Niin, mitä hyötyä siitä oikein on, että laskee vaatimustasoaan vastakkaisen sukupuolen suhteen ?
Pitäisikö sitä sitten huolia ihan kuka tahansa vai mitä tällä tarkoitetaan ?
Eikö siinä vain petä itsensä ja luo pohjan loppuelämä kestävälle katkeruudelle kun on mennyt parisuhteeseen ihmisen kanssa jota kohtaan ei tunne mitään ja jonka kanssa ollessa aina kaipaa jotain muuta.
Pitäisikö sitä sitten huolia ihan kuka tahansa vai mitä tällä tarkoitetaan ?
Eikö siinä vain petä itsensä ja luo pohjan loppuelämä kestävälle katkeruudelle kun on mennyt parisuhteeseen ihmisen kanssa jota kohtaan ei tunne mitään ja jonka kanssa ollessa aina kaipaa jotain muuta.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Niin.. tämähän on vähän kaksipiipuinen asia. Jos rahkeet ei riitä saamaan semmoisia naisia joita haluaa niin ongelmia tulee. Siinä saakin sitten miettiä että tyytykö mieluummin vähän omasta mielestään vähemmän kiinnostavaan naiseen vai onko ennemmin yksin. Sitä saakin miettiä kumpi parempi.
...yksin.
Ja mitään ongelmia ei ole tullut, vaikka naista en ole saanutkaan. Samaan hengenvetoon on kyllä todettava, etten ole tainnut sitä naista niin tosissani halutakaan.
niin tasoa ei tietenkkän kannata laskea. Mutta silloin jos kitisee alinomaan naisen/miehen puutteesta ja ongelmana on tuo perinteinen "Ne, joista minä kiinnostun, eivät kiinnostu musta ja ne, jotka ovat musta kiinnostuneita, eivät kiinnosta mua itseäni"-systeemi, niin silloin kannattaa vakavasti harkita riman laskua. Itse asiassa sanoisin, että se on tuossa tilanteessa ainoa asia, mikä auttaa yksinäisyyden karkottamiseen.
Miten joku voi edes ajatella tuolla tavalla? Onko se sitten reilua sitä ihmistä kohtaan johon on "tyytynyt" kun ei saanut sitä mitä halusi? En ymmärrä kyllä ollenkaan. Eikä ihmisiä pitäisi kategorisoida niin rankasti hyviin ja huonoihin, riman alapuolelle/yläpuolelle kuuluviin. Ihmiset on ihmisiä.
Itse olen sinkku koska en ole löytänyt sitä oikeaa, eli sitä minulle oikeaa. Sen oikean odottaminen tai etsiminen ei suinkaan tarkoita täydellisyyden hakemista. Se oikeahan on jokaiselle ihmiselle erilainen. En myöskään ymmärrä miksi minua haukutaan jatkuvasti nirsoksi kun sanon että joku mies ei kiinosta. Eihän sille mitään voi jos ei tunne mitään ihastusta. Mielestäni on parempi sanoa se suoraan eikä lähteä esittämään kiinostunutta jos ei kerran ole oikea tyyppi. Sillä vain satuttaa itseään ja sitä toista ihmistä ja haaskaa aikaa.
Se että en halua tyytyä vähempään ei tarkoita ettei joku kelpaa, vaan että se ei tunnu oikealta minulle. Haluan tuntea ihastusta sitä ihmistä kohtaan jonka kanssa olen enkä vain olla jonku kanssa ettei tarvitse olla yksin. Onko liika vaadittu jos haluaa miehen jonka kanssa viihtyy ja johon voi oikeesti rakastua? Välillä tuntuu että on. Mä en todellakaan tavoittele mitään kuuta taivaalta, mutta en mä silti ketä vaan halua. Kaikille niitä sielunpuolikkaita ei ehkä ole tarjolla niin paljon. Mitä erikoisempi persoona on sitä vähemmän niitä löytyy. Helppoa se on joku löytää jos on ihan tavis. Taviksia on Suomi täys.
täydellisestä puhunut. En myöskään lajittele ihmisiä hyviin ja huonoihin, tuon sinä sanoit ihan itse.
Väitän, että jokainen asettaa tiettyjä vaatimuksia kumppanilleen, tai vaatimukset tulevat itsestään, koska ominaisuuden suhteen toisentyyppisestä ihmisestä ei osaa kiinnostua. Aika usein ihmiset ihailevat ja pitävät haluttavana samankaltaisia asioita vastakkaisessa sukupuolessa.
Näin ollen ihminen voi olla ominaisuuksiltaan KESKIMÄÄRÄISTÄ (ei tietenkään kaikkien mielestä) kiinnostavampi tai vähemmän kiinnostava sukupuolensa edustaja. Sitä "taso" tarkoittaa.
"Se että en halua tyytyä vähempään ei tarkoita ettei joku kelpaa, vaan että se ei tunnu oikealta minulle."
Niin, aivan samoin. Mutta oletko huomannut, että tietyillä henkilöillä flaksi käy hyvin ja toisilla selkeästi heikommin? Puhumme aivan samasta asiasta, noinhan se käytännössä menee kuin kirjoitit, mutta kokonaisuutena asia toimii kuten minä kirjoitin. Vähän sama, jos sanoisin, että ihminen on työtön ja sinä sanoisit, että henkilö ei ole työtön vaan duunia vailla.
"Eikä ihmisiä pitäisi kategorisoida niin rankasti hyviin ja huonoihin, riman alapuolelle/yläpuolelle kuuluviin. Ihmiset on ihmisiä."
Kirjoittelet samaisella palstalla kuitenkin itse näin: "Olen tyylikäs ja trendikäs, normaalipainoinen en liian laiha enkä liian lihava"
Ihmisiä ei siis voi kategorisoida riman ala/yläpuolella oleviin, mutta LIIAN laihoihin/lihaviin voi kategorisoida. En ymmärrä kyllä ollenkaan. Se oikeahan on jokaiselle ihmiselle erilainen. Ai niin, siis jos unohdetaan liian laihat ja liian lihavat.
Mut muistetaan että "Helppoa se on joku löytää jos on ihan tavis. Taviksia on Suomi täys." Siis mikä tavis? Jos ihmisiä ei voi kategorisoida, niin mikä on tavis? Tavallinen? Tavallinen verrattuna mihin? Ei-tavalliseen? Mutta eihän ole olemassa ei-tavallisia ja tavallisia vaan ainoastaan ihmisiä. "Mä en todellakaan tavoittele mitään kuuta taivaalta" Kuu taivaalla? Tarkoittanet maapallon yläpuolella vai auringon alapuolella? Hei, sinähän kategorisoit!
Joo, mä kategorisoin koska yritin puhua asiasta samalla kielellä kuin niin monet muut tällä palstalla. Yritin sisäistää tämän ajattelutavan joka on minulle tavallaan täysin vieras. Haluan nyt kuitenkin sanoa että minun mielestäni, liian lihava tai laiha ihminen (vedoten painoindeksiin) on ihan samanarvoinen kuin normaalipainoinenkin ihminen. Enkä asettaisi häntä mitenkään alemmalle tasolle kuin muita. En myöskään pidä tavallisia ihmisiä (taviksia) huonompana kuin erikoisempia ihmisiä tai vice versa. Kaiken voi kyllä tulkita väärin jos vain haluaa.
Mielestäni kirjoituksesi kertoo enemmän sinun tavasta ajatella kuin minusta. Sinä oletit heti että liian lihava tai tavis on mielestäni jotenkin negatiivinen asia. Vaikka painaisin 150 kg olisin ihan yhtä hyvä tyyppi omasta mielestäni. Mutta tällä palstalla on tehty selväksi että jos on lihava ei kannata kuvitella saavansa hyvää miestä. Mikä on ihan puppua. Tunnen monta ylipainoista naista jolla on hyvä mies.
Se mitä lähinnä halusin sanoa on että vaikka kuulunkin siihen normin mukaiseen korkeatasoisten yliarvostettuun ryhmään, en ole siltikään miestä löytänyt. Eli kuulun (enemmistön mielestä) niihin naisiin joilla on oikeus ja kohtuus haluta niitä A-luokan alfa-uroksia mutta en ole sellaista saanut. Missä vika? Halusin tehdä mahdollisimman selväksi että en todellakaan vain kuvittele olevani sita korkeatasoisten kaartia.
En siis edelleenkään usko mihinkään tasoihin! Jos nämä tasohöpinät olisivat totta minulla pitäisi olla jo mies.
"Se mitä lähinnä halusin sanoa on että vaikka kuulunkin siihen normin mukaiseen korkeatasoisten yliarvostettuun ryhmään, en ole siltikään miestä löytänyt. Eli kuulun (enemmistön mielestä) niihin naisiin joilla on oikeus ja kohtuus haluta niitä A-luokan alfa-uroksia mutta en ole sellaista saanut. Missä vika? Halusin tehdä mahdollisimman selväksi että en todellakaan vain kuvittele olevani sita korkeatasoisten kaartia. En siis edelleenkään usko mihinkään tasoihin!" :D
"Joo, mä kategorisoin koska yritin puhua asiasta samalla kielellä kuin niin monet muut tällä palstalla."
Heh, sähän se vasta kategorisoit. Tai ehkä vika on minussa (ehkä olen älyllisesti tasosi alapuolella), kun en oikein ymmärrä mitä ajat kirjoituksillasi takaa. Ehkä sun kannattaisi pysyä mensalaisten joukossa, puhut varmaan niiden kanssa samaa kieltä. Sitten ei tarvitsisi kehua itseään näillä alemman tason palstoilla ja YRITTÄÄ puhua asioista samalla kielellä kuin muut.
Kertoisitko vielä, mitä iloa/hyötyä saa mensan testissä käymisestä? En ole ymmärtänyt sitä juttua koskaan. Eikös siitä täydy maksaakin jotain (älykästä?)
Terveisin tosi teräväkielinen sammakkoprinssi
Voi, voi... Ollaanpa sitä herkkänä. Se on hyvin mahdollista ja jopa todennäköistä että olet älyllisesti heikkolahjaisempi, mutta ei se mitään. Ei se tee sinusta yhtään vähemmän arvoista tai heikompi tasoista (mun silmissä). Mutta ehkä omissasi. En usko että kaikki jotka tänne kirjoittaa on tyhmiä.
En kuuluu mensaan, mutta eräs perheenjäsen kuuluu ja siksi tein mensan testin netissä ihan free of charge eli ilmainen. Koska ulkonäköni vuoksi älyäni on kyseinalaistettu niin paljon halusin tietää missä mennään. Aloin jo uskoa että olen tyhmä, mutta en mä sit ollutkaan. Nyt mä tiedän senkin. Eipä siitä muuta hyötyä ollut.
Jos sä luet mitä mä kirjoitan, sä ihan varmasti jossain vaihees ymmärrät mistä on kyse. Älä tuomitse liian pikaisesti.
Ellei löydä sellaista jonka kanssa haluaa olla tai jos löytää mutta se toinen ei halua olla sinun kanssasi, niin mielummin yksin. Ennenkaikkea siinä pettää itseään, jos aloittaa suhteen sen kakkos- tai kolmosvaihtoehdon kanssa vaikka haikailee jotain muuta, mutta kyllä siinä aika tavalla pettää sitä kumppaniaankin.
Samaa mieltä olen, joten todellakin pysyn mieluummin sinkkuna ja odotan sitä, jonka kanssa sitten todella haluan olla ja joka edelleenki veisi multa jalat alta:)
En usko kyseinen riman/tason lasku ilmaisu tarkoittaa kirjaimellisesti tason laskua. Tulkitsen sen seuraavasti:
Riman/tason lasku ilmaisulla tarkoitetaan yleensä sitä, että pitää lopettaa marisemisen ja tehdä asialle (eli itselle) jotain. Se on vinkki siitä, että kannattaisi tarkistaa omia asenteita ja arvomaailmaa jos haluaa löytää kumppanin. Eli, jos ei löydä vastakkaisesta sukupuolesta sopivaa, ei siihen auta itkut vaan pitää muuttua itse tai hyväksyä tilanne ja odotella sitä oikeaa (neitsyttä, akateemista, urheilullista, savutonta, oikean ikäistä, absolutistia, oikean painoista, tms. mitä se taso sitten kullekin sitten on).
tyytyväinen yksinoloon niin eihän silloin ole mitään syytä laskea rimaa. Älä vain ole silloin marisemassa vastakkaisen sukupuolen alhaisesta "tasosta". Silloin yksinäisyys on oma valintasi. Kyllä se rima laskeutuu ihan itsestään silloin, jos/kun sisäinen paine/tyytymättömyys omaan yksinäisyyteen kasvaa liian korkeaksi.
pidä mennä yhteen kenen kanssa vaan. Jos menee kimppaan jonkin ihan-jees -tyypin kanssa, niin mitäs sitte tehdään, kun/jos se suurempi rakkaus tulee vastaan joku päivä. Kattellaan hiljalleen ympärille vaan, mitä ihmisiä elämä tuo eteen :)
Vaadi oman tasosi mukaista laatua.
Jos ei löydy, mahdollisia syitä on kaksi:
1. Olet ylivoimainen ja tulet pysymään ikuisesti
sinkkuna, koska et löydä tiukkoja kriteerejäsi
täyttävää kumppania.
2. Olet arvioinut itsesi väärin ja kuvittelet
itsestäsi liikoja. Jos tulet alas sieltä,
saatat kohdata ei-niin-täydellisen-mutta-
ihQn kumppanin johon vääjäämättä rakastut.
Naisilla on tapana pitää sitä tavoitetta tasolla johon ei oo mitään mahkuja. Toisin sanoen odotukset ovat epärealistisia. Eli ne tasokkaat miehet ovat mielestään tasokkaiden naisten seurassa. Kyse ei ole siitä huolitko sinä tavallista miestä, vaan siitä että tasokkaat miehet eivät huoli sinua. Voidaan sanoa että näiden tasokkaiden miesten pitäisi laskea tasoaan että sinä kelpaisit, olisiko se sitten reilua?
oman pään sisällä. Ja silloin kun ihminen rakastuu, ei millään tasoilla ole mitään merkitystä, usko vain.
Kyllä mä luulen että sillä on väliä millainen toinen on, kun rakastuu. Ei sitä aivan kehen tahansa rakastu.
ihan keneen tahansa. Ei se katso aikaa, paikkaa eikä mitään ulkoisia puitteita. Moni parisuhde on saanut alkunsa niin ettei toinen osapuoli ole alunperinkään ollut tosimielessä liikkeellä. Toisessa ei välttämättä ole ollut mitään niitä ominaisuuksia, joita hän aiemmin on unelmakumppanilleen asettanut, mutta silti...
En mä ainakaan voisi rakastua mua yli 50 vuotta vanhempaan naiseen tai sellaiseen joka pahoinpitelee vastaantulijoita. Mutta kait jotkut sitten voi rakastua kehen tahansa.
tietyt kriteerit kannattaa aina pitää...muuten ei hyvä heilu.
Niin, ihmettelin vaan, että mistä ihmeestä tuo käsitys oikein on peräisin, että vain naiset vaatisivat mahdottomia? Kyllä miehetkin yhtä lailla osaavat olla epärealistisia oman itsensä suhteen ja asettavat naiselle aivan kohtuuttomia odotuksia.
Suhtaudun näihin tasojuttuihin muutenkin varsin epäluuloisesti, sillä eipä sellaista ihmistä taida olla olemassakaan joka osaisi arvioida itseään oikein.
jotka vaativat paljon, ovat usein niitä joilla on varaa valita.Sama juttu pätee naisiin. Typerimpiä ovat ne, jotka vaativat paljon ja odottavat maailman muuttuvan vastaamaan heidän odotuksiaan.
sellaisia ihmisiä, jotka luokittelevat toisia ihmisiä joihinkin tasoihin. Suosittelen kaikille tutustumaan erilaisiin ihmisiin.
säälit kaikkia ihmisiä...myös itseäsi. Toisia ihmisiä vain haluaa enemmän kuin toisia ja toisista vain pitää enemmän kuin toisista. Ei niissä tasoissa ole mistään muusta kyse. Silloin "tasottaminen" alkaa olla sairasta, kun ihminen määrittelee itse omaa tasoaan. Kyllä sitä pitäisi pystyä olemaan oma itsensä eikä pönkittää (tai tuhota) itsetuntoaan hallusinaatioilla omasta "tasosta".
Niin... Samaa ihmettelen, miksi sitä tasoa pitäisi laskea? Miksi ei muut yritä nostaa omaa tasoaan? :)
Mä en käsitä miks kaikki haluaa et mä muutun musta kaikki saa olla sellasia kun ne on , mulla on monia kamuja jotka haluaa et muutun nitten tavalla .. mutt niitä on ni monia jos muuttu 1 tavalla kaikki ei pakosti tykkää .. musta jos henkilö itse haluaa muuttua nii sillä tavalla kun itse haluaa nii se ois hyvä et jokanen antas henkiön itse muuttua omalla tavallaan sillon kun se aika tuleee et haluaa muttua ..