkki fotosynteesistä:
http://www.prosessori.fi/uutiset/uutinen.asp?id=50361
"mahdollistaa systeemin ottaa samanaikaisesti näyte kaikista potentiaalisista energian siirtymäteistä ja valita niistä tehokkaimman."
Esimerkiksi Kohosen SOM:ssa on toiminto jossa tietokone etsii taulukosta tiettyä arvoa lähimmän solun. HTM:ssä taas solmu vertaa syötteen samankaltaisuutta yleisempiin syötteisiin. Kvanteilla voisi olla joku yleinen "kilpailutusominaisuus" tai vastaava. Ei yhtään yleinen mutta älykkään sorttinen.
Siksi varsinkin pienillä eläimillä päätöksenteko tapahtuu energiatehokkaasti ja pienessä tilassa.
Selittäisiköhän "kvanttiprosessoriaivot" aivotutkimuksen mittauksien kummajaisen:
Päätös syntyy ensin ja sitten vasta aivoissa on toimintaa k.o. päätöksenteosta vastaavissa osissa.
(valitettavasti ei ole tarjota lähdeviitettä)
Jospa ne osat aivoja, joita on pidetty päätöksenteon prosessoreina, ovatkin jo tehdyn päätöksen jälkeenpäin tehtävään perusteluun ja selittelyyn tarvittavat osat...
Missä kvanttiprossu olisi? Mantelitumake ainakin olisi "erilaista aivomassaa".
Ja kyllä, en tiedä aivoista paljoakaan, sallin silti itselleni spekulaation.
t.T.
Voi hyvinkin olla, että kvanttikoherenssiä hyödynnetään biologian prosesseissa, jos asia todella toimii, kuten oletetaan.
Mutta klassiset, viime vuosikymmenien kulessa kehitetyt, neurologian periaatteet riittävät varsin pitkälle selittelyissä ja simuloinneissa.
Minun arvaukseni kuitenkin on, että astrosyyttien ja muiden gliasolujen aktiivinen osuus esim oppimisprosesseissa osoittautuu merkitykselliseksi, mm. kohosen-tyyppisisissä kilpavaraustekniikoissa. Tällaiset asiat eivät tietenkään sulje kvanttimekanismien mukanaoloa.
"..aivotutkimuksen mittauksien kummajaisen:
Päätös syntyy ensin ja sitten vasta aivoissa on toimintaa k.o. päätöksenteosta vastaavissa osissa."
Luulen, että näissä tapauksissa on kompastuttu siihen, että ennen kuin päätös tulee tietoisuuden tasolle, on tietoisuuden alapuolella prosessoitu asiaa jo pitkään. Tietoiset ajatukset ovat ihmisen kokonaisajattelusta vain "jäävuorenhuippu" ja tietoiset, "vapaat" päätöksemme ovat tiedostamattomien prosessien valitsemia. Näissä prosesseissa taas on esim lämpökohina aktiivisesti mukana.
"Missä kvanttiprossu olisi?"
Jos sellaisia mekanismeja on (tarvitaan paljon näyttöjä), niitä on ilmeisesti ihan kaikissa neurooneissa ympäri keskushermostoa. Mainittu on esim aksonisäikeiden "microtubules", mikroputkilot(?).
http://en.wikipedia.org/wiki/Microtubule
"Missä kvanttiprossu olisi?"
Se prosessori voisi olla aineessa. Kaikki hermosolut ja monet muutkin solut käyttäisivät tätä atomien "älykästä aliohjelmakutsua". Näin ollen evoluution ja elämän "ainutlaatuisuus" johtuisi suurimmaksi osaksi kvanteista. Mutta en tarkoita "älykkäällä" mitään ihmisälyä tai edes kovin eksoottista ilmiötä. Riittäisi joku uusi superposition tai koherenssin tyyppinen ilmiö.