Välillä julkisessa keskustelussa (esim. juuri 45 minuutin ilmastoillassa) annetaan ymmärtää, että vety olisi mahdollinen energian lähde maapallolla, näin ehkäisten mm. hiilidioksidipäästöt. Näinhän ei ole (koska maapallolla ei ole vetylähteitä, niinkuin esim. maakaasulähteitä on). Vety on vain energian"siirto"väline tai toissijaista energiaa.
Hiilidioksiditaseen kannalta vetyteknologiassa on siis katsottava primäärienergian lähdettä. Ydinenergialla voi tuottaa vetyä ehkä useammallakin tavalla, ainakin elektrolyyttisesti.
Eräs kiintoisa mahdollisuus olisi tuulisähkön ja vetyteknologian yhdistelmä. Tuulienergiahan ei sovellu perusenergian tuotantoon, vaan se vaatii jonkin toisen energiamuodon/varaston, joka tuottaa sähköä silloin kun ei tuule.
Jos tuulienergialla tuotettaisiin pääosin vetyä, tuotannon epäjatkuvuutta tasattaisiin vetyvarastoissa, joita joka tapauksessa tarvittaneen. Jos vedestä tehtäisiin vetyä (ja ehkä happea?) "huoltoasemakohtaisesti", sitä ei tarvitsisi siirrellä pitkin maanteitä niinkuin bensaa.
Edelliseen liittyy tietenkin monia epäselviä juttuja vielä:
1) En ole kovinkaan vakuuttunut, että ihmisperäisen hiilidioksidin rajoittaminen on järkevää --> Tuulimyllyt eivät ehkä ole tarpeen tai kannattavia
2) Vedyn käyttö autojen ajoaineena ei välttämättä ole paras vaihtoehto --> vetyteknologiasta ei ehkä koskaan tule vallitsevaa liikenteessä
3) Elektrolyysi ei välttämättä ole paras tapa tuottaa vetyä
Hiilidioksiditaseen kannalta vetyteknologiassa on siis katsottava primäärienergian lähdettä. Ydinenergialla voi tuottaa vetyä ehkä useammallakin tavalla, ainakin elektrolyyttisesti.
Eräs kiintoisa mahdollisuus olisi tuulisähkön ja vetyteknologian yhdistelmä. Tuulienergiahan ei sovellu perusenergian tuotantoon, vaan se vaatii jonkin toisen energiamuodon/varaston, joka tuottaa sähköä silloin kun ei tuule.
Jos tuulienergialla tuotettaisiin pääosin vetyä, tuotannon epäjatkuvuutta tasattaisiin vetyvarastoissa, joita joka tapauksessa tarvittaneen. Jos vedestä tehtäisiin vetyä (ja ehkä happea?) "huoltoasemakohtaisesti", sitä ei tarvitsisi siirrellä pitkin maanteitä niinkuin bensaa.
Edelliseen liittyy tietenkin monia epäselviä juttuja vielä:
1) En ole kovinkaan vakuuttunut, että ihmisperäisen hiilidioksidin rajoittaminen on järkevää --> Tuulimyllyt eivät ehkä ole tarpeen tai kannattavia
2) Vedyn käyttö autojen ajoaineena ei välttämättä ole paras vaihtoehto --> vetyteknologiasta ei ehkä koskaan tule vallitsevaa liikenteessä
3) Elektrolyysi ei välttämättä ole paras tapa tuottaa vetyä
Vastaukset 13
Vanhimmat
Sitä vetyähän on ilmasta suurin osa. Ei kai siihen mitään "lähteitä" tarvita?
No pieleen meni, ajatus pätkii. Vedessähän sitä vetyä tietysti on. Ja typpeä ilmassa.
Miksetpä sitten tankkaa vettä polttoainetankkiisi, kun kerran ratkaisit noin kätevästi tämän polttoainevetyongelman (-;
tehdä fotosynteesin muunonksella auringonvalosta
vedestä ja hiilidioksidista. lehtivihreän tilalla
käytettäisiin synteettistä lehtisinistä tai -punaista. pitäisi toimia!
keksintöäni saa vapaasti käyttää.
Ei kukaan "asiantuntija" kiellä sitä, että vety on vain energian siirtomuoto kuten sähkökin. Ja lisäksi sähköön verrattuna hankalakäyttöinen.
Minusta energiaongelmat ovat suurimmalta osin poliittisten ja taloudellisten intressien ongelmia kuin teknillisiä ongelmia. Ne, joilla on omia taloudellisia intressejä joidenkin energiavarojen käyttöön (öljy, ydinvoima) yrittävät kaikin tavoin lobbata omaansa ja vähätellä uusien menettelytapojen tutkimusta ja mahdollisuuksia. Siksi fiksut asiantuntijatkin ihan tahallaan unohtelevat faktoja. Tämän politikoinnin maksumieheksi joudumme me muut.
Olematta mitenkään erityisemmin erimieltä totean vain, että erilaiset hypetykset saavat välillä ilmaa allensa. Niissä yleensä nähdään yksipuolisesti jonkun tekniikan tms. edut, muttei haittoja.
Esimerkkinä juuri tähän vetyteknologiaan voisi mainita polttokennoautot, joissa vety-ilma-polttokennon _teoreettista_ hyötysuhdetta verrataan bensamoottorin _käytännön_ hyötysuhteeseen. Ei ihan rehellinen vertailu.
Vetypolttoaineen etu olisi kuitenkin, että paikallisesti suurkaupungeissa ilman laatu paranisi verrattuna hiilivetypolttoaineisiin, koska ainakin hiildioksidipäästöt vähenisivät. Ja pakkaahan noista pakoputkista vähän tulemaan rikkivetä, häkää jne.
Tuulimyllyissä on omat etunsa ja haittansa, niinkuin on ydinvoimaloissakin. Hieman voi olla vaikeaa löytää esim. näille kahdelle yhteistä mittaria vertailuun. Täydellisen älykäs verottaja voisi ehkä arvottaa maisemahaitat yms. ja näin saataisiin eri vaihtoehdot niin samalla viivalle, että markkinatalous pitäisi lopusta huolen. Itsessäänhän markkinatalous ei huomio ympäristöhaittoja.
Juuri tuulivoima (ydinvoiman ohella) on kummallinen, tyypillinen "asennetahraaja". Siihen on vaikea suhtautua neutraalisti. Westendin rannalla "mökkiään" pitävä ydinvoimaosakas ei missään nimessä haluaisi maisemanpilaajia horisonttiinsa, mutta esim minulle, luonnossa viihtyvälle melojalle, Espoon edustan matalikoille (jonnekin Rysäkarin ja Kytön välille)rakennettava tuulipuisto ei olisi sen pahempi maisemanpilaaja, kun Keilaniemen toimistokortteli jo on mereltä katsottuna. Aika työskentelee tuulivoiman puolesta, se tekniikka hioutuu, mutta kWh-kustannukset eivät nouse, kuten kilpailevilla sähkönlähteillä. Ja mitä enemmän, laajemmalla alueella voimaloita on, sitä pienempi on niiden edellyttämä korvaavan säätövoiman tarve.
Kiinnostava idea on tuulivoimalan sijoittaminen, joko ankkuroidulla ilmapallolla alailmakehään tai leijalla kiinteisiin suihkuvirtauksiin, todella ylös. Energian tuotto olisi moninkertainen verrattuna lähellä merenpintaa oleviin myllyihin. Näistä on jo tehty esitutkimuksia, ei tietenkään Suomessa. Suihkuvirtausvoimala vaatii hieman samaa teknologiaa kuin avaruushissi: keveitä, supervahvoja kaapeleita, siis nanokuitua.
Mutta hyviä, tutkimisen ja kehittelemisen arvoisia energiaidoita olisi vaikka kuinka paljon: mutta ne astuvat isoille varpaille.
ps. En pidä mahdottomana, ettei "nollapiste-energian" suunnalta paljastuisi joku klassisia fysiikan käsityksiä haastava, toimiva ja demonstroitavissa oleva keksintö. Enkä sitäkään, että tämä idea sitten "kansallisen turvallisuuden nimissä" hävitettäisiin. Ne isokenkäiset.
Yusa:[Enkä sitäkään, että tämä idea sitten "kansallisen turvallisuuden nimissä" hävitettäisiin. Ne isokenkäiset.]
Onhan noita juttuja kuullut, mitenkä tulitikkufirma on ostanut jonkun ikuisen tulitikun (sytkärin ?) patentin kassakaappiin. Näitä jarrutettuja teknologioita voi olla, kun toisilla on rahat ja toisilla ideat.
Enpäs ollut kuullut suihkuvirtaustuulivoimalasta aiemmin. Ihan ideana mahdolliselta kuulostaa. Vaatii n. 15 km lujaa narua. Onhan sitä tuulta tuolla Etelämerelläkin, mutta kun siellä ei ole maata eikä ainakaan asutusta. Olis energiaa niin aalloissa kuin ilmassakin (puhuvatko keskimääräisestä tuulen nopeudesta 100 km/h?). Ehkä Tasamaniaan ja Patagoniaan sais halpaa sähköä?
Esim. energiansiirtoketju Tuuli - Vety - Polttokenno - Auto on kaikkineen järjetön.
Suurimmat nykymyllyt (150 m korkeat) ovat 5 MW:n tehoisia hyvällä tuulella. Ketjun hyötysuhteet huomioonottaen saataisiin auton moottoriin hyvällä tuulella 1 MW.
Sillä liikkuisi max kaksi rekka-autoa.
2 x Stadionintornin kokoinen rakennelma siis korvaamaan parin rekan moottorit.
Tuulienergia on kertakaikkiaan liian levällään jotta siitä olisi ratkaisua varsinaiseen energiatuotantoon.
Jos Vetyä kaivataan, niin atomimiilut töihin.
Auton moottorissahan se hyötysuhdehäviö on suurin, hävikkiä 55% dieselissäkin. Mutta elektrolyysissä väitetään olevan 85% hyötysuhde, joten tuosta laskettuna tuulimyllyn 5 MW saadaan sentään 1,9 MW tehoa ulos turbotettujen dieselvetyautojen moottoreista. Kun kuorma-autotkaan eivät ole 24h/vrk ajamassa talla pohjassa, niin ehkä se mylly pitää liikenteessä useamman kuin kaksi kuorma-autoa (vois vaikka laskea, että keskiteho on 100-200kW ajossa ja puolet lepotaukoa/vrk).
Mutta ei se nyt välttämättä kuitenkaan tee systeemistä kilpailukykyistä juuri atomivoimaan verrattuna.
Hieman liioitellen kirjoittelin kuten huomautat.
Halusin myös provosoida keskustelua tuulimyllyistä.
Parhaan käsitykseni mukaisesti tuulimyllyjen suurin etu on työn tarjoaminen tuulimyllytehtaille.
Muille haitat ovat hyötyä suuremmat.
DI
"Suurimmat nykymyllyt (150 m korkeat) ovat 5 MW:n tehoisia hyvällä tuulella. Ketjun hyötysuhteet huomioonottaen saataisiin auton moottoriin hyvällä tuulella 1 MW.
Sillä liikkuisi max kaksi rekka-autoa."
1. Kun tuulivoimala tuottaa sähköstä vetyä, niin sitä tietenkään kannattaisi esim polttaa, eli käyttää lämpövoimakoneiden alhaisella hyötysuhteella. Jos voidaan tuottaa vetyä korkealla hyötysuhteella ja palauttaa se uudestaan sähköksi polttokennolla, niin että molempien prosessien yhteishyötysuhde ylittää selvästi lämpövoimakoneiden 25%-40% niin silloin hommassa on järkeä, ei muutoin.
2. Vaikka rekka-auton maksimiteho voi olla 500kw, niin ei sen keskiteho ajossa ole lähellekään tätä vaan enintään 100kw.
3. Tämä esimerkki ei kerro tuulivoimaloiden huonosta tuotosta niinkään vaan maantiekuljetusten energiasyöppöydestä. Vesi- ja rautatieliikenne ovat paljon energiatehokkaampia, järkevämpiä. Siis vaikka maaliikenne on välttämätöntä, niin esim venäläisrekkojen rahti Hangosta Pietariin pitäisi pistää junaan tai laivata perille asti.
Minusta tuulisähkö pitäisi siirtää ja käyttää sähkönä, huomioiden sen saatavuusvaihtelu. Varastointi ei ilmeisesti kannata.
VTT:n tutkimus kertoo, että tuulivoimaa kannattaa hyödyntää ilman täyttä säätövoimakompensaatiotakin johonkin kokonaisprosenttilukuun asti (ehkä 5%-10%), mutta ei enään sitä suurempia määriä. Eli tuulivoima ei ole mikään ratkaisu vaan pieni, mutta oleellinen osa kokonaisratkaisua.
Se mitä ruvetaan tosissaan hyödyntämään usein sitten hioutuu parhaaksi. On lähinnä kyse siitä mitä tietä lähdetään kulkemaan: kaikki tiet vievät perille.
Tuulivety: aivan hyvä idea. Maapallolla on huomattava määrä joutomaita, joita voidaan hyödyntää tuulivoimaloiden sijoituspaikana. Toisaalta voimaloiden tehokkuus jatkuvasti paranee.
Tuulivety -> Tuuliammoniakki: Lisätään vetyyn typpeä (esim. ilmakehästä), niin saadaan ammoniakkia. Tämä on vetyäkin käyttökelpoisempaa polttoaineena. Tästäkään ei synny mitään päästöjä: Ammoniakin typpi palautuu ilmakehään ja vety yhtyy hapen kanssa vedeksi.
Ammoniakin teollinen tuotanto on jo erittän massiivista ja prosessi on hyvin tunettu ja kohtuullisen tehokas.
Vety-pohjainen polttoaine ei ole mikään "must". Esim. biodiesel toimii. Mutta miten käy CO2-päästöjen, jos ne pitäisi saada kuriin. Tällöin vetyperusteisuus taitaa olla paras vaihtoehto.
CO2-päästöjä on pakko rajoittaa, jos aikoo pysäyttää ilmaston lämpenemisen ja siitä aiheutuvat ongelmat maapallolle. Muita vaihtoehtoja ovat napajäiden sulaminen, vedenpinnan nousu, aavikoituminen, yms. Maapallo muuttuu ihmiselle elinkelvottomaksi.