Nasan Chandra-röntgenteleskooppi sekä useat maanpäälliset kaukoputket ovat havainneet absoluuttisesti kirkkaimman koskaan nähdyn supernovan. Löytö tehtiin galaksista NGC 1260, joka sijaitsee 240 miljoonan valovuoden etäisyydellä....
Mutta koska tuo räjähdys on tapahtunut???
Oliko se online paukku vai tapahtuma menneisyydestä???
Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin.
Entäs 240 miljoonaa valovuoden päässä oleva räjähdys???????
Mutta koska tuo räjähdys on tapahtunut???
Oliko se online paukku vai tapahtuma menneisyydestä???
Valo tulee meille Kuusta noin sekunnissa ja Auringosta kahdeksassa minuutissa. Sen sijaan lähimpienkin tähtien silmiimme osuva valo on lähtenyt matkalleen neljä vuotta aikaisemmin.
Entäs 240 miljoonaa valovuoden päässä oleva räjähdys???????
Vastaukset 30
Vanhimmat
sen verran tiheään on uusia supernovia havaittu, kyseessä voi olla jonkin sortin ketjureaktiokin.
http://www.nasa.gov/mission_pages/chandra/news/chandra_bright_supernova.html
Mutta mitä kumma tuolla mokomalla Chandelierilla tehdään, koska kuvat ovat suoraan sanottuna pers--stä, kaksi utuista palloa. Tässäkin on jouduttu turvautumaan jälleen kerran taiteilijan illustraatioon. Kertoo paljon, miten hukkaan tieteeseen menevät veronmaksajien maksamat tuet menevät.
Miksei moisestä ole Hubblen kuvaa??
Ei räjähdä. Aurinko on moninkertaisesti liian pieni räjähtääkseen.
chandra teleskooppi havaitsee röntgen alueella ja hubble optisella eli hubblella ei näkyisi mitään tuosta supernovasta koska isäntä galaksin säteily peittäisi sen alleen.
tapahtumaan ainoastaan 7500 valovuoden päässä, mieti sitä.
Eikös Betelgeuze ole 600:n valovuoden päässä? En ihan varmaksi muista?
Tätä taustaa vasten ajateltuna; Kaikenmaailman islami-hihhulien terroripommit sun muut tappelut jonkin ideologisen vouhotuksen perusteella tuntuu aika primitiiviseltä?
KUN Btelgeuze posahtaa, ellei ole jo posahtanut, niin meidät puhalletaan avaruuten kaikki. Uskontoineen päivineen. Siellähän sitten kellutaan ahteri jäässä. Saarnatkaa siinä sitten uskontojanne niin paljon kuin lystäätte.
Että semmottia...
Tv: Vihtori Pönttis HPTM Pahan ilman lintu.
Ei meitä vielä Betelgueze puhalla mihinkään:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Betelgeuze
Punainen jättiläinen Betelgeuze alkaa oleen lemahtamistilassa.
Tämä Orionin tähdistöä lähellä oleva tähtii lie kai liian kaukana, että sen kuolo uhkais meittiä.
Näitä samoja toppuutteluja on näkynyt niin kauan, kuin muistan.
Luokittelen ne samaan sarjaan kaikkien muiden katastrofi-'ennusteiden' kanssa: "Ei se varmaankaan meitä koske?"
Ts. vedetään säkki päähän ja porkkanat korviin ja rukoillaan hirveästi, niin ei tuo tsunami tule tänne, vaikka siltä näyttää.
Oma arvioni on se, mitä muista supernovista on havaittu: Varsinainen säteily ei ehkä riitä mihinkään, mutta valtavalla nopeudella puhaltava jälkilöyly saavuttaa maan paljon myöhemmin. Näitä etäisyyksiä näkyy havaituissa kohteissa. Kovin paljon ei tässä mittakaavassa tarvita puhaltamaan irtorojut maasta Huitsin Nevadaan.
Semmottia mä vähä meinaan. Tv: Vihtori Pahan ilman lintu.
Punainen jättiläinen Betelgeuse todella räjähtää.
se voi tapahtua huomenna tai vasta miljoonan vuoden päästä. Räjähtäessään se näkyisi yhtä kirkkaana kuin täysikuu, mutta meille ei tulisi vaara. Raja, jossa me kuolisimme ja samoin muukin elämä, gammasäteilyyn, olisi noin 30 valovuotta. Tähän myös prof. Mauri Valtonen viittaa teoksessaan Maailmankautta tutkimassa.
...olkoon ny tän kerran.
Kunhan ei toistu???
Oli meinaan vähä taukoo netissä. Itäsuomalaisetkin siinä vähä höökäili ja oli omiakin kiireitä, mutta:
"Säteilyn intensitetti on kääntäen verrannollinen etäisyyden neliöön."
Vai kuinka se ny oli?
Että olkoon ny sitte. Toivotaan, että laskelmat pätee.
Tv: Pönttis
Vaikuttasko Betelgeuzen räjähtäminen kosmisen säteilyn määrään vaikka onkin melko kaukana?
Luin tutkimuksesta jossa Kosmisen säteilyn lisääntyminen vaikuttaa ilmastoon pilviä lisäämällä ja näinollen ilmastoa viilentäen.
Jos Betelgeuze räjähtäisi voisiko suistaa planeettamme jääkauteen?
"Entäs 240 miljoonaa valovuoden päässä oleva räjähdys???????"
Valovuosi on matka, jonka valo kulkee vuodessa. 240 miljoonan valovuoden päässä näkyvä supernova on siis räjähtänyt 240 miljoonaa vuotta sitten.
Vasta kun meidän Linnunradassa tapahtuu supernovaräjähdys on se uutinen. Viimeksi 1000 vuotta sitten - nykyinen Rapusumu.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rapusumu
Siis tapahtui 6500 valovuoden päässä heinäkuussa 1054.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Eta_Carinae
Tuo tuossa mainittu 7500 valovuotta on Eta Carinae joka on kanditaatti seuraavalle supernovalla - ellei jo kuolinkorinat meneillään....
Maapallo käristyy tuon Rapusumun shokkiaalloista?
ilmaston lämpeämiseen niin maapallolla kuin marsissakin?
Chevrolet Novat.
Melkoisia saastuttajia kaiken kaikkiaan.
Ajattelin hommata itsellenikin.
Muut säteilyt kulkevat suurin piirtein samalla nopeudella kuin valokin, eli myös ne muut "käristävät" säteilyt tulivat Maahan vuonna 1054. Mutta olivat hyvin heikkoja.
Jos tuo supernova räjähti 240 miljoonaa vuotta sitten ja meillähän se havaittiin vasta nyt, niin sataako tuon räjähdyksen seurauksena näinä päivinä tänne Maahankin jotain hiukkasia, neutroneja, positroneja yms.? Vai saivatko aikanaan jo 240 miljoonaa vuotta sitten hirmuliskot nuo höyryt päälleen välittömästi räjähdyksen tapahtuessa?
Tulee kyllä kaikenlaista säteilyä samalla nopeudella kuin valokin eli samanaikaisesti, mutta noin kaukaa mitättömän vähän. Koska räjähdyksen näkyvän valonkin havaitsee vain erittäin tarkalla kaukoputkella, niin myös muut säteilyt voi havaita vain erittäin tarkalla mittarilla. Itse asiassa Chandrahan näkee sen röntgensäteilyn, mutta siis tavallisen mittarin neula ei heilahdakaan.
Viimeisin nähty oman galaksimme supernovaräjähdys oli Keplerin sekä kiinalaisten, japanilaisten ja korealaisten tähtitieteilijöiden havaitsema vuonna 1604. Käärmeenkantajan tähtikuviossa havaittu supernova oli kirkkaimmillaan jonkin verran Siriusta kirkkaampi, ja se pystyttiin näkemään yötaivaalla paljain silmin noin vuoden ajan.
Supernova on tähden räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua fuusion loputtua oman painovoimansa johdosta neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi tai kaksoistähdissä valkoinen kääpiö voi kasvattaa massaansa yli Chandrasekharin rajan. Supernova on hyvin harvinainen maailmankaikkeuden ilmiö; niitä ei tapahdu yhdessä galaksissa edes joka vuosisata. Vuosittain eri galakseissa havaitaan yhteensä kolmisensataa supernovaa, yleensä kaukaisissa galakseissa.
Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi. Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa vuosien ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle supernovajäänne, joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia. Supernovissa muodostuu rautaa raskaampia alkuaineita kuten uraania, tinaa ja kultaa. Supernovien ajatellaan laukaisevan uusien tähtien ja aurinkokuntien synnyn. Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä.
Linnunratamme tähdistä tuleviksi supernovakandidaateiksi ovat ehdolla mm. jättiläistähdet Rho Cassiopeiae, Eta Carinae ja Orionin Betelgeuze, joilla ei ole enää kovin paljon elinikää jäljellä. Käytännössä kuitenkin ennen näitä seuraava oman galaksimme supernova saattaa olla joku muu miljardeista galaksimme tähdistä.
..Teorian mukaan supermassiivinen tähti (yli 40 Auringon massaa) saattaa päättää päivänsä hypernovana. Tähden ydin romahtaa suoraan mustaksi aukoksi, muu osa tähdestä sinkoutuu avaruuteen ja samalla kaksi hyvin voimakasta energeettistä plasmasuihkua purkautuu pyöriviltä navoilta lähes valonnopeudella. Nämä suihkut lähettävät voimakasta gammasäteilyä napojen suuntaan. Hypernovia ehdotettu selitykseksi gammasädepurkauksille (GRB). Minuutin aikana tällaisessa purkauksessa voi (näennäisesti) vapautua miljoonan galaksin säteilyenergia. On myös esitetty, että kahden neutronitähden törmäyksessä voi syntyä hypernova, ja lopputuloksena musta aukko.
On esitetty, että hypernovan laukaisema energiamäärä voisi olla riittävä hävittämään elämän Maasta. NASAn ja Kansasin yliopiston 2005 julkaiseman tutkimuksen mukaan ns. ordovikikauden massasukupuutto 450 miljoonaa vuotta sitten on voinut johtua Maahan osuneesta hypernovan gammasädepurkauksesta. Vain kymmenen sekunnin purkaus on riittänyt hävittämään Maan suojaavan otsonikerroksen. Otsonikerroksen tuhoutuessa Auringon ultraviolettisäteily on voinut surmata suuren osan maanpinnan ja meren pintakerroksen eliöstöstä, ja sotkea ravintoketjut niin, että seurauksena on ollut massasukupuutto.
Hypernovia arvioidaan tapahtuvan galaksissamme vain noin kerran 230 miljoonassa vuodessa. Jos hypernovia voi tapahtua vain supermassiivisissa, yli 40 Auringon massaisissa tähdissä, silloin Maa on melko turvassa. Lähin hypernovakandidaatti, Eta Carinae, on yli 7500 valovuoden päässä Maasta.
"Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."
HÖPÖ HÖPÖ, P-SKANJAUHANTAA!
Kerran kun räjähdetään, siitä läjästä mitään uutta enää synny. Kyllä näin on.
... sinun tekemästä läjästä ei todellakaan synny mitään.... hähää
Ashes to ashes, dust to dust - maasta sinä olet tullut ja mahan sinä....
Voidaan siis sanoa että ihminen on turvallinen ydinjätteiden sijoituspaikka?
että toivottavasti et saa lapsia, ovat yhtä "älykkäitä" kuin sinäkin.
Muista viedä äidillesi surunvalittelut sunnuntaina.
""Voidaan sanoa, että maapallo ja me olemme koostuneet muinaisten supernovien ydinjätteistä."
HÖPÖ HÖPÖ, P-SKANJAUHANTAA!
Kerran kun räjähdetään, siitä läjästä mitään uutta enää synny. Kyllä näin on."
...tiedossa parempi vaihtoehto vetyä ja heliumia raskaampien alkuaineiden synnylle?
Tuo höpöksi iman asiallisia argumentteja leimaamasi kirjoitus oli hyvin oikeassa siitä, mikä on "kuolevien" töhtin merkitys planeettojen ja myös elämän synnylle. Tietäisit sen itsekin, jos olisit perehtynyt luonnontieteisiin.
Seuraavassa on tarkasteltu laajenemisen vaikutusta sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeuteen.
Jos tunnet kyseisen kohteen pakonopeuden (taikka oletat jonkin yleisen pakonopeuden kyseisellä etäisyydellä), niin voit seuraavalla kaavalla arvioida sitä, millä **todellisella** nopeudella valo saapuu kyseisestä kohteesta.
Jos avaruus yleisesti ottaen on laajenemassa, niin todellinen valon nopeus putoaa maksimistaan ja tapahtuman ajankohta on siis vieläkin kaukaisempi (varhaisempi). Mutta kaikkihan riippuu siitä millä tavalla kyseisen tapahtuman ajankohta on alunperin arvioitu ja se pitää ensin tarkistaa, ennen kuin voi soveltaa kyseistä valon etenemisen hidastumisen kaavaa.
---------------
(Tasaiselle laajenemiselle, kun laajeneminen tietyllä etäisyydellä on aina vakionopeudella:)
Jos olettaa, että laajenemisnopeus tietyllä etäisyydellä tarkastelijasta pysyy aina vakiona (mikä ei ole taattua), niin jonkinlaisen vääntelyn jälkeen pääsee seuraavaan yhtälöön:
Vkeskim = L/(ln(S)-ln(S-L))
jossa:
L = reunan pakonopeus, kun tarkastelija on paikallaan
S = signaalin nopeus (paikallinen nopeus esim. valolle yleensä c, äänelle noin 330 m/s, jne.)
ln on luonnollinen logaritmi
=====================
Jos tähän soveltaa kaukaista kohdetta, jonka punasiirtymä on esim. 0.8*c, niin saa valon keskimääräiseksi kulkunopeudeksi kyseisestä kohteesta maapallolle noin:
S = 300000 (signaalin paikallinen nopeus = c)
L = 0.8*300000 = 240000 (etäisen pisteen laajenemisnopeus)
Vkeskim = 240000/(ln(300000)-ln(300000-240000)) = 149120.3842943069
Tästä keskimääräisestä nopeudesta voi nyt ratkaista !todellisen! kulkuajan, jos haluaa. Edellyttää tietenkin, että etäisyys on alunperin oikein.
T_absol = S_absol/V_keskim
T_absol = S_absol*(ln(S)-ln(S-L))/L
jossa
T_absol = absoluuttinen kulunut aika
S_absol = absoluuttinen etäisyys kohteeseen
V_keskim = keskimääräinen valon nopeus kohteesta, joka on korjattu laajenemisen hidastusvaikutuksella
*****************
Lisäksi kun kohteen pakonopeus tässä kaavassa lähestyy C:tä, niin Vkeskim lähestyy nollaa.
Eli suurin mahdollinen punasiirtymä tällä kaavalla on kutakuinkin C.
Jos kohteen pakonopeus on c, eli valon tyhjiönopeus, niin siitä saapuvan säteilyn siirtymisnopeus havaitsijalle on nolla (0). Eli kohteesta ei voi koskaan saada mitään tietoa. Näin ollen suurin mahdollinen havaittava punasiirtymä on alle c (tasaiseti laajenevassa systeemissä).
Elikkä tämä olisi nyt se laajenemispallo, taikka havaintokupla, jossa elämme. Emme voi saada tietoa sen ulkopuolelta, koska pakonopeuden ylittäessä valon nopeuden säteily ei koskaan saavuta havaitsijaa.
------------------
Kaavan tärkein rajoitus on se, että siinä oletetaan tasainen laajeneminen havaitsijasta kohteeseen. Jos asia ei ole näin, niin kulkuaikaa ja hidastuvuutta pitää tarkastella kyseisen reitin hitaudet huomioiden.
Toinen rajoitus on, että kyseisellä etäisyydellä laajeneminen on !aina! ollut saman nopeuksista. Tästäkään ei välttämättä ole mitään takeita.
-------
Kaavasta nähdään kuitenkin, että jos avaruus yleensä ottaen on laajenemassa, niin säteilyn keskimääräinen saapumisnopeus laskee, josta edelleen aiheutuu kulkuajan kasvua. Olettaen, että etäisyydet ovat alunperin oikein arvioituja.