Määrätty/määräämätön muoto?

Eksyn varsin harvoin lähijunaan. Tänä aamuna näin pääsi käymään. Kuulin jossain vaiheessa kuulutuksen, joka kuului ruotsiksi tähän tapaan: "Det här tåget fortsätter till Vandaforsen."

Lähtöasema oli siis Helsingfors ja määränpää Vandaforsen. Minun korvaani tuo loppuosan erilaisuus KOSKI.

Kuka osaisi sanoa, miksi seudun ruotsinkielisen paikannimistön eräät nimet ovat määräämättömässä muodossa (Mattby, Gäddvik Hagalund, Drumsö, Brändö, Hertonäs, Degerö...), kun taas toisista käytetään päätteellistä, määrättyä muotoa (Gräsviken, Skatudden, Högholmen, Alphyddan, Kvarnbäcken...). Itse en ainakaan osaa keksiä minkäänlaista sääntöä, jonka mukaan tuon päätteen olemassaolon voisi päätellä.

Onko kyseessä yhtä irrationaalisen sattumanvarainen käytäntö kuin suomenkielisten paikannimien taivutuksessa, jossa on yksinkertaisesti vain tiedettävä, käytetäänkö inessiiviä, elatiivia ja illatiivia (Vihdissä, Vihdistä, Vihtiin) vaiko adessiivia, ablatiivia ja allatiivia (Lohjalla, Lohjalta, Lohjalle)?
1225
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Minun tietääkseni ei ole olemassa systeemiä. Usein on niin että paikan nimi on määräämätön ja luontomuodostuman nimi määrätty. Eli Gäddviken on itse lahti, ja Gäddvik rakennetun alueen nimi. Tämä ei aina toimi vrt. Gräsviken. "By" ja "ö" ovat melkein aina määräämättömiä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Kielien kääntelijä kirjoitti:

Eksyn varsin harvoin lähijunaan. Tänä aamuna näin pääsi käymään. Kuulin jossain vaiheessa kuulutuksen, joka kuului ruotsiksi tähän tapaan: "Det här tåget fortsätter till Vandaforsen."

Lähtöasema oli siis Helsingfors ja määränpää Vandaforsen. Minun korvaani tuo loppuosan erilaisuus KOSKI.

Kuka osaisi sanoa, miksi seudun ruotsinkielisen paikannimistön eräät nimet ovat määräämättömässä muodossa (Mattby, Gäddvik Hagalund, Drumsö, Brändö, Hertonäs, Degerö...), kun taas toisista käytetään päätteellistä, määrättyä muotoa (Gräsviken, Skatudden, Högholmen, Alphyddan, Kvarnbäcken...). Itse en ainakaan osaa keksiä minkäänlaista sääntöä, jonka mukaan tuon päätteen olemassaolon voisi päätellä.

Onko kyseessä yhtä irrationaalisen sattumanvarainen käytäntö kuin suomenkielisten paikannimien taivutuksessa, jossa on yksinkertaisesti vain tiedettävä, käytetäänkö inessiiviä, elatiivia ja illatiivia (Vihdissä, Vihdistä, Vihtiin) vaiko adessiivia, ablatiivia ja allatiivia (Lohjalla, Lohjalta, Lohjalle)?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu