Onko maailmankaikkeus pikselöitynyt, eli koostuuko se alkeispaloista? Jos se on pikselöitynyt niin onko aika samalla jaettavissa päivitystaajuuteen? Kun tunnemme maailman pikselöinnin ja pävitystaajuuden, saamme pysäytyskuvia tai tapahtumisen virtaa.
Mikä on maailman pikseli, kenties energian yksiköitä, pienimpiä paloja energiaa ja avaruutta? Entä päivitystaajuus, kuinka usein pikselit päivittyvät?
Jos maailma koostuu pikseleistä, onko maailma solumainen eräänlainen soluautomaatti?
Mikä on maailman pikseli, kenties energian yksiköitä, pienimpiä paloja energiaa ja avaruutta? Entä päivitystaajuus, kuinka usein pikselit päivittyvät?
Jos maailma koostuu pikseleistä, onko maailma solumainen eräänlainen soluautomaatti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
varmaankin. Onhan atomi, solu, kvantti jne. olemassa. Mutta johtuuko pikselöityminen (kvantittuminen) lähinnä atomeista, onkin sitten kysymysmerkki. Mutta ilmeisesti.
Ottamatta kantaa varsinaiseen peruspohdintaasi esitän vain ihmettelyni siitä, että sanasta pikseli eli alunperin pixel (lyhenne sanoista picture element) eli kuva-alkiosta näyttäisi tulevan yleisemminkin pientä alkiota tai aineen perusosaa tarkoittava termi.
Eiköhän kannata käyttää pikselikäsitettä vain ja ainoastaan puhuttaessa digitaalisten kuvien alkioista ja käyttää aineen ja atomin osista niille vakiintuneita termejä ainakin täällä fysiikka-palstalla.
Jos nyt pysytään tuossa käsitteessä "pikselöityminen", niin ilmeisesti pienin yksikkö käsitellä kuvaa on fotoni. Kuten yleisesti tunnettua fotniin liittyy sekä hiukkas- että aalto-ominaisuus. Ja fotoneja täytyy saada riittävä määrä, että kuvan pystyy muodostamaan. Ajattele vaikka valokuvausta. Valotusaika on hämärässä pitempi kuin kirkkaassa valossa. Kuvan virkistystaajuuten voi pitää aikaa, jonka kuluessa siitä "pikselistä" saadaan vähintään yksi fotoni.
Kuitenkin valon avulla tapahtuva maailmankaikkeuden havainnointi on melko karkea, eikä sillä pysty havainnoimaan valon aallonpituutta pienempiä yksityiskohtia. Eli yksi "pikselöitymisen" aiheuttava asia on ainakin menetelmä millä sitä maailmankaikkeutta havainnoidaan.
Toinen asia on sitten tuo "pysäytyskuva". Kvanttimekaniikkaan sisältyy paikan todennäköisyyden käsite. Eli jonkin hiukkasen (esim. elektronin) paikka tietyllä ajanhetkellä on vain tietty todennäköisyys. Ja hiukkanen voi olla esim. useammassa paikassa yhtä aikaa. Ota siitä sitten "pysäytyskuva". Esim. atomia kiertävä elektroni voisi olla hiukkasen sijasta sumumainen täplä atomin ympärillä.
Melko epäselvä käsite on myös "pienin jakamaton yksityiskohta". Joskushan tällä tarkoitettiin käsitettä atomi. Nykyäänhän atomi on jaettu protoneihin, neutroneihin ja elektroneihin. Ja ne taas kvarkkeihin jne. Ja näihin taas liittyy voimien välittäjähiukkasia. Joita voi käsitellä kuten fotoneja. Ainakin aineen pienintä yksityiskohtaa ei vielä ole tavoitettu.
Mielenkiintoinen ongelma on, voiko tyhjiön jakaa pieninpään jakamattomaan yksikköön.