Periytyvätkö mielen sairaudet?

p e r i n n ö l l i n e n (engl. hereditary),
perintötekijöiden määräämä, so. peritty ominaisuus tai taipumus, joka siirtyy vanhemmilta jälkeläisille. Vrt. *synnynnäinen.

p e r i n n ö l l i s y y s (engl. heredity),
*geneettisen aineksen siirtyminen sukupolvelta toiselle.

p e r i n n ö l l i s y y s-l a i t, *Mendel.

p e r i y t y m i n e n (engl. inharitance),
*mekanismi mikä välittää *perinnöllisyyttä.


p e r i y t y v y y s, heritabiliteetti
1) *laaja heritabiliteetti; 2) *suppea heritabiliteetti.

1) periytyvyys, l a a j a .h e r i t a b i l i t e e t t i (H tai H²),
piirteen *additiivisten ja *dominanttien *geneettisten vaikutusten *varianssien summa jaettuna piirteen *fenotyyppisellä kokonais-varianssilla *populaatiossa. Historiallisesti *geneetikot ovat olleet kiinnostuneita laajasta heritabiliteetista liittyen *nature vs. nurture -probleemaan ja *älykkyyden periytyvyyteen. *suppea heritabiliteetti.


2) periytyvyys, s u p p e a .h e r i t a b i l i t e e t t i (h²),
piirteen *additiivisten *geneettisten vaikutusten *varianssin summa jaettuna piirteen *fenotyyppisellä kokonais-varianssilla populaatiossa. Tämä on ollut *psykometrikkojen kiinnostuksen kohteena, ja vain sillä on ennuste-arvoa, kun evaluaoidaan piirteen periytyvyyttä sukupolvesta toiseen. Suppea heritabiliteetti on aina *laajaa heritabiliteettia pienempi. *nature vs. nurture.

Psykopatologia kirjoitti:

p e r i n n ö l l i n e n (engl. hereditary),
perintötekijöiden määräämä, so. peritty ominaisuus tai taipumus, joka siirtyy vanhemmilta jälkeläisille. Vrt. *synnynnäinen.

p e r i n n ö l l i s y y s (engl. heredity),
*geneettisen aineksen siirtyminen sukupolvelta toiselle.

p e r i n n ö l l i s y y s-l a i t, *Mendel.

p e r i y t y m i n e n (engl. inharitance),
*mekanismi mikä välittää *perinnöllisyyttä.


p e r i y t y v y y s, heritabiliteetti
1) *laaja heritabiliteetti; 2) *suppea heritabiliteetti.

1) periytyvyys, l a a j a .h e r i t a b i l i t e e t t i (H tai H²),
piirteen *additiivisten ja *dominanttien *geneettisten vaikutusten *varianssien summa jaettuna piirteen *fenotyyppisellä kokonais-varianssilla *populaatiossa. Historiallisesti *geneetikot ovat olleet kiinnostuneita laajasta heritabiliteetista liittyen *nature vs. nurture -probleemaan ja *älykkyyden periytyvyyteen. *suppea heritabiliteetti.


2) periytyvyys, s u p p e a .h e r i t a b i l i t e e t t i (h²),
piirteen *additiivisten *geneettisten vaikutusten *varianssin summa jaettuna piirteen *fenotyyppisellä kokonais-varianssilla populaatiossa. Tämä on ollut *psykometrikkojen kiinnostuksen kohteena, ja vain sillä on ennuste-arvoa, kun evaluaoidaan piirteen periytyvyyttä sukupolvesta toiseen. Suppea heritabiliteetti on aina *laajaa heritabiliteettia pienempi. *nature vs. nurture.

Jalan kasvaminen periytyy, mutta kengännumero ei periydy.

Psykopatologia kirjoitti:

Jalan kasvaminen periytyy, mutta kengännumero ei periydy.

Kyllähän ihmisen pituuskasvukin periytyy, myös se, miten pitkiä meistä tulee. (Tosin esim. ravinto ja tytöillä menseksen ajoittuminen vaikuttavat myös) Ihan sama koskee myös kengännumeroa. Se on sitten eri asia, keneltä esivanhemmista tai sukulinjasta minkäkin ominaisuuden tai sairaustaipumuksen perimme, emme välttämättä omilta vanhemmiltamme.

Kuvittelin aiemmin, että olet asiantuntija.

Skäri kirjoitti:

Kyllähän ihmisen pituuskasvukin periytyy, myös se, miten pitkiä meistä tulee. (Tosin esim. ravinto ja tytöillä menseksen ajoittuminen vaikuttavat myös) Ihan sama koskee myös kengännumeroa. Se on sitten eri asia, keneltä esivanhemmista tai sukulinjasta minkäkin ominaisuuden tai sairaustaipumuksen perimme, emme välttämättä omilta vanhemmiltamme.

Kuvittelin aiemmin, että olet asiantuntija.

[1]
"Kyllähän ihmisen pituuskasvukin periytyy," - Kyllä.

[2]
"myös se, miten pitkiä meistä tulee." - Ei (kuten itsekin tuot esiin).

Jos siirrymme Suomussalmelle vuoteen 1801, oppineille oli tuttua pituuskasvun periytyminen; kengännumeron periytyvyys oli aivan tuntematonta.

Skäri kirjoitti:

Kyllähän ihmisen pituuskasvukin periytyy, myös se, miten pitkiä meistä tulee. (Tosin esim. ravinto ja tytöillä menseksen ajoittuminen vaikuttavat myös) Ihan sama koskee myös kengännumeroa. Se on sitten eri asia, keneltä esivanhemmista tai sukulinjasta minkäkin ominaisuuden tai sairaustaipumuksen perimme, emme välttämättä omilta vanhemmiltamme.

Kuvittelin aiemmin, että olet asiantuntija.

"ominaisuuden tai sairaustaipumuksen perimme,"

Ominaisuudet eivät periydy, sairaustaipumukset periytytyvät eri asteisesti; sairaudet suhteellisen harvoin.

Saivarteluni pohjaa orginaalin kysyjän epämääräiseen kysymykseen periytyvyydestä.

Yleisesti voidaan sanoa "turvallisesti", että 1) eri asteisesti jatkuvat variaabelit periytyvät; 2) dikotomiat tai spesifit arvot eivät useinkaan periydy.

Jatkuvia muuttujia: ruumiin koko, älykkyys, jalan koko.

Spesifi-arvoisia muuttujia: iso kroppa, huippu-älykkyys, kengännumero 32.

Genetiikan asiantuntija-tiimi voi ennustaa lapsesta: Tällä lapsella on pienikokoiset vanhemmat, mutta 100 %:n varmuudella tämä tyttö tulee kasvamaan; myös hänen jalkansa kasvaa.

Hänen kengännumeronsa on todennäköisimmin välillä 30 - 34, ehkä 32 on todennäköisin. Kymmenestä tällaisesti tytöstä ehkä 3:n kengännumero on aikuisena 32 (joten kengännumero ei periydy, vaan jalan kasvu).

Psykopatologia kirjoitti:

Saivarteluni pohjaa orginaalin kysyjän epämääräiseen kysymykseen periytyvyydestä.

Yleisesti voidaan sanoa "turvallisesti", että 1) eri asteisesti jatkuvat variaabelit periytyvät; 2) dikotomiat tai spesifit arvot eivät useinkaan periydy.

Jatkuvia muuttujia: ruumiin koko, älykkyys, jalan koko.

Spesifi-arvoisia muuttujia: iso kroppa, huippu-älykkyys, kengännumero 32.

Genetiikan asiantuntija-tiimi voi ennustaa lapsesta: Tällä lapsella on pienikokoiset vanhemmat, mutta 100 %:n varmuudella tämä tyttö tulee kasvamaan; myös hänen jalkansa kasvaa.

Hänen kengännumeronsa on todennäköisimmin välillä 30 - 34, ehkä 32 on todennäköisin. Kymmenestä tällaisesti tytöstä ehkä 3:n kengännumero on aikuisena 32 (joten kengännumero ei periydy, vaan jalan kasvu).

Edelleen vaan epäilen tuota sinun amattiasi. Olet varmaan kuullut joskus esim. skitsofreniasta? Ehkä jopa sen suvussakulkevuudesta?

asiantuntija? kirjoitti:

Edelleen vaan epäilen tuota sinun amattiasi. Olet varmaan kuullut joskus esim. skitsofreniasta? Ehkä jopa sen suvussakulkevuudesta?

Sch on (enemmän) dikotominen, ei jatkuva, muuttuja.

Psykopatologia kirjoitti:

Sch on (enemmän) dikotominen, ei jatkuva, muuttuja.

n a t u r e vs. n u r t u r e,

perimä vs. ympäristö -kiistaa on käyty jo toistasataa vuotta, ja fokus on ollut paljolti *älykkyydessä, jota on helpompi tutkia kuin esim. *persoonallisuutta. Varhaiset tutkijat, kuten *Galton, *Pearson ja *Fisher olivat "hereditäärejä", kun taas myöhemmät – varsinkin sosiaalitieteilijät 1950-luvulta lähtien – "kulturisteja". – Älykkyyden periytyvyyden tutkimuksessa metodina on vertailla yhdessä ja erillään kasvaneiden sama- ja erimunaisten kaksosten sekä muiden sukulaisten *ÄO-lukujen *korrelaatioita ym. Älykkyyden *fenotyyppinen variaatio jakaantuu (1) *geenien osuuteen, (2) ympäristön osuuteen (johon lasketaan kohdussaolo-aika) ja (3) virhe-*varianssiin.

*Psykometrikot Galtonista alkaen ovat tarkastelleet vain ns. *laajaa periytyvyyttä, kun taas *perinnöllisyys-tieteilijät ovat olleet kiinnostuneita *suppeasta *periytyvyydestä (*heritabiliteetista), koska vain sillä on ennuste-arvoa sukupolvesta toiseen.

Yhdessä meta-analyysissä (Daniels et al. 1997) laajan heritabiliteetin osuudeksi on saatu 48 % ja suppean 34 %. Kohdussaolon osuus oli kaksosilla 20 % ja sisaruksilla 5 %. Muun ympäristön osuus oli 17 %. Suppean periytyvyyden niukkuudella (34 %, muita arvioita 27–40 %) on yhteiskunnallista merkitystä sikäli, että väestö ei vuosisadoissakaan pelkästään *perinnöllisyyden perusteella kovin helposti jakaudu tyhmiin ja viisaisiin. Ympäristö kyllä vaikuttaa älykkyyteen, mutta sen osuus voi vaihdella sukupolvesta toiseen ja ympäristöstä toiseen, ja sen osuus voi olla käytännössä lähellä sataa, jos ympäristö ei tue geenien manifestaatiota. Parhaita esimerkkejä tästä ovat *vajaamielisiksi jäävät ns. susilapset, kuuluisimpana Aveyron’in villi poika, jota tutki (*Tourette) ransk. lääkäri Jean Marie Garpard Itard (1774–1835) ja josta Francois Truffaut (1932–1984) on tehnyt elokuvan "Kesytön" (1969).

Myös *epigeneettinen periytyminen mutkistaa kuvaa. Esim. äidin raskau-denaikaiset olot saattavat tuoda jälkeläisen fenotyyppiin oman lisänsä.